Keksikää mulle kommentti, jolla tukin äitini suun (imetyksestä).
Meillä on 6 viikkoa vanha vauveli joka viihtyy rinnalla tosi hyvin ja kasvaa mainiosti. Syö aina nälkäänsä ja muuten vetelee tuttia. Kuten muutkin pikkuvauvat, ilta menee tankatessa eli äiti katselee telkkaria ja vauva vetelee mölöä puolen tunnin välein ennen nukkumaanmenoaan. Nukkuukin sitten hyvin 5 tuntia putkeen.
Äitini kanssa vaan palaa päreet, kun se märssyää siitä, miten olemme OPETTANEET vauvan syömään niin tiheään tissiä. Olen yrittänyt sille selittää, että vauvat nyt vaan tykkää tankata iltaisin, tiheän imun kausista yms. yms. mutta se vaan sitkeästi on sitä mieltä, että korkeintaan kahden tunnin välein saisi vauvaa tissille päästää.
Hitto että tekisi mieli viedä vauva joskus mummolaan illaksi muutamaksi tunniksi huutamaan että tajuaisi vähän mistä on kyse. Ilmeisesti 30 vuotta sitten olen ollut tyytyväinen pullovauva - äitini ei kysyttäessä " muista" kauanko minua on imetetty...
Kommentit (14)
Arvaan kyllä, että rasittaa. Ja kun haluaisi tietysti antaa lapselleen parasta, niin varmasti mummon höpinät loukkaavat. Mun äiti väitti, että vauvalle tulee maha kipeäksi jos sitä imettää tiheämmin kuin parin kolmen tunnin välein...
siinä voi mummolla vierähtää pari viikkoa, kun lukee imetystietoutta....
voit muutenkin kommentoida, että 70-luvulla opit oli mitä oli, niitä ei 2000-luvulle kannata tuoda. Nykytietämyksen mukaan keitetty lehmänmaito ei ole parasta ravintoa vastasyntyneelle.
siinäpä vähän faktaa. ja sanoisin, että se on ihan sinun juttu miten imetät. Ja varsinkin jos olet ollut pullo vauva, niin mitäpä sinun äiti imetyksestä tietää!
- joka antaa lapselle ravinnon lisäksi myös turvallisuuden tunnetta, läheisyyttä yms.
sano, että pitäisit vauvaa yhtä paljon sylissä, vaikka olisi pullollakin, joten on sama onko siinä tissi vauvan suussa vai ei!
Sinulla on kuitenkin *hiukan* tuoreempaa tietoa imetyksestä, jatka vain samaan malliin, teet aivan oikein. Meidänkin äiti aina ihmetteli että " taasko sen vauvan tarvitsee syödä.."
muistan lukeneeni " tietoisku isovanhemmille" tyylisen jutun, jossa tehokkaasti korjattiin esim. juuri 70-luvulla vallinneita käsityksiä. En ehdi sitä nyt tähän etsiä, mutta varmaan löydät itsekin..
Lapsi imee rinnalla turvallisuutta, virikkeitä, läsnäoloa, vuorovaikutusta ja seuraa. Samalla hän saa siitä sitten ne tarvitsemansa maidot.
Vanhan kansan opetukset mielessä äitisi varmaan antaa vauvan huutaa jos vauva keksii olla nälkäinen ennenkuin se 2 tuntia on kulunut.
ja että voitte keskustella siitä, mitä tehtiin ennen, mutta sinä et tee siten vaan kuten nykyisin suositellaan, tietenkin.
eli jos sitten jatkaisi ahdostelua, niin kieltäisin aiheesta kokonaan puhumisen ja jos ei vieläkään talttuisin niin en varmaan enää tyyliin vastaisi puhelimeen, menisi käymään jne.
en ymmärrä, miksi isovanhempien pitää ilolla ja kauhealla vimmalla rynnätä elämäntilanteeseen, joka on uusi, raskas ja stressaava ja alkaa häsämään vielä kaiken kunniaksia kaikkea..
Itse tein saman virheen ensimmäisen kanssa, hyvä ettei asuttu anoppilassa, kun mies halusi esitellä esikoistaan ja tästä syystä välit tulhetuivat pahasti, kun anopin suu ei pysynyt kiinni.
Seuraavalla kerralla aion todellakin levätä ja elää rauhassa. Kylässä saa käydä, mutta todellakin kylässä. Meillä ei vieraat hypi silmille.
anoppi piti minulle LUKUISIA saarnoja 4 tunnin imetysvälien hyödyllisyydestä (itsellä ollut 2 pullovauvaa). Annoin mennä kuin vesi hanhen selästä. Anopin tapaista ihmistä ei nimittäin millään järkiperusteilla vakuuteta. Hänestä on ylipäänsä naurettavaa miten paljon olen lukenut ja perehtynyt vauvanhoitoon, kun kuulemma ennen vanhaan asiat hoidettiin " maalaisjärjellä" . Minusta kyllä maalaisjärki neuvoo jotain ihan muuta, kuin 4 tunnin imetysvälit, mutta olkoon...
Taidan tosiaan lykätä sille pumaskan iltaluettavaa kun ei kerran puhetta usko.. Tosta läheisyydestä tosin lienee turha puhua, vauvaahaan kun muutenkin kuulemma pidetään liikaa sylissä (itse tosin on lääppimässä sitä koko ajan) ja hemmotellaan, kun annetaan nukahtaa meidän sänkyyn josta siirretään omaan koppaan...
Ei se mustakaan mitään kivaa ole, kun ei juuri muuta ehdi tekemään kuin imettää, imettää ja imettää, lehteä et kerkeä rauhassa lukea ja esim. kauppareissuille saa aina lähteä jännityksen kera, että missä ja milloin vauva saa päähänsä haluta tissiä. Useammin kuin kerran olen miehelle jo tuskastuneena keuhkonnut, että " tää on sitten viimeinen pentu jota imetetään" .
On se kumma että musta on näinkin täyspäinen tullut.. :) -ap
että kelloon tuijottaminen on auttamattoman vanhanaikainen tapa ja nykyään syötetään lapsentahtisesti. Maailma muuttuu ja asioita pystytään tutkimaan paremmin; niinpä on todettu, että se on lapsen kannalta paras tapa ja sekä vauva että vanhemmat voivat siten paljon paremmin!
Äläkä kuuntele, jos vielä jatkaa valitustaan. Teet juuri niin kuin itse parhaaksi näet!