Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Miten kestää viimeisillään olon

Vierailija
25.01.2013 |

toimettomuus?



Monta päivää lähinnä nyhjännyt koneella, mitään ei oikein jaksa tai pysty tekemään. Peruskotityöt tietysti, mutta siinäpä se. Kaikenlaista enemmän tai vähemmän kiireellistä värkkäilyä olisi, vaan ei jaksa, joka paikka kipeä ja ruikun ruikun. Hetken jaksaa jotain toimittaa ja eikun takaisin sohvalle.



Ensimmäistä odotan. Muutamina iltoina ja öinä on supistellut mielestäni kipeästi jonkin verran, mutta ei muuta. Tapahtuisi jo jotain, on niin kertakaikkiaan hyödytön olo!

Kommentit (6)

Vierailija
1/6 |
25.01.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

eipä siinä enää voi oikein mitään muuta tehdä kun kestää ja odottaa että syntyisipä pian... Aika tukala olo sitä voi kyllä siinä lopussa olla, mun oli jopa vaikea hengittää kun iso kohtu esti pallean laajenemista hengittäessä.

Vierailija
2/6 |
25.01.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Varmasti tiedät, että kohta tarvitsee ja juuri silloin kun vauva haluaa. Nyt nauti siitä, että voit katsoa elokuvan alusta loppuun, lukea kirjoja ilman minkäänlaisia häiriöitä, ottaa torkut kun huvittaa, jne.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/6 |
25.01.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

kun tietää, että se kestää vain tietyn ajan ja sitten taas elämä "ennallaan".



Itse en ymmärrä miksi noin kuukauden odottelusta pitää tehdä kamala kestämisen tarina. Ja vaikka se olisi pitempikin aika, niin kyllä se lapsi sieltä ulos tulee, kukaan koskaan ei ole jäänyt sisään.

Vierailija
4/6 |
25.01.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

mauttisin olan takaa, kun ei tarvi tehdä mitään. Kohta sulla on tekemistä ihan tarpeeksi.

Vierailija
5/6 |
25.01.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

ulkomailla. siellä sai töitä tehdä niin pitkään kuin halusi, joten ei ollut ongelmia. olin vielä aamulla töissä, kun lapsi illalla syntyi. ja meni vielä 4 pvää yli la:n.

Vierailija
6/6 |
25.01.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

ettei tämä loputtomiin kestä. Kestämisen tarinaa tässä raskaudessa on kyllä ollut, jo puolivälissä jouduin jäämään pois fyysisestä työstä kipujen ja supistelujen takia ja jossain välissä olin pyörätuolikunnossa ja levossa.

Eli pidemmältä ajalta jo varmaan tämä mieliala kumpuaa. Ja siitä, kun aiemmin on saanut elää suorastaan yliaktiivista elämää ja nyt raskaus on pakkorauhoittanut totaalisesti.

En malta odottaa että pääsee liikkumaan normaalisti ja aloitella ihan oikeasti taas liikuntaa vaikka pikku kärrylenkeillä ensin :) Ja pääsee taas täyteen toimintakuntoon, loppuu hyödyttömyys ja kyvyttömyys!

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yksi kahdeksan kahdeksan