Selviytyminen kun on hermojen äärirajoilla. Keskustelua, kiitos?
Eilen jälleen kerran menn aivan riman alitse. Yritin tehdä koulutehtäviä ja samalla hoitaa lapset.
Kun tulee liian paljon paineita kerralla on vaikea pysyä rauhallisena. Lopulta kävi taas niin että räjähdin (syystäkin mutta reaktioni olisi pitänyt olla toisenlainen).
Millä voi välttää huutamisen tai ylipäätään raivostumisen ja pysyä tilanteen tasalla, aikuisena?
Tietenkin olen kuullut erilaisia neuvoja aiheesta kuten meno rauhoittumaan, juoda lasi vettä, laskea kymmeneen, mielikuvaharjoitukset..
Mutta entä kun tilanteen huomaa vasta kun joku impulssi on jo ajanut sen tietyn psteen ohi missä looginen ajattelu jää ja taantuu lapsen tasolle?
Haluaisin kysyä teiltä ihan käytännön neuvoja tai tarinoita siitä miten itse selviätte niissä tilanteissa kun hermot pettää.
Mitä metodeja teillä on vai onko mitään?
Vai pysyttekö luontaisesti rauhallisena tilanteessa kuin tilanteessa?
Kiitos avusta jo etukäteen!
Kaikkea ei saa tehtya samaan aikaan, etenkin lasten hoito tai vahdinta vaatii ajoittain erittain paljon huomiota.
Paras on laittaa lapset ajoissa nukkumaan, keittaa kuppi kahvia ja tehda taysilla omia hommia pari tuntia. Tai herata tosi aikaisin omiin hommiin. Silloin taytyy tietty itsekin menna ajoissa nukkumaan.
Nimim. Opiskelu venynyt 12 v lasten avulla...