Lapsi haluaa lopettaa harrastuksen, vetäjä yrittää saada jatkamaan vedoten

Harrastuksen idea on tulla paremmaksi. Jos vaihdat lajia niin koko harrastaminen on turhaa. Kettoo myös ihmisestö paljon. Jos ei osaa päättää mitä haluaa niin ei ansaitse mitään. Minä en ainakaan AP:nä maksaisi harrastusta.

Lapsi ei myöskään päätä mitä harrastaa vaan aikuiset

Mit vit. Niin että jos minä nyt päätän, että lapsestani tulee huippupianisti, niin ei saa saatana mankua, koska minä nyt päätin niin. Ei ole todellista.

Onneksi monessa harrastuksessa saa käydä tutustumassa, mitä siellä oikeasti tehdään. Eihän lapsi voi millään tietää mitä ja miten missäkin harrrastuksessa toimitaan. Ja voihan sitä käydä niinkin, että se harrastuksen vetäjä on täysi idiootti ja saa lapsen mielenkiinnon katoamaan.

En tietysti tarkoita, että jokaikiseen harrastukseen pitää tunkea ja kaikista maksaa kausimaksut, mutta jos lapsi ei selvästi halua mennä harrastukseensa, niin sitten se loppuu siihen. Ei tosin uuttakaan aloiteta kovinkaan helposti, mutta tutustumaan voi mennä...

siihen että ryhmä lopetetaan jos ei tyttäreni osallistu. Heitä on silloin yksi liian vähän. Ahdistavaa. Lapsi ei halua sinne mennä, hänellä on yksi toinenkin liikuntaharrastus josta pitää. Koen olevani nyt vastuussa näiden muiden lasten harrastuksen jatkuvuudesta. Mitä minä nyt teen? Pakotanko lapsen jatkamaan? Yhden kauden jo tuossa harrastuksessa oli, vastahakoisesti alun jälkeen.

Mitä ihmettä.

Itseäni ei voisi vähempää kiinnostaa se, mitä tuollaisessa tilanteessa jollekin harrastusryhmälle tapahtuu. Ei ole tyttäresi eikä sinun asiasi, jos harrastuksen vetämisestä vastuussa olevat henkilöt ovat hoitaneet hommansa p*skasti, eli siis koko harrastus on kiinni yhdestä osallistujasta.

Älä missään nimessä pakota lastasi jatkamaan!

Vain harvoja asioita lapsuudessani muistan pahalla, näistä yksi oli pakotettu harrastus!

Kokemus oli pahempi kuin selkäsauna.

itse on aloittanut harrastuksen niin jatkakoot sitä sitten. Ei tuollaista lajista lajiin harrastelua voi hyväksyä.

Eli jos kehtaa mennä kokeilemaan jotain lajia iässä, jossa niin tehdään (=lapsena), niin siihen kokeiltuun lajiin on sitten sitoutunut lopuksi elämää vai? Ei mitään väliä sillä, että tarkoitus oli etsiä jotain mistä pitää? Pöljä.

Jos ohjaaja kiristää perhettä ryhmän lopettamisella, niin saa lopettaakin ryhmän ja hakeutua muihin töihin sellainen "ohjaaja" ennen kuin tekee hallaa kaikkien ryhmän lasten psyykelle.

Lapset pois ohjaajilta, jotka oikean motivoinnin sijaan kiristävät ja pakottavat. Pahimmassa tapauksessa lapselta menee halu harrastaa enää yhtään mitään. Harrastus ei ole lapsen työ, ja siitä kuuluu saada iloa itsellekin eikä vain olla materiaalina ohjaajalle, jolla on kunnianhimoa muttei taitoa toimia lasten kanssa.