Lue keskustelun säännöt.
Nyt räjähti! Mies!
24.01.2013 |
Ai että ottaa päähän. Olen siivonnut pian viikon oksentavien lapsien jälkiä. Ovat pieniä vielä ja oksentavat sänkyynsä, lattioille jne jne.. Öisin valvonut töissä ja kotona. Päivisin siivonnut, pyykännyt, hoitanut. Minkäänlaista omaa aikaa ei siis ole saanut kuin nipistämällä hetken nukkumisajasta. Mies määräilee, että nyt on sun nukkumaanmenoaikasi, muuten olet kiukkuinen, ja valvoo sitten kuitenkin itse katsomalla leffaa.
Eilen siivosin taas koko päivän. Mies ripuloi ja nukkui sohvalla toisen lapsen kanssa. Mun piti päästä tänään aamulla jumppaan ja siitäkin tuli valitusta, että ei onnistu, vien hänen työaikaansa (on yrittäjä). Mies voisi kuitenkin tehdä työnsä vaikka illallakin aivan yhtä hyvin. Ja tekeekin. Joka päivä. Yli työpäivän monesti. Vapaapäiviä ei juuri ole, niinkuin normaalilla ihmisellä.
Aamulla herään myöhemmin kuin mies koska olen taas yöllä herännyt siivoilemaan ja pesemään oksennuspyykkiä. Alkuviikosta olin lisäksi yövuoroissa, joten vuorokausirytminkään kääntäminen ei onnistu niin vaan. No, ensimmäisenä kuopuksella ripulit vaipassa ja mies alkaa motkottamaan, että taas sait nukkua pitkään (tunnin kauemmin kuin mies) ja että et nyt ainakaan ala kahvia ensimmäiseksi juomaan! Ja hän menee ainakin nyt töihin ja että olen avuton joka asiassa ja plaa plaa plaa. Varoitin, että nyt sitten hiljaa tai palaa käpy.. Mies jotain vielä sanoi ja raivostuin totaalisesti. Aloin paiskomaan tiskikoneen tiskejä ja heittelin jääkaapista hyviäkin ruokia vielä roskiin. Lisäksi jogurttipurkin lattialle. Enkä aio tikkua ristiin noiden eteen laittaa!
Olkoot.
Kommentit (16)
Kun pitää itsestäänselvänä, että kotihommat on mun hommia (tienaan yhtä paljon kuin mies), lastenhoito ym. pääasiassa mun vastuulla. Omaa aikaa saa kerjätä ja siitä tulee aina saomista. Samaan aikaan mies suunnittelee itse reissua ja on lähdössäkin yhdelle poikaporukassa. Mulle ilmoitetaan, että sinä ja sinä päivänä on sitten semmonen juttu.. Ja mulle pitää se sopia, koka automaattisesti minunhan vastuulla se ruuanlaitto, kodinhoito ja lapset ovat.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun pitää itsestäänselvänä, että kotihommat on mun hommia (tienaan yhtä paljon kuin mies), lastenhoito ym. pääasiassa mun vastuulla. Omaa aikaa saa kerjätä ja siitä tulee aina saomista. Samaan aikaan mies suunnittelee itse reissua ja on lähdössäkin yhdelle poikaporukassa. Mulle ilmoitetaan, että sinä ja sinä päivänä on sitten semmonen juttu.. Ja mulle pitää se sopia, koka automaattisesti minunhan vastuulla se ruuanlaitto, kodinhoito ja lapset ovat.
ap
kun olet kuitenkin itse tilanteeseen ajautunut. Tuskin mies on yhtäkkiä oppinut sinun passaavan, vaan olet tehnyt sitä koko suhteen ajan ja nyt se ketuttaa kun vastuuta onkin lasten myötä enemmän.
Joo, sori, on tyhmää olla "jälkiviisas" eikä se sinua auta, mutta sitä niittää, mitä kylvää. Olet opettanut miehesi liian hyvälle ja muutos on kyllä paljon vaikeampi siihen suuntaan että miehestäsi yhtäkkiä tulisi kodinhengetär.
mikäli töiltään ehtii.. Eli siis käytännössä ei osallistu.
ap
Meillä mies juoksee omilla menoillaan, mutta mulla on luonnetta pitää puolia ja minäkin pääsen yhtälailla. Vuorotelle kun meillä ei ole hoitoapuja. Minä kun hoidan lapset, kodin, omat työt suurimmaksi osaksi, käytän vastavuoroisesti miehen rahoja kylpyläreissuihin, ulkomaanmatkoihin (mini) laivareissuihin, käyn shoppailemassa toisessa kaupungissa ja yövyn hotellissa ym ;)
Sit kerta vuoteen päästään yhdessä johku kun ei ole erityisen sairaalajaksoja ym. niin sit naatitaan kunnolla :) Elämä on valintoja täynnä..
Minä nautin myös yksinolosta yhtä paljon kun miehen kanssa olemisesta. Kumpaakaan en vaihtais :)
Kun pitää itsestäänselvänä, että kotihommat on mun hommia (tienaan yhtä paljon kuin mies), lastenhoito ym. pääasiassa mun vastuulla. Omaa aikaa saa kerjätä ja siitä tulee aina saomista. Samaan aikaan mies suunnittelee itse reissua ja on lähdössäkin yhdelle poikaporukassa. Mulle ilmoitetaan, että sinä ja sinä päivänä on sitten semmonen juttu.. Ja mulle pitää se sopia, koka automaattisesti minunhan vastuulla se ruuanlaitto, kodinhoito ja lapset ovat.
ap
niin kuka niitä hoitaa silloin kun te vanhemmat käytte töissä? Ja jumpat sun muut ylimääräiset nyt kai voi jättää väliin siksi aikaa kun lapset sairastaa? Ihme touhua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta räjähdyksen jälkeen aikuinen ihminen kokoaa itsensä, siivoaa jälkensä ja jatkaa elämäänsä..
Mutta ei häntäkään tohdi rasittaa ylimääräistä, että pääsis omiin menoihinsa. Hoitaa lyhyttä päivää, niin lyhyttä kun voi. Toinen vie, toinen hakeee tms..
Ja lapset on olleet kipeinä viimeisen kuukauden. flunssaa, korvatulehduksia, oksennustauteja.. En aina jätä väliin sen takia jumppia, että ne on "ylimääräisiä", kun ne oikeesti on ainoa hetki kun mulla on edes se hetki ihan omaa aikaa ilman yhtäkään lasta taikka työtä!
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mietippä kaiken tuon päälle sellaista, että meillä tuo on arkipäivää, vuodesta toiseen erityislapsen kanssa. Oksennukset ja ripulit ei lopu 2vrk sisällä vaan jatkuu läpi elämän. Koti hoidettava ja muut terveet lapset. Töihinkin on mentävä ja miehen kanssa ei vietetä lähes yhtään kahden keskisiä hetkiä. Elämä on.
Kai tajuat miksi ap on vihainen? En tajua tällasia ihmisiä. Mua ei kiinnosta hevonkakkaakaan miten teillä on asiat, nyt ei puhuta teistä. Tee oma aloitus sun erinomaisuudestas muihin nähden.
Miehillä ei siis ole mitään vastuuta tekemistään tai laiminlyönneistä. Kun aina me naiset ollaan opetettu tai jätetty opettamatta jotain..?
HUH, onneks mulla on aikuinen, ajatteleva mies, jota mun ei tarvitse opettaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehillä ei siis ole mitään vastuuta tekemistään tai laiminlyönneistä. Kun aina me naiset ollaan opetettu tai jätetty opettamatta jotain..?
HUH, onneks mulla on aikuinen, ajatteleva mies, jota mun ei tarvitse opettaa.
Tuossa en millään tavoin hauku ap:ta, toin esiin toisen puolen, mutta sinä koit asiaksi haukkua minua. Mun ei tarvi hevonkakkoja huudella kellekkään!
Mutta kun elämä vie, opit sinäkin tavoille! :)
Mietippä kaiken tuon päälle sellaista, että meillä tuo on arkipäivää, vuodesta toiseen erityislapsen kanssa. Oksennukset ja ripulit ei lopu 2vrk sisällä vaan jatkuu läpi elämän. Koti hoidettava ja muut terveet lapset. Töihinkin on mentävä ja miehen kanssa ei vietetä lähes yhtään kahden keskisiä hetkiä. Elämä on.
Kai tajuat miksi ap on vihainen? En tajua tällasia ihmisiä. Mua ei kiinnosta hevonkakkaakaan miten teillä on asiat, nyt ei puhuta teistä. Tee oma aloitus sun erinomaisuudestas muihin nähden.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
aivan sama, onko siellä vaipassa ripulia vai pissaa ja tavallista kakkaa. jos teillä kestää vatsataudit noin pitkään, menkää ihmeessä lääkäriin.
elämä on
ja tähän sopii hyvin vanha suomalainen viisaus:
myöhästä rykiä kun on paskat housussa
niin me muutkin täällä luullaan olevamme :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun pitää itsestäänselvänä, että kotihommat on mun hommia (tienaan yhtä paljon kuin mies), lastenhoito ym. pääasiassa mun vastuulla. Omaa aikaa saa kerjätä ja siitä tulee aina saomista. Samaan aikaan mies suunnittelee itse reissua ja on lähdössäkin yhdelle poikaporukassa. Mulle ilmoitetaan, että sinä ja sinä päivänä on sitten semmonen juttu.. Ja mulle pitää se sopia, koka automaattisesti minunhan vastuulla se ruuanlaitto, kodinhoito ja lapset ovat.
ap
kun olet kuitenkin itse tilanteeseen ajautunut. Tuskin mies on yhtäkkiä oppinut sinun passaavan, vaan olet tehnyt sitä koko suhteen ajan ja nyt se ketuttaa kun vastuuta onkin lasten myötä enemmän.
Joo, sori, on tyhmää olla "jälkiviisas" eikä se sinua auta, mutta sitä niittää, mitä kylvää. Olet opettanut miehesi liian hyvälle ja muutos on kyllä paljon vaikeampi siihen suuntaan että miehestäsi yhtäkkiä tulisi kodinhengetär.
mun miestä ei ainakaan ole tarvinnut opettaa hyvälle. Ennen lapsia huolehti itsestään ja edelleen huolehtii itsestään.
Lopullinen vastuu lapsista on aina minulla vaikka kuinka olen esikoisen syntymästä saakka koittanut vastuuttaa ja osallistaa miestä. Minkäs teet?
viimeisen kuukauden aikana useasti. Johan sanoin, että lapset olleet kipeänä eri taudeissa jo kauan. Tervettä päivää ei ole nähty 1,5 kuukauteen. On tosiaan ollut jos jonkinlaista tautia. Rokkoja, flunssia, silmätulehduksia, mahatauteja (tämä on ny jo toinen), korvatulehduksia kahdesti. Ja kyllä, toisella lapsella on myös putket. Oliko muuta? Samoin astmalääkitys löytyy..
Nykyinen tauti on varmaankin rotavirus oireiden perusteella. Se näyttää kestävän pitkään.
ap
Mietippä kaiken tuon päälle sellaista, että meillä tuo on arkipäivää, vuodesta toiseen erityislapsen kanssa. Oksennukset ja ripulit ei lopu 2vrk sisällä vaan jatkuu läpi elämän. Koti hoidettava ja muut terveet lapset. Töihinkin on mentävä ja miehen kanssa ei vietetä lähes yhtään kahden keskisiä hetkiä. Elämä on.