HS: Eroperheet tehtailevat rikosilmoituksia

Eroperheet tehtailevat rikosilmoituksia



Väitteet lasten pahoinpitelyistä ja hyväksikäytöistä työllistävät poliisia, käy ilmi HS:n selvityksestä.



Useat suomalaislapset joutuvat vuosittain turhaan väkivaltaa tai seksuaalista hyväksikäyttöä selvittävän poliisitutkinnan kohteeksi.



Helsingin Sanomien selvityksestä käy ilmi, että poliisi saa täysin perättömiä ilmoituksia lapsiin kohdistuvista rikoksista, joiden tekijäksi väitetään toista vanhempaa.



Ilmoitukset liittyvät useimmiten vanhempien ero- tai huoltajuusriitaan. Tavoite toisen vanhemman mustamaalaamiselle on itsekäs: halu kostaa tai saada itselle toista parempi asema, kun lasten huoltajuudesta ja tapaamisista sovitaan.



Poliisin mukaan rikosilmoituksia tehdään välillä niin lähellä huoltajuusoikeudenkäyntejä, että yhteys vaikuttaa selvältä.



HS pyysi Suomen kymmentä suurinta poliisilaitosta arvioimaan, millainen osuus lapsiin kohdistuneista seksuaali- ja väkivaltarikosilmoituksista osoittautuu perättömiksi ja millaisissa tilanteissa niitä tehdään.



Suurin osa poliiseista arvioi, että aiheettomat ilmoitukset ovat lisääntyneet viime vuosina. Arviot niiden osuudesta vaihtelevat noin viidestä jopa viiteenkymmeneen prosenttiin.



Tilastoissa poliisin tietoon tulleet jutut luokitellaan sen mukaan, päätyykö poliisi epäilemään niissä rikosta vai ei. Ei rikosta -tapauksissa on kyse sekä täysin tekaistuista ilmoituksista että tapauksista, joissa ilmoittajan aito epäily osoittautuu myöhemmin vääräksi.



Noin viidesosassa poliisille ilmoitetuista alle 13-vuotiaiden lasten seksuaalisista hyväksikäytöistä ei todeta tapahtuneen rikosta. Pahoinpitelyilmoituksista samoin käy vain alle kymmenesosalle.



Ero- ja huoltajuuskiistat tuottavat poliisin pöydälle pahimmillaan monimutkaisia vyyhtejä, joista on usein vaikea erottaa, onko taustalla todellinen huoli lapsesta vai tietoinen valehtelu.



Kumpikin vanhemmista voi esimerkiksi väittää, että toinen pahoinpitelee lapsia. Täysin perättömien väitteiden selvittely koetaan poliisissa työlääksi.



"Yksittäiset poliisit reagoivat ilmiöön epäilemällä entistä enemmän ilmoitusten todenperäisyyttä ja myös sellaisia tapauksia, jotka ovat ihan todellisia", toteaa rikoskomisario Hannu Kallioniemi Pirkanmaan poliisilaitokselta.



Työmäärää enemmän poliisia huolestuttavat kuitenkin lapset. Rikostutkinta kuulemisineen ja lääkärintarkastuksineen voi olla lapselle raskas kokemus, ja pahimmillaan rikosprosessit kestävät vuosia.



"Se, että lasta käytetään tietoisesti välineenä toisen vanhemman kanssa käytävässä huoltajuuskiistassa tai vastaavassa, on ajattelematonta, sanoisin jopa itsekästä", sanoo rikoskomisario Tero Muurman Keski-Uudenmaan poliisilaitokselta.



Myös lapsen suhde rikoksesta epäiltyyn vanhempaan voi kärsiä: rikosilmoituksesta voi seurata kiinniotto, kotietsintä tai lapsen kiireellinen sijoitus.



"Käytännössä todella heikoilla rikosepäilyillä voidaan huoltoriidan toiselta osapuolelta, useimmiten isältä, evätä lapsen tapaaminen kokonaan tai määrätä tapaamiset valvotuiksi", sanoo rikoskomisario Jyri Hiltunen Helsingin poliisilaitokselta.



Riitaiset vanhemmat eivät poliisien mukaan ole ainoita aiheettomien ilmoitusten tekijöitä, vaan ilmoituksia tulee myös isovanhemmilta ja muusta lähipiiristä. Jopa naapurien väliset riidat saattavat kärjistyä perättömiksi väitteiksi siitä, että naapuri pahoinpitelee lapsiaan.



Taustalla voi riitojen lisäksi olla myös mielenterveysongelmia tai ilmoittajan omia lapsuudenkokemuksia, jotka herkistävät vääriin tulkintoihin.



Poliisi muistuttaa, että tahallaan perättömän rikosilmoituksen tehnyt voi itse joutua syytteeseen väärästä ilmiannosta. Enimmäisrangaistus siitä on kolme vuotta vankeutta.



Vaikka keksittyjä rikosilmoituksia ei poliisissa kaivata, todellisesta huolesta ilmoittamista ei pidä arastella, Jyri Hiltunen huomauttaa. "En haluaisi, että joku jättäisi tulematta poliisin luo, koska pelkää, että häneen suhtaudutaan perättömän ilmoituksen tekijänä."