Lue keskustelun säännöt.
13V KOULU MASENNUS HELP :(
20.01.2013 |
Oon 13v ihan just 14. Mun numerot on laskenu kaikki siis esim. kaikki helpot aineet eli uskonto, ja kaikki luku aineet on ihan helppoja mut oon saanu nyt vaan kokeista 5-7 ja semmosista aineista jotka mua kiinnostaa eli terveystieto ja maantieto ja fysiikka menee hyvin . Ja muutenki oon ihan masis. Syksyllä olin vielä aktiivinen tunneilla, mut nykyään en vastaa juuri mihinkään ellei mua pakoteta. Toisekseen mul on vaan 1 hyvä kaveri mut silläki on paraskaveri mut se en oo minä. Muutenki mun motivaatio on ihan nollissa. Sit ku en vaa jaksa enää. Sit kaikki tunnit on kauheen ahistavia ku pelottaa et joudun lukee jotain ääneen yms. OIS TOSI KIVA JOS JOKU AUTTAIS MUA !
Kommentit (22)
sulla siis terveystieto, maantieto ja fyssa menee hyvin, ymmärsinkö oikein? Luetko kokeisiin vai osaatko vain muuten vaan..? Ja ussa ym.. menee huonosti. Etkö vaan jaksa lukea kokeisiin vai onko ajatukset jostain muusta syystä muualla kuin aiheessa?
Sulla ei oo kaveria.. ok, se on kurjaa, mutta nyt ei kyl kannata jäädä sitä murehtimaan vaan keskityt itseesi ja omaan suoriutumiseesi. Kukaan muu kuin sinä itse ei kannattele sun koulunkäyntiä ja elämää yleensäkään. Kavereita tulee ajan kanssa kun aika on oikea. Et voi ketään pakottaa siihen, mutta pidä mieli avoinna ja olemuksesi samoin. Jos sulkeudut ympäristöltä, sua aletaan kiertää ja kaveri jää saamatta. Joskus pitää olla rohkea ja avata suunsa, mennä ja kohdata joku uusi tyyppi ja luoda suhteet. Ihan itse.
Mulla oli itsellä joskus sellanen tilanne 7.luokalla, että mun paras ja ainoa kaveri muutti pois ja olin IHAN yksin koko isossa koulussa. Syksyn istuin välkät yksin aidalla ja märehdin että kun ei oo ketään... sit aattelin, että voi helvetti kuinka surkeeta ja junttasin itseni muun luokan porukkaan ihan väkisin. No okei.. kaikkien kanssa ei synkannut, mutta ihan hyvät kaverit sain, joiden kanssa rämmittiin yläaste läpi. Joku pysyi kaverina vielä myöhemminkin. Mutta tärkein oppi oli se, että kukaan ei tuu sua hakemaan ja nostamaan suosta jos et itte tee sen eteen mitään.
Tuo sama aikakausi kasvatti minusta entisesta hissukasta erittäin ulospäin suuntautuvan.. hakeuduin tukioppilaaksi, riparin isoseksi.. nyt 3.n lapsen äitinä olen vanhempainryhmän veturi, työpaikan äänitorvi joka ei häpeä mitään, ei pelkää ketään..
Go for it!!
Kaikkea hyvää sinulle!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Terveydenhoitajan kautta voisi saada yhtyden. Kuraattori on juuri se ihminen, jonka kanssa sun pitäisi puhua ongemistasi.
Ne numerot ei oikeasti ole vielä mikään vakava asia. Yläkoulu vaatii erilaista opiskelutapaa kuin alakoulu ja se toki kannattaa opetella -opolta tai erityisopettajalta tai ongeömallisten aineiden opettajilta voi saada vinkkejä, kuinka. Oppimaanoppimisesta on myös aikapaljon aikuisille suunnattua nettitavaraa, joka löytyy googlella ja joka voi olla hyödyllistä sinullekin, jos vain saat itsesi sillä tavalla kuriin, että saat kunnolla yritettyä noita neuvoja soveltaa. Mikäänhän ei toimi kenellekään ihan sellaisenaan, vaan aina pitää miettiä, että mikä osa tästä koskee minua. Mutta siis sanoisin, että seiskalla ei vielä tarvitse hätääntyä, sulla on aikaa oppia nuo tekniikat.
Kaverijuttu on ikävä ja kaikista ei ole menestyksellisesti väkisin tunkemaan muiden joukkoon. Aina ei edes ole sellaista muiden joukkoa, johon tunkea, pumattakaan että se aina onnistuisi. Mutta silti sitäkään ei kannata jäädä suremaan. Oma seura on aina eniten samanmielistä, vai mitä? Kavereiden ei ole pakko olla koulusta eikä samalta luokalta. Ihan välttämättömiä ne eivät ole ollenkaan, vaikka tietysti mukavia ovatkin. Mutta on meitä muitakin, jotka olemme aikanaan selvinneet ilman, ja myöhemmin meistä on tullut ihan yhteiskuntakelpoisia ja jopa menestyneitä kansalaisia.
Ja sitten mul on viel semmone asia et kuraattori ja opettaja on ottanu jo äitiin yhteyttä.
Ja ne on huommannu mun heikkenemisen :( ja mua harmittaa tosi paljon !
Onko ongelmia, vai pystytkö puhumaan äitisi tai isäsi kanssa? Tai onko isompia sisaruksia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
no isä ja äiti on eronnu ja en oikeenn pysty ei oo mitää parhaat välit ://
Se jännittää kaikkia. Vielä aikuisenakin. Teininä vielä enemmän.. parhaiten siihen auttaisi treenaaminen; lue itseksesi ääneen, lue läksykappaleet valmiiksi että teksti on tuttua..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
voi kulta pieni, en tiedä mitä voi tehdä, mutta olet tärkeä ihminen, onneksi osa aineista menee hyvin.
mun toinen lapsi ei ole ksokaan viitannut tunneilla, en tiedä onko laiskuutta vai ujoutta. muuten ei kyllä ole erityisen ujo, puhuu vieraille ihmisille, ja hoitaa asiansa,joten ehkä ei vaan halua rasittaa kättään.
voi kulta pieni, en tiedä mitä voi tehdä, mutta olet tärkeä ihminen, onneksi osa aineista menee hyvin.
mun toinen lapsi ei ole ksokaan viitannut tunneilla, en tiedä onko laiskuutta vai ujoutta. muuten ei kyllä ole erityisen ujo, puhuu vieraille ihmisille, ja hoitaa asiansa,joten ehkä ei vaan halua rasittaa kättään.
Minulla se johtuu ujoudesta ja pelosTa että teen jotain väärin ja sitten nauretaan ,myös se ahdistaa jos opettaja puhuu tukipoetus asioista ääneen kaikkien kuullen :(. se ei ole kivaa ja se on masentavaa !
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En oikein pysty sitäkään paljoa auttamaan, mutta kun halaamalla ja kertomalla, että rakastan sitä kovasti. Ja että teini-iässä kaikki on hirveen vaikeeta, mutta kyllä se siitä iän myötä helpottaa.
jos nyt, kun on aikaa kavereilta, ottaisit ne kouluaineet remonttiin? Sitten kun on taas enemman kavereita, ei olekaan niin paljon ylimaaraista aikaa.
Aikuistumiseen ja kasvamiseen kuuluu aloittaa omasta itsestaan huolehtiminen, kaikkien on siihen totuteltava jossain vaiheessa. Eli sinunkin on pikku hiljaa hyva alkaa ottamaan vastuuta jaksamisestasi, mieti onko mitaan mita voisit tehda jotta voisit jotenkin parantaa vointiasi.
Pystyisitko ulkoilemaan enemman niin se auttaa jaksamisessa? Onko teilla esim koiraa jota voisit lenkitella ja samalla saisit haukattua raitista ilmaa? Entas jokin muu liikunta/ulkoiluharrastus?
Olethan kertonut vanhemmillesi etta ongelmasi on nimenomaan masennus eika pelkka arvosanojen laskeminen?
Apteekistakin saa muuten valmisteita jotka auttavat jaksamaan paremmin. Menkaa vaikka verkkoapteekkiin ja katsokaa mita loytyy otsikosta "mieliala ja vireys".
Depremin, Dynaforce, EnergiWay, Tryptomax, ovat ilman reseptia saatavia tuotteita, joista voisi olla apua lievaan masennukseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jos nyt, kun on aikaa kavereilta, ottaisit ne kouluaineet remonttiin? Sitten kun on taas enemman kavereita, ei olekaan niin paljon ylimaaraista aikaa.
Aikuistumiseen ja kasvamiseen kuuluu aloittaa omasta itsestaan huolehtiminen, kaikkien on siihen totuteltava jossain vaiheessa. Eli sinunkin on pikku hiljaa hyva alkaa ottamaan vastuuta jaksamisestasi, mieti onko mitaan mita voisit tehda jotta voisit jotenkin parantaa
vointiasi.No niin olen ainakin yrittänyt ,mutta kun ei vaan enää jaksa. Meillä on koira jä ulkoilen sen kanssa noin 5 kertaa viikossa. En oikeen tykkää luistelusta ja hiihdosta yms. EN OLE KERTONUT VAHEMMILLENI ETTÄ SE VOISI OLLA MYÖS MASENNUS KOSKA ITEN VOIN KERTOA NE EIVÄT KUITENKAAN USKO MINUA VAAN ITKETTÄÄ NYTKIN....
Pystyisitko ulkoilemaan enemman niin se auttaa jaksamisessa? Onko teilla esim koiraa jota voisit lenkitella ja samalla saisit haukattua raitista ilmaa? Entas jokin muu liikunta/ulkoiluharrastus?
Olethan kertonut vanhemmillesi etta ongelmasi on nimenomaan masennus eika pelkka arvosanojen laskeminen?
Apteekistakin saa muuten valmisteita jotka auttavat jaksamaan paremmin. Menkaa vaikka verkkoapteekkiin ja katsokaa mita loytyy otsikosta "mieliala ja vireys".
Depremin, Dynaforce, EnergiWay, Tryptomax, ovat ilman reseptia saatavia tuotteita, joista voisi olla apua lievaan masennukseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No niin olen ainakin yrittänyt ,mutta kun ei vaan enää jaksa. Meillä on koira jä ulkoilen sen kanssa noin 5 kertaa viikossa. En oikeen tykkää luistelusta ja hiihdosta yms. EN OLE KERTONUT VAHEMMILLENI ETTÄ SE VOISI OLLA MYÖS MASENNUS KOSKA ITEN VOIN KERTOA NE EIVÄT KUITENKAAN USKO MINUA VAAN ITKETTÄÄ NYTKIN....
Oikeesti tarviin apuu olkaa stävällisiä ja vastatkaa
Mä en tiedä osaanko kauheasti auttaa, mutta mulla on 13v poika samassa tilanteessa. Teini-ikä on älyttömän vaikeaa. Muistan sen itekin. Ihme että siitä selviä hengissä. Kai se on sitäkin että siinä leivotaan ihmisestä vahvempaa. Se pitää vain räämpiä läpi vaikka joskus hengittäminenkin tuntuu liian rasittavalta.
Mut hei, tykkäätkö Cheekistä? Sil olis pari biisii jotka voisit kuunnella. Takapulpetin poika on toinen
ja sit tietty voimabiisiä kun tarvii niin kuuntele tätä
yksinkin pärjää. Onneksi teini-ikä kestää vain muutaman vuoden. Mut kiinnostaako sua joku erityisesti? Mietin löytäisitkö netistä yhteisön josta löytäisit seuraa? Tai mikä ettet voisi purkaa ajatuksia kirjoittamalla? Yleensä se paha olo jää paperille.
Täältä tulee kuitenkin sulle pitkä ja luja halaus. Hae apua vaikka se olisi kuinka vaikeaa. Jos sinulla on masennus niin siihen auttaa lääkitys. Ja yks juttu on tositositosi tärkee, ja se on uni. Joten heti nukkumaan! Nuku ainakin 8h/pv!
itse olen lukion ensimmäisellä parhaimmillaan, ja numerot eivät ole priimus luokkaa. Mutta minulla on tapa päästää kaikki pahaolo ulos kun löydän tavan rentoutua ja "päästä ulos tästä maailmasta" edes hetkeksi. (minä itse lueskelen, piirän, kirjoittelen jtn itse keksimääni tarinaa)Täälöin voin rentouua ja olla ajattelematta koulua. numeroiden parantamiseen minulla ei ole paljon vinkkejä mutta joskus kuulin että ajattelemalla tekstiä ja miksi asia on juuri tällä tavalla- eli kun ymmärtää lukemansa voi sen myös muisaa paremmin- kannattaa kokeilla vaikken ole 100%:sen varma mutta yrittänyttä ei laieta... maailma ei lopu huonoihin arvosanoihin ja aina tulee vastoinkäymisiä... toivottvasi viestistä oli hyötyä ja onnea yläkouluun:) P.S kavereiden laatu korvaa määrän, sinullahan on edessä vielä rippikouolukin siis oletaen että olet menossa silellä saa yleensä vähintään uusia tutavia ellei jopa ystäviä. Joskus on alamäkeä muta sekin palautuu joskus hyvänä onnena. P.P.s oletan että luokan edessä pelkäät sanovasi jtn väärin ai muutenkin käyttäytyväsi typerästi? jos olen oikeassa... toivoisin sinun ajattelevan jtn hauskaa pitäessäsi esim esitelmää luokalle. joskus tulee kaikille tilaisuus loistaa ja sinulla on varmasti monia mahdollisuusksia. miksi ääneenluku pelotaa sinua johtuuko se jstn tietystä syystä vai virheet? itse pelkäsin joskus lukea ääneen mutta se pelko on "vaiennut", siitä pääsin eroon vain uskomalla pystyväni siihen ja vaikka joskus teinkin virheen ei kukaan nauranut tai ivaillut asiasta. VIRHEET OVAT ARKIPÄIVÄÄ JOS NIITÄ EI OLISI EI OLISI SINUAKAAN JUURI SELLAISENA KUIN OLET JA SINÄ KELPAAT JUURI SELLAISENA KUIN OLET.
rakkain terveisin: tiedän tunteen:)
On tavallista, että numerot laskevat yläkoulussa. Taistele niistä! Koulussa terveydenhoitaja ja mahdollisesti koulupsykologi ovat vaitiolovelvollisia auttajia. Myös joku mukava opettaja voisi varmasti jutella kanssasi, esimerkiksi luokanvalvoja.