Loukkaantuisitko, jos sinut "esiteltäisiin" toisille lesbona,vaikka et sitä ole? (ev)

Olisko kyse erehdyksestä vai tahallisesta kiusata vai vai?



jos kaveri tarvis jonkun backupin, niin menisin mukaan... mutten mä kovin pienestä muutenkaan loukkaannu.



Mä olen aika jätkämäinen(roteva ja miesmäinen pukeutuminen) nainen muutenkin, että ehkä siksi en edes epäilis vaikka joku jossain eläisikin siinä luulossa, että olen lepso.

Mä olen joutunut yllättäviin tilanteisiin elämäni aikana, kuten esittämään ventovieraan miehen vaimoa ihan ex tempore, ja kerran jopa yhden virityksen siskoa, kun hän näkikin kapakassa pimatsun, jota halusi koettaa iskeä.

Eiköhän se lesbokin menis siinä sivussa.

Mäkin olen sen verran miehekäs, että en ihmettelis, jos moni luuliskin mun olevan kiinnostunut naisista.

koska en osaa kuvitella tilannetta, jossa minusta olisi hauskaa, että muut luulevat minua lesboksi. Ei vaan kutittaisi mun huumorintajua tuollainen tilanne.

mut esiteltäisiin tyyliin "Tässä on Anna, se on lesbo". Ellei sitten olla jossain Setan bileissä..?

Itse en siis loukkaantunut.



ap

Enpä tiiä. Lähinnä huvittuisin varmaanki. Kaikki tututki kyllä tietää että viidettä vuotta miehen kanssa seurustelen... En ottais vakavasti.

Tilanne oli siis sellainen et bestis, entinen koulukiusattu puhkesi kukkaan opiskeluaikoina ja nuorukaisia pyöri ympärillä jatkuvasti, sai kenet vaan ja käytti sen kyllä hyväksikin.



Minä olin auttamattoman ujo tuolloin ja arka, joten helppo ei ollut tutustua vastakkaiseen sukupuoleen ja siksi seurusteluja ei oikeastaan ollut.



Kerran kysyi multa olenko lesbo ja kun vastasin että en todellakaan, niin selitti vaivautuneena että kun hänen äitinsä oli asiaa epäillyt. Mulle tuli mieleen että luulivat mun olevan ihastuksissa bestikseeni. Never!



Kävi myös niin että jos joku oli minuun ihastunut, niin kaveri torpedoi sen jotenkin aina.

Tyhmänä tajusin sen vasta jälkeenpäin pitkän ajan kuluttua.



No, nyt on kotiäiti ainakin 7 muksulle eikä käy ikinä missään, eikä ole töissäkään koskaan ollut. Toivottavasti on onnellinen, mies ei päästä mihinkään.



Minä olen myös ollut pitkässä avioliitossa ja kaksi ihanaa lasta, mutta silti nautin myös ystävieni seurasta ja muustakin kuin perhe-elämästä, kohtuudella.



Näin voi elämä heittää, tyttö joka halusi reissumiehen miehekseen jotta voi vikitellä muita on ollut yli 20 v perheenäiti. Minä joka sanoin että hulluko olet kun noin ajattelet, että mitä järkeä on olla yhdessä jos pitää vieraissa käydä!



Itse taas olen onnellisesti reissumiehen kanssa naimisissa. Mies vielä alalla jossa se uskollisuus ei ehkä ole kaikista vahvinta, meillä luotto pelaa enkä tosiaan murehdi sellaista mikä ei tiedossa ole. Ollaan niin vanha parikin jo (yksissä 21 v.) että ei kait tätä enää yks syrjähyppy heilauttaisi. Niin sitä ihminen muuttuu.



Tietääkseni molemmat ollaan oltu uskollisia ja omasta puolestani olen varma.

Esittelen itsekin itseni lesbona (vaikka olen hetero) mikäli joku ällöttävä mies yrittää lähennellä. :)

Tässä elämäntilanteessa loukkaantuisin, vaikken lesboutta sinänä mitenkään negatiivisena asiana pidä.

mutta sen täytyisi olla melkoisen rankka tai muulla tavoin mielikuvitusta vaativa, että voisin kuvitella loukkaantuvani tuosta.