Psyykelääkkeillä lihoneet!

Kiloja tuli yhdessä kesässä melkein kymmenen, ennenkuin edes tajusin. Olin aina ennen hoikka ja masennuksen myötä laihduin lisää kun ei ollut ruokahalua, joten en vahtinut sitten yhtään syömisiäni ennenkuin tuo 10 kg oli tullut. Lääke vaihdettiin toiseen (en muista nimeä) mutta kiloja tuli edelleen, ei tosin ihan tuota vauhtia.



Nyt syön enää Ketipinoria pienellä annoksella, joka sekin lisää ruokahalua, mutta olen jo 10 kg laihduttanutkin siitä huolimatta. Muutamia kiloja on vielä matkaa entisiin mittoihin.



Marokaa mirtazapinia, kamala lääke. Voitaisiin käyttää vaikka anoreksiaan kun on niin tehokas painon lisääjä...

tämä sitten nostaa ruokahalua, että älä syö kovin paljon ylimääräistä. No kiva, söin kyllä. Ja lihoin myöskin lyhyessä ajassa 10kg. Zyprex lihottaa myös. Yksityinen lääkäri vaihdettu lääkkeen sellaiseen joka on tarkoitettu masentuneille ja syömishäiriöstä kärsiville, ei lisää ruokahalua vaan tasaa sitä. Muistaakseni Cipralex. Eikä olikaan ollut yhtään niin pöpperöinen kuin kahdella yllä mainitulla.

40kg tuli lisää, nyt lääkitystä vähennetty roimasti. Iltaisin 100mg ketipinoria. Puolituntia lääkkeen oton jälkeen tulee kaamea nälkä, onneksi pääsen nukkumaan. Yritän laihduttaa mutta en kauhean tavoitteellisesti vaan yritän vain vähentää ruuan ja herkkujen määrää... laihduttaminen ei hyvin oonistu, mutta vähän olen saanut kiloja pois... 5-8kg on tippunut



eli 74kg>110kg>nyt 104kg



eli hankalaa on vaikka lääkäri sanois mitä... yleisellä puolella ihmeteltiin miten annetaan lihoa noin paljon... on sekin hengen vaarallista

vaan vasta kun lääke oli jätetty pois ja sittenkin se oli tietty hankalaa, koska kilot oli jo tulleet.

Painoa tuli todella nopeasti, ennen olin hoikka. Nyt yritän saada painoa pois. En kuitenkaan ole vaihtanut lääkettä, koska se on auttanut erittäin hyvin masennukseen.

Efexor teki sen että söin tuplaten mitä ennen. Yleensä masentuneena lopetan syömisen.



Olin 54 kg lääkkeen käytön aloittaessa, söin vuoden ja paino oli sen jälkeen 68 kg.



Painotan kyllä ettei lääke itsessään mua lihottanut, vaan se vain lisäsi ruokahalua jolloin söin enemmän- lihoin.



Mulla vähän särähtää korvaan väite että psyykelääke itsesää lihottaisi, kyllä jokainen valitsee itse mitä suukkuunsa laittaa ja laittaako liikaa vai ei.



Lopetin lääkkeen käytön, lisäsin liikuntaa + jätin alkoholin pois kokonaan, eipä tarvi enää masislääkkeitä syödä. Paino taas hyvät 54 kg.

Nyt onneksi toiset lääkkeet käytössä.



Sitä olen miettinyt, että lihovatko kaksisuuntaista sairastavat helpommin kuin masentuneet?

Efexor teki sen että söin tuplaten mitä ennen. Yleensä masentuneena lopetan syömisen.

Olin 54 kg lääkkeen käytön aloittaessa, söin vuoden ja paino oli sen jälkeen 68 kg.

Painotan kyllä ettei lääke itsessään mua lihottanut, vaan se vain lisäsi ruokahalua jolloin söin enemmän- lihoin.

Mulla vähän särähtää korvaan väite että psyykelääke itsesää lihottaisi, kyllä jokainen valitsee itse mitä suukkuunsa laittaa ja laittaako liikaa vai ei.

Lopetin lääkkeen käytön, lisäsin liikuntaa + jätin alkoholin pois kokonaan, eipä tarvi enää masislääkkeitä syödä. Paino taas hyvät 54 kg.

Eli ihminen lihoo.

Lihosin kuitenkin viidessä vuodessa 55 kiloisesta 78 kiloiseen. Nyt olen raskaana ja yritän vierottautua Efexorista. En ole enää masentunut, mutta Efestä on vain sairaan vaikea päästä irti, koska vieroitusoireet ovat pahat.

80 kg - 135 kg lopulta. Ei vittu, eka masensi muuten, sitten vasta masensikin. Nytkin alkaa itkettää, kun muistelen tuota aikaa.



Kun pääsin jaloilleni, pääsin lääkkeistä eroon. Lihavuusleikkauksen jälkeen painoni on 69 kg.

Mirtazapin taas pisti syömään kuin pieni eläin, en enää muista kiloja mut lihoin kyllä pienessä ajassa.

ja lihotti 30 kg. Siinä vaiheessa lääkäri suostui lääkkeenvaihtoon kun sanoin että en pysty hillitsemään syömistäni lainkaan.



Mulle ei koskaan ole ennen ollut paino tai ruoka ongelmia, olen ollut luonnostani hoikka ja ruokahalut kohtuullisia. Mutta mirta sai aikaan sen että himoitsin ahmimishäiriötyyliin makeaa varsinkin, jonkinverran myös rasvaista ja suolaista. Kyllähän sillä mätöllä sitten lihoi, kun itsekurillakaan en onnistunut suitsimaan syömishimoja.

Sitten olen kuullut, että todella isot annokset voivat laihduttaa. Efexor vaikuttaa suurilla annoksilla dopamiinitoimintaan ja silloin saattaa jopa laihtua.

lihottivat vaikken mielestäni syönyt enempää kuin normaalistikaan (+12kg). Nyt on sitten aika uusi lääke kokeilussa, saa nähdä miten tämän kanssa käy.

pääasiassa käytösä oli ensin Cipralex, sitten Efexor, viimeisenä muutaman kk:n ajan yhdistelmä Efexor+Lyrica. Voimakkain lihominen ajoittui viimeisimpään yhdistelmään ja varsinkin sen alasajoon eli pitkään asteittaiseen lopettamisvaiheeseen.



Syitä painonnousuun oli mielestäni kolme: ensinnäkin ruokahalun valtava lisääntyminen ja lääkkeiden aiheuttama välinpitämättömyys, ts. haluttomuus kontrolloida kasvaneita ruokamääriä saatikka murehtia painonnousua. Toisekseen lääkkeet väsyttivät ja passivoivat, en jaksanut juuri liikauttaa eväänikään. Kolmanneksi ne jotenkin tukkivat aineenvaihduntaa; kävin ikään kuin hitaalla sekä fyysisesti että henkisesti. Sivuvaikutuksena oli esimerkiksi hankalaa ummetusta. Muitakin terveydellisiä haittavaikutuksia kylkiäiseksi tuli: mm. kohonneet verensokerit, verenpainetauti ja veren kokonaiskolesterolin nousu peräti kahdella pykälällä.

lääkkeiden loettamisesta on yli 3 vuotta. Olen yrittänyt laihduttaa, ilman mainittavaa menestystä. En syö erityisen paljon ja liikun kohtuullisesti, mutta kilot tuntuvat olevan tiukemmassa kuin ennen. En väitä, että tämä johtuisi yksinomaan lääkkeistä, vaan kyse voi toki olla normaalista ikääntymisen aiheuttamasta aineenvaihdunnan hidastumisesta. Nopeaa painonnousua ei kuitenkaan voi selittää pelkästään sillä.

lihoin muutamassa kuukaudessa yli 10 kiloa. Lääke aiheutti pohjattoman nälän tunteen, en oikeastaan tuntenut muuta kuin nälkää. En ole koskaan ollut isoruokainen, mutta lääkkeen avulla pystyin vetämään vaikka kattilallisen pastaa ja sen jälkeen kaivamaan jääkaappia, että olisiko siellä mitä tahansa, mitä voisi syödä. Jos muuta ei ollut niin sitten vedin näkkileipääkin paljaaltaan. Tunne oli ihan kamala, enkä pystynyt hallitsemaan sitä mitenkään.



Tiedän, että tähän saa aina vastaukseksi, että pitäisi olla vähän itsehillintää, mutta tuo tunne oli voimakkuudeltaan ihan erilaista kuin sellainen tavallinen "haluaisin karkkia"-mieliteko, ja se oli jatkuva olotila. Ainoa keino olla syömättä oli se, ettei ostanut kotiin mitään ruokaa, ja silloinkin aika kului siinä, että odotti, milloin pääsee kauppaan hakemaan ruokaa.



Tietysti lääke varmaan auttoi masennukseen siinä mielessä, että ruuanhimo oli niin suuri, että tuli väkisin lähdettyä kauppaan ja mentyä pitkänkin matkan päähän keskellä yöllä etsimään kauppaa, josta saisi lisää ruokaa...

x

Olantsapiini lihotti 15 kiloa. Olen saanut tuosta 5 kiloa laihdutettua. Lääkityksen aloittamisen jälkeen ruokahalut on olleet jotain ihan järkyttävää.

Kaikki ne lihottaa.

Viimeksi kun oli vaikeampi masennusjakso ainoa lohtuni oli se, etten ole enää läski. Mieluummin kärsin masennusta kuin lihon.