Antaisitteko erossa10v. lapsen isälle asumaan

Mutta luultavasti antaisin. Lapsen hyvinvoinnistahan tuossa on kyse ja siinä pitää oma suru ja halu jättää taka-alalle.

parempi ratkaisu. Vaikka kova paikka minulle.

Lapsen isä pystyisi myös taloudellisesti huolehtimaan paremmin lapsesta. Minä pystyn tarjoamaan pelkästään perustarpeet. ap

Hyvä ratkaisu, mutta varaudu siihen että sut leimataan huonoksi äidiksi ja saat selitellä sitä joka käänteessä.

Itsestäsihän on sitten kiinni miten paljon tämän jälkeen poikaa huomioit. Olisiko poika luonasi viikonloppuja, vai miten? Voithan ottaa myös esim yhden arkitapaamisen viikonloppujen lisäksi.

Hyvä ratkaisu, mutta varaudu siihen että sut leimataan huonoksi äidiksi ja saat selitellä sitä joka käänteessä.

Näitä muita muutoksia lapsi ei varmaan osaa ajatella.

asuisivat 1km päässä,ja sopimus olisi että tapaamisia saisi olla vaikka joka päivä. Poika saisi tulla koska haluaisi. ap

huonoksi äidisi! Isällä ja pojalla yhteiset harrastukset ym jutut. Isä halukas ottamaan pojan luokseen asumaan, poika isälle tosi tärkeä. ap

päästäisin hänet sinne missä hänellä on paras olla.



Jos vain haluaisn käyttää lasta vallan välineenä ja kostaa isälle, niin en päästäisi lasta



Onnentyttö

mietin vaan että jos lapsi alkaa myöhemmin ajatella että hylkäsin hänet. Sydäntä särkee, mutta lapsen parasta ajatellen toimin. ap

Ei kai äidillä mitään diktaruurimaista valtaa ole omia lasta automaattisesti itselleen.



En tietenkään "antaisi" hetken mielijohteen perusteella muuttaa, mutta jos lapsi ymmärtäisi, että kyseessä on kauaskantoinen pysyvä ratkaisu...



Olisi tuhansia asioita, jotka tulisi ottaa huomioon, koulu, kaverit, suku, harrastukset jne..

asutte noin lähekkäin? Miksei voi asua luonasi ja käydä isän luona vaikka joka päivä, olla yötä jne.Tilanne voi muuttua, jos isä löytää naisystävän ym. Pidän äitiä vanhanaikaisesti luotettavampana vaihtoehtona. En kuitenkaan paheksuisi missään mielessä.

Lapsen etua on AINA ajateltava. Jos isällä asuminen on lapsen etu ja lapsi vielä itse sitä haluaa niin hommassa ei ole mitään epäselvää.



Tuo on tietysti kipeä paikka, äidille. Mutta muistakaa: JOKAISESSA erossa toinen vanhempi joutuu AINA tähän samaan tilanteeseen eli "luopumaan" lapsesta. Yleensä, se on isä ja sehän on monen naisen mielestä vähempiarvoinen menetys...



Teet ap ihan oikean ratkaisun - varmasti tekee kipeää, mutta muista aina sydämessäsi, että teet kuitenkin oikein. Muiden mielipiteillä voit heittää vesilintua.

Isän mahdollisuus saada lapsi luokseen on näköjään riippuvainen äidin armosta.

Isän mahdollisuus saada lapsi luokseen on näköjään riippuvainen äidin armosta.

Kirjoitin viime vuonna täällä avauksen että äiti ei anna lapsen muuttaa isälleen vaikka lapsi haluaa niin heti lynkattiin ja pidettiin äidin puolia.

poika on jo iso poika. Ei sun tarvi sanoa että poika asuu isällään, kun saa aina tulla sun luokse kun haluaa. Musta olet hyvä äiti. Mulla kaksi poikaa ja tiedän kyllä kuinka tärkeää heille on isä, kun he ovat kaikki poikia niin kuin kuopus sanoi ja heillä samanlaiset

kalsaritkin. Mun pojat on 9v. ja 11v.

Toivon todellakin ettei me erota koskaan. En kestäisi olla erosta mun myyryläisistä ja en todellakaan ole varma haluaisivatko pojat asua mun vai isän kanssa.

Isällä hyvät tulot ja mulla pienet tulot.

Harrastuksiin voit viedä sinäkin, jos yhteistyö sulla ja miehelläsi sujuu.

Mutta se joka rakastaa toimii rakkaansa parhaaksi.



Onnentyttö

Mut jos isä on hyvä isä, lapsi toivoo isän kanssa asumista, ja saisit edelleen paljon tavata lasta, en laittaisi vastaan.

Mitään ihanne ratkaisuahan ei ole, miten olisi vuoroasuminen?!

On myös muita tapoja olla hyvä vanhempi, kuin pitää lapsi kirjoilla osoitteessaan. Voitte tavata paljon, 10v osaa soittaa, tekstata, mailata, tulla oma-aloitteisesti käymään kun haluaa.