Lue keskustelun säännöt.
Uusperheellinen kysyy:
14.01.2013 |
Mikä tekee tästä meidän uusperheestä lapsille huonon vaihtoehdon?
Ex-aviomieheni alkoholisoitui lastemme ollessa pieniä. Erosin, ja elelin lasten kanssa pari vuotta yksin. Isä tapasi lapsiaan pari tuntia viikossa kun pystyi olemaan selvin päin, aina ei sitäkään.
Löysin uuden ihanan miehen, joka oli valmis ottamaan meidät kaikki "omakseen".
Lapset tykästyivät isäpuoleen nopeasti, ja isäpuoli oppi rakastamaan lapsia kuin omiaan. Biologinen isä tapasi lapsia edelleen satunnaisesti kun sattui olemaan selvin päin; miehen malliksi hänestä ei ollut.
Saimme mieheni kanssa myös yhteisen lapsen.
Perhe-elämämme ei poikkea tavallisesta ydinperheen arjesta millään muulla tavalla, kuin että biol. isä ottaa yhteyttä muutaman kerran vuodessa ja käy kahvilla meillä.
Lapsilla on rakastavat vanhemmat, turvallinen koti, elämä mallillaan.
No niiin, miksi tämä vaihtoehto on huono?
Kommentit (2)
Onhan se hyvä, että lapsilla on isä. Mutta tilastollisesti suurimat ongelmat on uusperheissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onhan se hyvä, että lapsilla on isä. Mutta tilastollisesti suurimat ongelmat on uusperheissä.