Oletko ikinä mokannut työhaastattelussa?

kysyttiin alkoholin käytöstä ja tarkoitus oli kertoa, että en juuri juo, mutta joskus kuitenkin. Mutta jotenkin sanoin sen väärin niin, että tuli varmasti kuva, että sitten kun juon, vedän kauheat perseet... En saanut paikkaa.

hain kotipizzaan töihin ja haastattelija halusi pitää haastattelun ruotsiksi. Olivat muutenkin niin helvetin vaikeita vastattavia esim. omista vahvuuksista ja heikkouksista, että pyörittelin vain käsiäni ja yritin muistella mitä ne sanat on ruotsiksi ja mitä sitä sanoisi. Aikamme siinä istuttiin ja pian sanoikin minulle, että eiköhän tämä ollut tässä. ;) Joo, olihan se. Mutta aika epäreilua silti minusta, Suomessa asumme ja varmasti olisin osannut asiakkaita palvella ruotsiksi. On kuitenkin aivan eri asia alkaa kertomaan luonteestaan vieraalla kielellä valmiiksi jännittävässä tilanteessa, kuin sanoa summa ruotsiksi tai kertoa mitä jotain täytteitä jossain pizzassa on...

hain kotipizzaan töihin

Missä kaupungissa? Nimittäin jos jossain ei vahvasti ruotsinkielisessä, niin aika tylyä simputtamista. No, firman omistajahan on ruotsinkielinen...

kysyi lopuksi. Haluatko kertoa itsestäsi vielä jotain ja sanoin, öö, no mä oon tosi hyvä koulussa..



ap

Kyseessä ala, jolla nopeus on arvostettua. Sain paikan, uskomatonta kyllä- tosin firma olikin niin paska ja läpimätä että lähdin 2kk jälkeen...

Harjoittelupaikkaa hakiessa tietokantasovellusten parissa satuin kysymään haastattelun kestäessä mikä on SQL... Sain silti paikan, arvatkaapa mikä oli vuosi?

hain kotipizzaan töihin

Missä kaupungissa? Nimittäin jos jossain ei vahvasti ruotsinkielisessä, niin aika tylyä simputtamista. No, firman omistajahan on ruotsinkielinen...

Joten on kyllä kovasti täällä ruotsinkielisiä ihmisiä ja asiakkaita, mutta silti koin tuon aika simputtamiseksi. Haastattelija itse on ihan suomenkielinen, tunnettu kaveri tässä kaupungissa. Ikäni olen täällä asunut ja asiakaspalvelussa ollut töissä, mutta kotipizzassa meni tosiaan jauhot suuhun. Olisi edes osittain haastatellut suomeksi, mutta että kaikki kysymykset på svenska.

Yhdessä haastattelussa kysyttiin yllättäen, olenko käynyt opiskeluaikanani tietyn kurssin. Vastasin rehellisesti, että olen, ja sitten mua alettiinkin tentata siitä kurssista enkä muistanut juuri mitään... Kurssi ei varsinaisesti kuulunut hakemani paikan toimenkuvaan enkä siksi älynnyt etukäteen valmistautua kertomaan siitä, mutta myöhemmin tajusin, että se oli toiselle haastattelijalle sydäntä lähellä...



Toisessa haastattelussa juuri valmistumiseni jälkeen olisi pitänyt olla määrätietoisempi ja itsevarmempi. Olin liian varovainen ja vastaukseni tulevaisuudensuunnitelmistani alalla olivat liian kainoja ja ympäripyöreitä. No, kun kokemusta haastatteluista karttui muutama enemmän, niin johan tärppäsi :)

kysyttiin alkoholin käytöstä ja tarkoitus oli kertoa, että en juuri juo, mutta joskus kuitenkin. Mutta jotenkin sanoin sen väärin niin, että tuli varmasti kuva, että sitten kun juon, vedän kauheat perseet... En saanut paikkaa.

Yllättäen en saanut paikkaa minäkään.

No, en nyt tätä varsinaisesti häpeä, mutta yhtä työhaastattelua varten minun piti laatia 10 minuutin pituinen esitelmä jostain aiheesta, jonka olen jo unohtanut, ja mokasin sen. Änkytin, ja vapisin ja unohdin mitä meinasin sanoa. Kyllä jäi siitä niin pöljä olo, että maa olisi saanut nielaista monta päivää sen jälkeen.

Mutta jotenkin kun itse heitän jutun myös siinä vaiheessa vitsiksi niin ehkä vaikutankin huumorintajuiselta(?) Olen nimittäin jokaisen paikan saanut missä olen haastattelussa ollut...

Mulle sattui parikymppisenä ajatusvirhe työhaastattelun ajankohdan suhteen. Tsemppasin itseäni ja jännitin etukäteen viikon verran haastattelua ja odotin kotona kärsimättömästi haastatteluun lähtöä. Sitten yhtäkkiä tajusin että haastattelunhan oli määrä alkaa juuri nyt! Kauhealla vauhdilla poljin pyörällä paikalle, myöhästyin 10 minuuttia ja selittelin jonkun tyhmän sepityksen myöhästymisestä. Haastattelu itsessään meni ok mutta varmasti juuri myöhästymisen vuoksi paikka jäi saamatta. Hävetti niin että en kertonut todellista syytä kenellekään.



Haastattelun oli määrä alkaa tyyliin klo. 12:30 ja jotenkin mielessäni ajattelin että puoli yksi -> yksi.

Get over it!

Pahin tulee mieleen opiskeluaikojen kesätyönhausta. Olin opiskellut paljon kieliä ja saanut niistä hyviä arvosanoja, mutten käytännössä juurikaan enää muistanut niistä mitään. Laitoin saamani arvosanat cv:hen, kun ajattelin sen näyttävän hyvältä. Haastattelussa haastattelija sitten pokkana kysyi yksinkertaisia kysymyksiä näillä kielillä, enkä minä osannut vastata mitään... Jäi paikka saamatta. Kesätyö oli sellainen, jossa olisi varmasti törmännyt turisteihin, joten kielitaidosta olisi oikeasti hyötyä.

taitaa harmittaa siksi kun olisin vieläkin mielelläni tuolla töissä.. se 10 vuotta vanha muistelija.

Menin ripulissa haastatteluun. Alkuun tuntui että olo on parempi mutta noustessani lähteäkseni ruilahti vellit sukkahousuihin ja kengälle.

Tuli paska housuun haastattelussa.

Kusin housuun. Oli kangassohva joka imi kaiken.

Mulla myös paska lurahti housuun haastattelussa.