Lue keskustelun säännöt.
Ihanko tosissaan joissain perheissä myös AIKUISET tuhlaavat aikaansa...
14.01.2013 |
Videopelien parissa?! Tuli puheeksi tuossa lapsen tarhakaverin isän kanssa, että heillä koko perhe rentoutuu pelien parissa. :( Isä oikein kehuskeli miten paljon erilaisia videopelejä omistaa, myös vaimo pelaa paljon.
Siis en vaan voi ymmärtää, miksi pitää tuhlata aikaansa johonkin, millä ei saavuta yhtään mitään. Ymmärtäisin vielä jotenkin, että ennen lapsia on tuollainen meno, vaan ei...
Mietinpä annanko lapseni leikkiä heidän lapsensa kanssa..
Kommentit (45)
Minä olen pelannut koko pienen ikäni (33 vuotta). Pelaan edelleenkin (konsolit, PC). Luetellaanpa tämän haittapuolia mitä olen saanut kokea:
- Kiinnostuin tietokoneista pelaamisen kautta, sain siitä itselleni ammatin. Asun nyt silicon valleyssa ja nostan kuusinumeroista tilipussia vuosittain
- Opin englantia. Jos innostun oikein, ei minua erota natiivista puhujasta
- Tutustuin kaltaisiini ihmisiin, joista suuri osa mielenkiintoisia ja fiksuja ihmisiä
- Reaktio- ja reagointikykyni on todella hyvä, ja selvitänkin erilaiset päättelytehtävät suhteellisen ripeästi
Nämä nyt päälimmäisinä. Jatka vain pelaamisen kieltämistä..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sehän on parasta eskapismia!
Mieheni pelaa ja mä pelaan itsekin.
Saavutan mä siinä itselleni perhanan hyvän mielen, kun on tuhonnut useita vastapuolen sotilaita.. kuten äsken tuossa räiskin Battlefield 3:sta.
Paras tapa päästä duunin aiheuttamasta stressistä eroon. Ei urheilu ole yhtä intensiivistä ja adrenaliinia nostattavaa. :) Urheillessa päivän asiat pörrää päässä. Pelaaminen vie ajatukset täysin muualle.
Mamma 40v
ps. WoWiakin tuli pelattua, mutta tää uusin kungfupanda touhu oli liian lällyä mulle. Rakastan myös Sims 3 peliä, ihanaa nukkekotileikkejä ja juonittelua. ;)[/]
Vasta lapsen mentyä nukkumaan, lapsi ei pelaa koskaan mitään konsoleita.
Täällä siis myös räiskitään BF3:sta, wowitetaan, pelataan simsiä sekä beach lifea, ym.
Mies omistaa varmaan jokaisen konsolin mikä markkinoilla on/on ollut, sekä lukemattomia pelejä. Pelataan siis vain silloin kun lapsi on jo käynyt unille. Joskus pelataan erikseen, jos yhdessä. Rentoutua voi näinkin :)T: n. 30wee pariskunta
ap nokka pystyssä videopeleistä TÄÄLLÄ! Varsinaista ajankäytön riemujuhlaa kirjoitella tänne mistään noin turhasta aiheesta.
Jokainen rentoutukoon tavallaan, sekin on jo tullut todistettua tutkimuksissa että nykylapset pelaamisineen ovat luovempia kuin aikaisemman sukupolven lapset. Turhaa mussutusta.
Niin ja meillä ei ole minkäänlaista pelikonetta ja pelivarastoa olemassa eikä varmaan tulekaan.
eräs kirurgeja opettava huomasi oppilaidensa käden tarkkuuden parantuneen huomattavasti edellisiin oppilaisiinsa nähden. Tutkittuaan asiaa hän havaitsi että yhdistävä tekijä näille varmakätisille oli tietokone- ja/tai konsolipelien harrastaminen. Varsinkin nykyään kun leikkauksia suoritetaan aina vain enemmän ohjaamalla "robottia" videokuvan välityksellä ihmisessä on videopelit todella hyvä harrastus nuorelle joka kirurgiksi haluaa.
Hmm, voisikin mennä pelaamaan taas, eiköhän tuo lapsikin kohta kinua koneelle kanssa, palstailu kun ei hänestä ole kehittävää :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
TV-ohjelmien parissa?! Tuli puheeksi tuossa lapsen tarhakaverin isän kanssa, että heillä koko perhe rentoutuu TV:n parissa. :( Isä oikein kehuskeli miten paljon erilaisia sarjoja katsoo, myös vaimo katsoo paljon sarjoja.
Siis en vaan voi ymmärtää, miksi pitää tuhlata aikaansa johonkin, millä ei saavuta yhtään mitään. Ymmärtäisin vielä jotenkin, että ennen lapsia on tuollainen meno, vaan ei...
Mietinpä annanko lapseni leikkiä heidän lapsensa kanssa..
ja sitten toisaalta: mä siis pelaan, ja mä myös harrastan juoksua. Eli käytän aika paljon aikaa siihen, että jaksan juosta aina pitemmän matkan, ja kovempaa. Joo kunto paranee, mutta pysyisin aivan hyvässä kunnossa ilman niin kovaa treeniä kuin mitä nyt teen. Lisäksi työni ei mitenkään vaadi liikunnallisuutta. Mitään hyötyä ei juoksemisesta siis ole. Pitäisikö minun nyt sitten vähentää ja keventää treenikertoja, kunnes olen siellä optimitasolla, missä pysyn vireänä ja terveenä mutta aikaa juoksemiseen menee paljon vähemmän? Hyvä mieli minulle kyllä tulee juoksemisesta, mutta niin tulee pelaamisestakin.
Sitten en usko että kaikki lukemani kirjat sivistävät minua (en välttämättä ymmärrä kaikkea, jos on tullut valittua liian vaikea teos). Joskus luen jopa naistelehtiä, mistä en ole havainnut mitää hyötyä olevan. Saako niin tehdä?
Urheilu ja vaikkapa lautapelit parantavat taitoja, kuten loogista päättelykykyä ja kuntoa.
On Strategiapelejä, jotka niin ikään parantavat loogista päättelykykyä, aivan kuten lautaPELIT.
Sitten on mainitsemiasi räiskintäpelejä, jotka parantavat reaktionopeutta.
Sitten on urheilupelejä (Wii, PS Move, Xbox Kinect), jotka parantavat kuntoa.
On historiallisia pelejä, jotka parantavat historiantuntemusta.
Ja lähes kaikki pelit parantavat kielipäätä, kun ovat vieraalla kielellä.
Ja sivistäminen? Mikä kuuluu sivistykseen? Kuka oli murhaaja Agatha Christien Eikä yksikään pelastunut -kirjassa? Kyllä. Kuka oli syyllinen Remedyn Max Payne-videopelissä? Ei helvetissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen nelikymppinen nainen ja tykkään pelata erilaisia pelejä. Nyt aloitin WoWin.
monet uskovat satuolentoihin ja käyvät kirkoissa tuhlaamassa aikaansa.
Se jos mikä on ajanhukkaa -pelaaminen on sentään hauska koko perheen juttu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
pelata. Olen mennyt chrash bandicootit yms 2000 luvun alun pelit läpi lapsen kanssa ja oli kivaa :)
Loppujen lopuksi moni rentoutumiseen ja viihtymiseen tarkoitettu puuhastelu on aika hedelmätöntä noin niinkuin konkreettisten tulosten osalta. Erilaiset kädentaidot sitten erikseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis en vaan voi ymmärtää, miksi pitää tuhlata aikaansa johonkin, millä ei saavuta yhtään mitään.
Teetkö itse aina vain ja ainoastaan hyödyllisiä asioita? Pitääkö sinulla aina olla joku saavutettava tavoita?
Kyllä minun aikanani katsottiin erittäin oudosti, jos perheenäiti myönsi turhaavansa aikaansa tuollaisiin turhuuksiin.
Ilmiö alkoi yleistymään, kun virtuaalisen sukupolven lapset alkoivat saamaan omaa jälkikasvua, he elävät kokonaan eri maailmassa, eivätkä osaa ottaa vastuuta todellisesta elämästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä minun aikanani katsottiin erittäin oudosti, jos perheenäiti myönsi turhaavansa aikaansa tuollaisiin turhuuksiin.
Ilmiö alkoi yleistymään, kun virtuaalisen sukupolven lapset alkoivat saamaan omaa jälkikasvua, he elävät kokonaan eri maailmassa, eivätkä osaa ottaa vastuuta todellisesta elämästä.
Kyllä tässä on muutkin hommat tullut hoidettua, enne se sama aika meni varmaan kotirouvilla sukkien parsimiseen.
Haluaisin tietää, niin voisin itsekin oikeuttaa roikkumiseni täällä.
Onneksi kohta pitäisi tulla GTA V, että pääsee taas pelaamaan. Kohta on 40v lasissa.
Ei toi videopelien pelaaminen mitään harvinaista ole. Täällä myös pelataan, se rentouttaa. Omalla kohdalla elämästäni tulisi liian totista jos kaikella tekemisellä pitäis olla tarkoitus. Niin ja oppiihan joitakin pelejä pelaamalla tota englantia, että jotain hyötyä.
he elävät kokonaan eri maailmassa, eivätkä osaa ottaa vastuuta todellisesta elämästä.
tyhmeliini, pelaaminen on nimenomaan vastapainoa sille arkielämän vastuunkannolle. Helppo tapa irtautua arjesta!
Pelaaminen on paljon parempi rentoutumistapa kuin vaikkapa television katselu, joka on pelkkää passiivista möllötystä.
Minua säälittää ne ihmiset, jotka arvottavat jokaisen toimensa sen mukaan, kuinka paljon hyötyä siitä on... itse en tullut tänne kärsimään, vaan elämään, oppimaan ja nauttimaan, ja pelit ovat osa sitä.
pelaamme yhdessä harva se ilta (lasten mentyä nukkumaan), kuitenkin yleensä max. tunnin kerrallaan. Olemme 33-vuotiaita.
Käyttäisivät aikansa mieluummin johonkin ylevään... vaikka av-palstalla notkumiseen.