Aikooko moni toivoa -07 lastaan kouluun ens syksyksi?

ja tuota mietin, mutta en tule aikanaan noin tekemään eli vuotta aiemmin kouluun. Mulla on koululaisena joulukuussa syntynyt tyttö ja olen saanut huomata, miten varsinkin tämä pienikokoinen tyttö on saanut kokea muitten pomotusta varsinkin ekalla. Nyt on kiva kaveriporukka, mutta en tahdo yhdellekään lapselleni enää sitä, että olisi luokan nuorin, kun ei onneksi ole loppuvuonna syntyneitä muita.

ja joutuu ottamaan itsestään koululaisen vastuun vaikka on vasta leikki-ikäinen.

Meidän -07 on mm. osannut jo vuoden verran lukea sujuvasti ja taitojen suhteen varmasti koulukypsä mutta en missään nimessä halua lyhentnää hänen lapsuuttaan. Koulussa kyllä osataan antaa nykypäivänä lisäpuuhaa jos meinaa tylsistyä.Suurin osa osaa jo lukea ekaluokan alkaessa.

Ja suoraan kolmalle.

Toivominen ei riitä, vaan teidän täytyy omalla kustannuksella viedä lapsi psykologille kouluvalmiustesteihin ja jos psykologi aloitusta puoltaa, käytte ilmoittautumispäivänä hakemassa rehtorilta lupaa koulun aloitukseen varhennettuna.

Lapsuus on lyhyt ja uudelleen sitä ei saa. Leikkiköön!

Sen sijaan on hyvä olla luokkansa vanhimpien joukossa. Ikäkin aiheuttaa tasoeroja.

Toivominen ei riitä, vaan teidän täytyy omalla kustannuksella viedä lapsi psykologille kouluvalmiustesteihin ja jos psykologi aloitusta puoltaa, käytte ilmoittautumispäivänä hakemassa rehtorilta lupaa koulun aloitukseen varhennettuna.

vaikea saada enää aikaa tässä vaiheessa vuotta. Monen kuukauden jonotus. Ensi viikolla on ainakin täällä ilmoittautumiset kouluun.

ja joutuu ottamaan itsestään koululaisen vastuun vaikka on vasta leikki-ikäinen.

Meidän -07 on mm. osannut jo vuoden verran lukea sujuvasti ja taitojen suhteen varmasti koulukypsä mutta en missään nimessä halua lyhentnää hänen lapsuuttaan. Koulussa kyllä osataan antaa nykypäivänä lisäpuuhaa jos meinaa tylsistyä.Suurin osa osaa jo lukea ekaluokan alkaessa.

Lapsuus ei lopu mihinkään, vaikka olisi jo koulussa. Päinvastoin aikaa saa enemmän, kun koulupäivä kestää 4 tuntia, siihen näppärällä lapsella 5 minuuttia läksyjen tekoa päälle, jos ei koulussa jo ehtinyt tehdä, ja sitten velvollisuudet on jo suoritettu. Tuolla tuo meidän 6-vuotias nyt mesoaa ulkona naapurin eskarilaisen kanssa. Jos kulkisit ohi, et tietäisi, että toinen heistä on jo koulussa.

Koulun lisäpuuhat ovat aika heikkotasoisia. Jos lapsi osaa jo lukea ja laskea sujuvasti, ei hän paljoa hyödy siitä, että saa samoja laskutehtäviä vielä lisää ja lukee jotain kirjaa. Juuri muuta ekalla luokalla ei ole tarjota. Jos taasen lapselle antaisi tokan luokan matikankirjan, ongelma siirtyisi taas eteenpäin ja tokallakaan ei olisi tekemistä. Nyt siellä tokalla ehkä tulee jotain uusia asioita.

Opettajalla ei myöskään yleensä ole aikaa opastaa sitä muita edellä olevaa lasta, koska hänellä menee kaikki aika opettaa niitä muita lapsia. Oma opettajamme tämän harmitellen toi ilmi, hänellä ei ole meidän lapsellemme niin paljoa aikaa kuin hänelle tahtoisi antaa.

esim. matikassa oli lisätehtävävihko jossa erilaisia päättelytehtviä, ei niinkään mitään vanhan toistoa. Äikässä läksyt oli eriytetty tason mukaan: hyvinlukeville luetunymmärrystehtäviä, ei-lukeville aakkosia, vähän lukeville lyhyitä sanoja jne.

En tosiaankaan laittaisi pelkästään taitojen vuoksi lasta vuotta aiemmin kouluun.

Sitten voisi harkita jos lapsi olisi myös selvästi ikäisiään pidempi, ei enää niin leikkiväinen, ja jos vanhemmillakin on ollut hyvin varhainen kehitys esim. murrosiän suhteen.

Ja koululaisella edelytetään jo ihan erilaista vastuuta, pitää osata kulkea liikenteessä, huolehtia tavaroista jne. Kyllä eskarilaisen elämä paljon huolettomampaa ja vapaampaa on.

Lapsen mahdollinen luku-, lasku, tai kirjoitustaito ei tee vielä koulukypsäksi. Eikä syntymäpäivä tammikuussa. Lapsi ei myöskään hyödy varhaisesta aloituksesta mitenkääm, on vain aina se luokkansa nuorin.

Lapsen mahdollinen luku-, lasku, tai kirjoitustaito ei tee vielä koulukypsäksi. Eikä syntymäpäivä tammikuussa. Lapsi ei myöskään hyödy varhaisesta aloituksesta mitenkääm, on vain aina se luokkansa nuorin.

monet tuijottaa vain noita lukutaitoja jne ja unohtaa sen muun kehityksen.

kaveriperhe harmittelee kun heidän lahjakas lapsensa on vasta eskarissa, koulussahan hänen kuuluisi olla kun osaa vaikka mitä!

Oikeasti lapsella on vaikeuksia toimia ryhmässä, on itsepäinen ja itkuinen... puheesta puuttuu monta kirjainta joten lapsen on vaikea esittää asiaansa. Ja hänen pitäisi muka olla koulussa :(

esim. matikassa oli lisätehtävävihko jossa erilaisia päättelytehtviä, ei niinkään mitään vanhan toistoa. Äikässä läksyt oli eriytetty tason mukaan: hyvinlukeville luetunymmärrystehtäviä, ei-lukeville aakkosia, vähän lukeville lyhyitä sanoja jne.

En tosiaankaan laittaisi pelkästään taitojen vuoksi lasta vuotta aiemmin kouluun.

Sitten voisi harkita jos lapsi olisi myös selvästi ikäisiään pidempi, ei enää niin leikkiväinen, ja jos vanhemmillakin on ollut hyvin varhainen kehitys esim. murrosiän suhteen.

Eihän sinne taitojen puolesta laitetakaan, vaan niiden psykologisten testien perusteella, joissa mitataan muita asioita kuin luku- ja laskutaitoa. Koulu opettaa akateemiset taidot kyllä.

Ja aapisen lisälukutehtävät ovat kyllä hyvälle lukijalle yleensä ihan liian helppoja. Niiden tehtävien on tarkoitus palvella myös niitä, jotka oppivat nopeasti koulun alettua lukemaan ja joille viiden rivin dialogi ei sen jälkeen riitä, mutta jotka eivät vielä pysty lukemaan romaaneja, joita se vuosia lukenut koulutulokas jo lukee.

Ainakin tässä meidän aapisessa luetunymmärtämistehtävät ovat yhden lauseen mittaisia ja vastaus pitää piirtää. Ah alisuorittamista.

Ja koululaisella edelytetään jo ihan erilaista vastuuta, pitää osata kulkea liikenteessä, huolehtia tavaroista jne. Kyllä eskarilaisen elämä paljon huolettomampaa ja vapaampaa on.

Jos eskarilainen ei kulje/osaa kulkea liikenteessä, hän selvästi on hoidossa eskarin ulkopuolisen ajan. Ja onhan siinä nyt vissi ero, viedäänkö lapsi hoitoon ajaksi 8-17 vai onko lapsi koulussa klo 9-13.

Ja jos lapsi ei osaa huolehtia tavaroistaan vielä, eskari lienee hänelle parempi paikka muutenkin.

mutta tuli vain mieleen, kun lapsi itse sanoi, että haluaisi jo kouluuun, kun moni kaverikin jo menee.

Hän ei osaa vielä lukea, mutta sujuvasti jo yhdistelee kirjaimia ja laskee helppoja laskuja, on pitkä poika ja urheiluharrastuksissa menee tasapäin -06 syntyneiden kanssa ja pelaa -04 joukkueessa lätkää.



Mutta kyllä hänellekin vielä eskari riittää ensi syksyksi.



ap

niin ja uudessa hoitoryhmässä (jossa mukana myös päivähoitoa tarvitsevat eskarilaiset) hoitajat luulivat häntä eskarilaiseksi juuri kokonsa ja sosiaalisten taitojensa takia.

Harkitsin nimittäin tosi pitkään sitäkin, että olisin jättänyt joulukuisen poikani kotiin vielä lisävuodeksi silloin, kun hänellä alkoi koulu. Oppi lukemaan 3-vuotiaana. Laski 5-vuotiaana yhteen-, vähennys- ja kertolaskuja, mutta oli auttamattoman ujo, arka, jännittäjä ja vähän epäsosiaalinenkin. Onneksi eskarin kevät teki ihmeitä ja koulumaailma lopulta sopi hänelle päiväkotia paremmin.

Ja oli open mielestä ekalla jo nelosten tasolla, on kaveriporukassaan aina ollut se fiksuin käyttäytyjäkin. Että lapsesta aika paljon kiinni.

mutta tuli vain mieleen, kun lapsi itse sanoi, että haluaisi jo kouluuun, kun moni kaverikin jo menee.

Hän ei osaa vielä lukea, mutta sujuvasti jo yhdistelee kirjaimia ja laskee helppoja laskuja, on pitkä poika ja urheiluharrastuksissa menee tasapäin -06 syntyneiden kanssa ja pelaa -04 joukkueessa lätkää.

Mutta kyllä hänellekin vielä eskari riittää ensi syksyksi.

ap

Varmasti riittää eskari ja toki on mahdollista, että pärjäisi hyvin koulussakin, mutta ei siihen ihan se riitä, että uusi hoitaja luulee lasta eskarilaiseksi. Millaista palautetta päiväkodista muuten on tullut, sitäkin psykologin lausuntoon kysytään. Ja siksi ne testit on, että lapsen taitoa arvostellaan tieteellisesti ja objektiivisesti eikä tukeuduta vain vanhemman ja päiväkodintädin subjektiiviseen arvioon.