Ahdistaa nukahtamislääkeriippuvuus

Minä syön kahta lääkettä, mirtatsapiinia ja Rivatrilia unettomuuteen. Rivatril koitettiin vaihtaa melatoniiniin, mutta tuli sama efekti kuin sulla, väsytti muttei auttanut nukahtamaan. Makasin sitten valveilla väsyneenä, mikä ei ollut yhtään kivaa. Sain sitten onneksi uuden bentsoreseptin.



Ja mulle on välillä koitettu jopa neurolepteja isolla annoksella, kun eräs läkääri oli sitä mieltä että bentso on paha. Mutta niistä tuli aivan järjettömät sivuoireet ja luovuin itse Ketipinorista. Ja sain onneksi toiselta lääkäriltä luotettavat Rivat, jotka on mulla toimineeet pienellä annoksella jo 10 vuotta. En yhtään stressaa "riippuvuudesta", tiedän jo että tulen syömään lääkkeitä tähän loppuikäni. Mun aivokemiassa vaan on jotain semmoista vikaa etten nuku ilman lääkkeitä, ja se on mulle ihan ok. onneksi on lääkkeet keksitty.

On mahtanut vanhemmillasi olle vaikeaa kun vauva ei nukahda! Eikä lapsena! Eikä nuorena! Millon sun aivokemiat on todettu semmosiksi?

On mahtanut vanhemmillasi olle vaikeaa kun vauva ei nukahda! Eikä lapsena! Eikä nuorena! Millon sun aivokemiat on todettu semmosiksi?

kun et tiedä näköjään nukahtamis- ja univaikeuksista mitään. mun äidillä on krooninen unettomuus, joka puhkesi n. 30-vuotiaana.

t. ei 2.

jospa nuo ovat vain ohimeneviä vierotusoireita?

riippuvuus. Psykiatri meinasi kun itseäni ei halua lopettaa lääkkeiden käyttöä, niin sama se vaikka syön sit loppuelämän.

riippuvuus. Psykiatri meinasi kun itseäni ei halua lopettaa lääkkeiden käyttöä, niin sama se vaikka syön sit loppuelämän.

Miten pystyit lopettamaan käytön raskausajaksi vai söitkö imovanea koko raskausajan?

t, itsekin satunnaisesti unilääkeriippuvainen

On mahtanut vanhemmillasi olle vaikeaa kun vauva ei nukahda! Eikä lapsena! Eikä nuorena! Millon sun aivokemiat on todettu semmosiksi?

Univaikeuteni alkoivat vasta noin 25-vuotiaana. Samaan aikaan alkoi paniikkihäiriöoireilu ja masennus, jotka ovat onneksi jääneet pois vuosia sitten mutta unettomuus on jäänyt.

Ja on tässä kokeiltu kaikenlaista hoidoksi. Myös lääkkeettömiä vaihtoehtoja. Kun pääsin masennuksesat eroon, yritin tietysti luopua kaikista lääkkeistä. Unettomuus kuitenkin jäi. Koitin avuksi meditaaatiota, luonnonläääkkeitä (valeriana yms), hypnoosia. Ei apua. Sitten menin unettomuuden hoitoon erikoistuneelle lääkäri Alihangalle unitutkimukseen, ja sieltä sain tuon minulle kauan toimineen lääkityksen mirtatsapiini+Rivatril. Välillä tosiaan työterv. lääkäri kieltäytyi uusimasta rivaa (kun on bentso) ja oli se kaamea neuroleptikokeilu, jonka sivuvaiktuuksena olin kuin ihan oikea seinähullu :-o Sen jälkeen yritin taas olla täysin lääkkeettä mutta sitten en myös nukkunut. Tämä jatkui ja jatkui vaikka sisulla päätni että nämä on vain vieroitusoireita ja menee ohi. Mikronukahtelin päivällä kesken työn, ajamisen tms mutta yöllä en pystynyt nukkumaan. Sitten onneksi menin toiselle psykiatrille joka vakuutti minut siitä, että ei ole MITÄÄN haittaa vaikka syön loppuiän näitä nykyisiä lääkkeitäni.

Muutenkin kiinnostaa mikä on syynä tuollaiseen vihamieliseen kommenttiin. Miksi se sinua tai ketään muuta haittaa, jos minä tarvitsen kahta lääkettä pieninä annoksina loppuikäni? Ei se enää minuakaan haittaa, vaikka alkuun kammotti "riippuvuus".

Se on mielialalääke, mutta tosi pienillä annoksilla (tyyliin 1/8 tabletti) se nukuttaa.



Mun lääkäri selitti, että yleensä määrää sen ihmisille, jotka koko ajan hakee imovane-reseptejä. Mirtsa väsyttää (myös muulloin kuin iltaisin) ja lihottaa, joten kukaan ei syö sitä yhtään kauempaa kuin on pakko ;-)

Sitä käytettiin aiemmin masennuslääkkeenä, mutta nykyään unilääkkeenä. Sitä kun käytin, en ollut aamulla tokkurassa ja pikkuhiljaa pystyin kokonaan lopettamaan sen käytön, kun otin rinnalle melatoniinin.

http://www.laakeinfo.fi/Medicine.aspx?m=613&i=ORION+PHARMA_AZONA

olin jopa 3kk ilman synnytyksien jälkeen. Mutta jostain kumman syystä aloitin uudestaan käytön.

T. 20v. riippuvuutta