Länsisuomalainen, voisitko kuvitella muuttavasi työn perässä Joensuuhun

Tietysti jos kyse on pikkupalkkaisesta työstä ja mies joutuisi jättämään hyväpalkaaisen homman niin en lähtisi.

ei kiitos

niin ehdottomasti, olen aina tykännyt ko kaupungista, ainakin lomalla ollessa, muutenkin Itä-Suomi kiehtoo

Minulla on perhe ja suku sekä tukiverkko täällä. En voisi kuvitellakaan lähteväni toiselle puolelle Suomea.

Jns on hyvä paikka.

Kuka hullu ei muuttaisi työn perässä.

ei työ sentään niin tärkeä ole. en pystyisi ikinä sopeutumaan huitsin nevadaan mitä joensuu juurikin on

Hänen palkkansa on kuitenkin se jolla meidän perhe elää. Miehen työ on vienyt meitä ennenkin pois kotipaikkakunnalta, välillä maailmallekin. Nykyään on helpompi lähteäkin, kun lapsi on jo isompi. Silloin kun uhmaikä oli pahimmillaa, olisin kaivannut tukiverkkoa, mutta selvittiin sitä ilmankin.

Jos mieskin saisi hyvän työpaikan, niin mikä ettei. Ei se tule tääläkään sukulaisten luona käytyä kuin kesällä ja jouluna vaikka ei ole kahtasataa kilometriä matkaa, niin ihan sama missä sitä olis.

puhelimessa puhun päivittäin sieltäkin päin soittavien kanssa mutta eihän siitä mongerruksesta

saa mitään selvää:)

Kauheata jos lapsetkin alkaisivat puhua sillä tavalla.

ja jos työllisyysnäkymät olisivat kohtuulliset myös tulevaisuutta arvioiden, niin kyllä.

Sillä kukaan ei ymmärtäisi minua enkä minä ymmärtäisi ketään. Minä pitkästyisin kuoliaaksi, kun itäsuomalaiset eivät saa yhtä lausetta sanotuksi siinä ajassa, kun minä olen saanut ilmoille jo viisi lausetta.



Ja minä siis olen Turussa asuva, mutta Raumalla syntynyt ja kasvanut, eli sanoista tippuu keskeltä ja lopusta tavuja ja muutenki mää puhu aiklail noppiast. :)

Ennemmin lähtisin työnhakuun länteen, Tukholmaan.