Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mies ei ole katkaissut napanuoraansa!
10.01.2013 |
Tiedän että saan nyt itse lokaa niskaan kuten yleensä vastaavissa aloituksissa mutta toivon että edes yksi kohtalotoveri löytyisi.
Meillä on pieniä lapsia ja tuo miehen lapsuudenperheen "läheisyys" aiheuttaa todella paljon kitkaa muutenkin stressaavassa elämäntilanteessa.
Meille tulee varmasti ero jos mies ei aseta lapsiaan ja minua arvoasteikossaan edes samalle viivalle omien vanhempiensa kanssa.
En jaksa elää kynnysmattona enää.
Mies on totaalisen sokea vanhempiensa alkoholi ongelmalle ja heidän luonaan pitäisi kyläillä joka viikonloppu koska "täytyyhän nyt lasten saada omien sukulaisten luona olla".
Miehen isä juo päivittäin ja äiti aina tilaisuuden tulle nykyään siis myös lähes päivittäin.
Voitte kuvitella mikä stressi itsellä on pienten lasten kanssa kun saa olla kirjaimellisesti silmät selässä joka kerta mummolassa käydessä.
Mummon leikit vauvan kanssa hieman "rajuja"hänen ollessaan maistissa ja mies katsoo sivusta typerä hymy naamallaan kun on niin kiva nähdä kun mummo leikittää pikkuista,ei siis edes muka tajua että äitinsä on aivan päissään.
Olen joutunut tuosta ja parista muusta asiasta sanomaan ja minä olen nyt sitten ilkeä miniä kellä vaan jostain syystä juuri miehen sukulaisia vastaan jotain :(
Mieskin asettuu vanhempiensa tueksi ja se sattuu eniten.
Pienemmän vauvan ristiäiset pilasivat avaamalla heti pullon kun suurin osa vieraista oli lähtenyt,sillä seurauksella että känninen mummo haukkui minut ja nettisukupolven lyttyyn. Itki ja raivosi niin että räkä valui.
Ei eka kerta ja tuskin viimeinen mutta minussahan se vika on kun en kykene vain unohtamaan menneitä.
Pitkä vuodatus tuli.
Tänäänkin meidän olisi pitänyt mennä mummolaan lasten kanssa kun mies töissä(hän oli äitinsä kanssa puhunut kysymättä minulta) ja siksi juuri sinne koska kukaan ei mummolassa ole ajokuntoinen niin eivät voi tulla meille käymään.
Huoh.Tuntuu todella yksinäiaseltä tässä tilanteessa. Ovat sisimmässään ihan hyviä ihmisiä mutta en halua altistaa itseäni tuolle stressille joka hiton viikko saati lapsia alkoholille.
Kommentit (23)
On totta että mies tarvitsee apua ja on totta että välillä ärsyttää koko ajan vaan "ymmärtää".
Olen kyllä sanonut suoraan miehelle mitä ajattelen mutta hänelle nousee muuri heti kun tulee puhe hänen vanhemmistaan.
Vaikka olen sanonut että ei kyse ole hänen vanhemmistaan tai heidän huonoudestaan vaan tuosta alkoholista niin silti mieheni ei koe näin eikä ymmärrä miksi minäkään kokisin.
Tiedän mikä on oikein ja rakastan miestäni vaikka hän ei kykenekään olemaan minun tukena.
Silti tuntuu että teen väärin aina jos vähänkään ahdistun mummolaan menosta.
Koen olevani yksin tässä kun kaikki(mies+hänen vanhemmat) hokevat vieressä kuinka julma olen kun isovanhemmat eivät saa tarpeeksi nähdä lapsenlapsiaan jne.
Kerran suutuin itsekin ihan kunnolla ja totesin miehelle että jos he kerrankin meidän käydessä olisivat selvinpäin niin ehkä muistaisivat edes että kävimme.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen itsekin joskus vuosia sitten täällä asiasta kirjoitellut ja paskaahan siinä sai niskaan (heh). No, nykyään tilanne on ihan sama edelleen, eli 37v mies on edelleen kiinni varsinkin äidissään. Viimeksi jouluna oli tilanne, että piti valita kummalle aiheuttaa mielipahaa, minulle vai äidilleen ja valintahan oli miettimättä selvä (eli minulle). Jotenkin tässä vaan on jaksanut kaikki nämä vuodet, yritän olla ajatelmatta asiaa liikaa niin ei ala vituttaan niin pahasti :)
Alue: Aihe vapaa
Koita saada se miehesi kuuntelemaan ja ymmärtämään. Puhu rauhallisesti mutta suoraan, ei mies mitään tajua jos vain vihjailet ettet ole ihan tyytyväinen.
Lisäksi pönkitä itsetuntoasi äitinä. Sinä kuitenkin kannat päävastuun lapsistasi ja ymmärrät heitä parhaiten, joten sinä myös määräät. Jos ja kun olet vastuullisena äitinä sitä mieltä, että pikkulapsi ei kuulu humalaisen ihmisen käsiin, niin sinun on pidettävä siitä myös kiinni.
Jos tuntuu mahdottomalta, niin ehdotan ammattiauttajalle hakeutumista yhdessä miehesi kanssa. Tää ei oo sun ongelmasi vaan teidän perheen ongelma, tärkeintä olis ihan ensin saada sun mies tajuamaan, että hänen vanhempansa oikeasti juovat liikaa toimiakseen isovanhempina.
Älä jää yksin, voimia!