Lue keskustelun säännöt.
Sanoin jotain tosi pahaa miehelleni...
09.01.2013 |
Eilen riitelimme eräästä (nyt jo turhanpäiväiseltä tuntuvasta) aiheesta ja mulla keitti totaalisesti yli. Ihan ilman suunnittelua ja tietämättä mistä tämä ajatus tuli, ilmoitin lyhyesti sanottuna häpeäväni miehen huonoa ammattia ja alhaista koulutusta. Heti sen sanottuani kaduin, mutta vahinko oli tottakai jo tapahtunut.
Tiedän että mitään tuollaista ei saisi koskaan sanoa, joten ei tarvitse lynkata. En vain sillä hetkellä osannut hillitä itseäni. Loppuilta meni hiljaisuudessa, ja tänään tunnelma on vaisu ja vaivaantunut, vaikka olen pyytänyt sata kertaa anteeksi. Aloitin jo työpäivän aikana tekstiviesteillä. Mies on silmin nähden loukkaantunut, minkä ymmärrän.
Iskin arkaan paikkaan, sillä vaikka aiheesta ei koskaan puhuta, tiedän miehen häpeävän sitä että hänellä on jäänyt jopa amis kesken kun minä taas olen valmistunut maisteriksi. Asia ei kuitenkaan näy arjessamme muuten kuin palkkaeroina, sillä mieheni on pitkän työhistorian ansiosta jo ihan hyvässä asemassa siihen nähden miten asiat voisivat olla.
Miten voi korjata noin pahan virheen? En ole koskaan sanonut mitään noin ilkeää ja vyön alle iskevää kenellekään, ja nyt tuntuu kamalalta. Mies jopa nukkui työhuoneessa. Miten voisin todistaa olevani oikeasti pahoillani? Mies kyllä antaa anteeksi, sen tiedän, mutta onko mitään keinoa saada hänet myös unohtamaan? Minä siis EN tarkoittanut sitä mitä sanoin, tiesin kai vaan alitajuisesti sen loukkaavan häntä eniten.
Kommentit (24)
sano, että et häpeä miestäsi oikeasti, mutta välillä mietit kunnianhimoisena ja ylpeänä ihmisenä, että harmittaako miestäsi keskenjäänyt koulutus vai onko hän tyytyväinen siihen, että työelämässä kuitenkin menee niin loistavasti. Sano, että itsellesi asia on ok, mutta omasta näkökulmastasi ja tavoitteistasi ja saavutuksistasi nähden sinun on vaikea sitä aina ymmärtää. Sano, että oikeasti et ajattele asiasta niin kärkkäästi, vaan halusit vain ärsyttää ja tajusit itsekin, että sanoit todella hölmösti.
väittäessäsi itseäsi kunnianhimoiseksi ja asioita saavuttaneeksi teet itsestäsi pellen. Sitten annat miehesi sättiä itseäsi tästä ja sanot, että hän on oikeassa. Kunnianhimo on eri asia kuin koulutusaste jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja hyvä että miehelle selvisi kuinka pidät itseäsi parempana kuin hän.
Kyllä mä miehenä miettisin että miksi olen kanssasi.
Niinkuin miehesi olisi sanonut sinulle, että pillusi on synnytyksen jälkeen väljentynyt niin, ettei hän pidä seksistä kanssasi ja muutenkin olet rumentunut.
Tuollaista ei saa mitenkään enää sanomattomaksi.
sano, että et häpeä miestäsi oikeasti, mutta välillä mietit kunnianhimoisena ja ylpeänä ihmisenä, että harmittaako miestäsi keskenjäänyt koulutus vai onko hän tyytyväinen siihen, että työelämässä kuitenkin menee niin loistavasti. Sano, että itsellesi asia on ok, mutta omasta näkökulmastasi ja tavoitteistasi ja saavutuksistasi nähden sinun on vaikea sitä aina ymmärtää. Sano, että oikeasti et ajattele asiasta niin kärkkäästi, vaan halusit vain ärsyttää ja tajusit itsekin, että sanoit todella hölmösti.