Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
5 kk vauva isän kanssa illan, syömiset meni perseelleen ja vauva huusi tunnin suoraa huutoa...
09.01.2013 |
Neuvoja kaipailisin. Meillä on 5 kk ikäinen vauva, jonka luota olin eilen illalla pois 3 tuntia. Vauva on ollut isän kanssa useita kertoja 2-3 tuntia kerrallaan päivisin, jolloin vauva on yleensä hyväntuulinen, eikä ongelmia ole ollut. Iltaisin vauva on kuitenkin usein vähän känkkäränkkä ja itkeskelee sellaista uni-itkua ennen nukkumaan menoa. Vauva on ennen syönyt tuttipullosta ihan OK, nyt viime aikoina on ruvennut hylkimään pulloa. On kuitenkin saanut n. viikon ajan iltapuuron, jonka syö hyvällä ruokahalulla lusikasta. Puuro tehdään maitoon, joten periaatteessa vauvan ei tarvitse tuon lisäksi juoda maitoa sinä aikana kun olen pois (3 tuntia), joten ajattelin kaiken menevän OK... No, eipä mennyt. Vauva ei ollut suostunut syömään mitään! Aluksi oli kuitenkin ollut ihan hyväntuulinen, mutta viimeisen tunnin oli huutanut "paniikki-itkua" aikä mies ollut saanut vauvaa millään rauhoittumaan. Oli välillä yrittänyt tarjota puuroa ja pullosta maitoa, mutta vauva joi koko aikana vain 2 maitohuikkaa. Nukahti lopulta itkien ja heräili 5 minuutin välein kunnes tulin kotiin. Ei silloinkaan vielä suostunut syömään (rintaa), joten pidin vauvaa sylissä ja lohduttelin, ja sen jälkeen lopulta suostui rinnalle. Kurja olo nyt :( Itkikö vauva siksi että en ollut kotona, oliko niin järkyttynyt ettei suostunut syömään? Vai olisiko sama tapahtunut jos olisin ollut kotona? Uskallanko enää lähteä iltaisin mihinkään? Traumatisoituuko vauva, jos jätän hänet isän kanssa kotiin ja taas käy noin? Alamme nyt tehdä niin, että isä antaa tästä lähtien iltapuuron vauvalle, että tottuisi siihen, ettei äiti aina tee kaikkea... Kaiken lisäksi mummo on parin viikon päästä tulossa hoitamaan vauvaa, kun olemme miehen kanssa molemmat n. 3-4 tuntia pois, ahdistaa jos sekin hoitokeikka menee noin :( :(
Kommentit (21)
pitäisi ymmärtää, ettei isä tai kukaan muukaan hoitaja voi korvata noin pienelle lapselle äitiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kyse oli siitä, että vauva oppisi pärjäämään 3 tuntia yhtenä iltana viikossa ilman äitiä, sen jälkeen tietysti pääsee takas äidin luo :)
ap
Ihan sydäntä särkee kun näkee pieniä vauvoja kaiken maailman lapsiparkeissa ventovieraiden hoidettavana
Isompikin lapsi ikävöi perään. Et voi vauvaa opettaa olemaan ikävöimättä.
5 kk on just tajunnut olevansa äidistä erillinen. Saattaa vierastaa tossa iässä jo. Ja saattaa takertua enemmän kuin pienempi vauva.
Toinen samanlainen vaihe tulee n. 9 kk iässä. Et pääse edes vessaan ilman et vauva itkee lohdutonta itkua oven takana.
Ja nämä vaiheet toistuu lapsen kehityksessä tietyin välein. Et vaan voi sille mitään.
Jos on pakko mennä juuri silloin niin itse opettelet vaan sietämään lapsen itkun ja pahan olon. Ei se lapsi siihen kuole, vaikka ei hyvin varmasti voikaan juuri sillä hetkellä.
Jos joskus viet tarhaan niin voi olla, että lapsesi itkee kuukauden siellä perääsi. Jos osaa jo puhua niin voi kertoa ensimmäisen vuoden ettei tykkää olla siellä. Voi olla ettei viihdy koko tarhauran aikana. Lapsia on erilaisia.
I Olethan muistanut haukkua miehen ja kunnolla. Aikuinen ei osaa ruokkia lasta. Ihan perusjuttu. Miehen syytä tuo kaikki. Vähintäänkin kaksi kuukautta seksilakkoa ja jos ei kadu yhtään niin kaksi vielä päälle. Mies on ollut ajattelematon ja rankasti.
II Olet ollut ap ajattelmaton. Juuri tuon takia lapsella on nyt riski mielenterveysongelmista ja häiriökäyttäytymisestä tulevaisuudessa. Lapsi tulee ensin, siis ENSIN ja omat itsekkäät tarpeesi vasta sitten.
III Unohda muummohoito muutamaksi vuodeksi. Jos tuon kerrotun päälle tulee uusi traumaattinen hylkäys, niin lapen kehitys on peruuttamattomasti pielessä. Mikään isovanhempi tai muu vieras henkilö ei korvaa äitiä. Anna kun arvaan. Mies on pakottanut sinut elokuviin, ravintolaan tai muuhun ei tarpeelliseen toimintaan. Itsekästä myös häneltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kun annat niiden pärjätä. Eli nyt ihan ensimmäiseksi oma ahdistus pois, vauva vaistoaa sen ja luulee, että on oikeasti joku hätä, kun olet poissa. Ole varma itsestäsi ja miehesi pärjäämisestä, niin vauva vaistoaa varmuuden ja vauvalla on turvallisempi olo.
Samoin miehelle varmuutta, jos vauva itkee se itkee, mutta jos mies silloin panikoi, se ei auta yhtään, päinvastoin pahentaa tilannetta.
Meillä oli kyllä jossain vaiheessa samantapaista tyttären kanssa, joka muutenkin oli känkkäränkkä iltaisin. Mieheni keksi sitten, että usein illat sujuivat mukavammin, kun keksivät kaikenlaista pientä yhteistä tekemistä, eivät siis vain olleet kotona. Kävivät rataslenkeillä, kävivät läheisessä puistossa ruokkimassa sorsia (mies ruokki), kävivät kahvilassa, olivat pihan hiekkalaatikolla (vauva vielä rattaissa ihmettelemässä toisten lasten leikkiä).
Mutta jotenkin siis sen yhteisen tekemisen kautta vauva tottui siihen, ettei isänkään kanssa ollut mitään hätää, ei muistanut ikäväänsä eikä väsymystäänkään, kun oli kaikkea mielenkiintoista. Tosin tämä on helpompi kesällä toteuttaa...
Mutta siis, nyt ahdistus pois, sinulla on oikeus omaan aikaasi!
Vauva on varmaankin ollut liian vähän kaksin isänsä kanssa. Eli enemmän aikaa hänen kanssaan, että isän otteet tulevat tulevat varmemmiksi ja vauva tottuu luottamaan teihin molempiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
pitäisi ymmärtää, ettei isä tai kukaan muukaan hoitaja voi korvata noin pienelle lapselle äitiä.
Ei isä ole mikään hoitaja, vaan oma turvallinen vanhempi siinä missä äitikin!
Lapsen kanssa kahden, harjoitelkaa vaikka tunti kerrallaan.
Kun äiti on lapsen kanssa jatkuvasti, niin tottakai hän on se ensisijainen vanhempi vauvalle, ja iskä on toisella sijalla. Rintaa saava vauva on aina vielä enemmän kiinni äidissään, se on ihan luonnollista.
Mulla ei ole sydäntä itkettää toista, sen takia olenkin ollut melko tiiviisti vauvan kanssa. Ekat 6kk oli täysimetyksellä, joten ei siitä pitkäksi aikaa voinut lähteä..! Vauvan kanssa voi mennä minne vaan, joten yleensä otin vauvan mukaani. Kävin ulkomaillakin 7kk ikäisen kanssa kahdestaan, kun en olisi muuten päässyt ja mieli teki lähteä. Manducassa kulki näppärästi ja turvallsesti mukana lentokentällä ja kohteessa. Tunniksi jätin hänet isälleen, kun halusin käydä yksi kaupassa tai lenkillä.
Ymmärrän täysin että äitikin tarvitsee omaa aikaa. Sitä vaan pitää jokaisen itse päättää että mikä on sen itkettämisen arvoinen meno, ja totuttaa vauva isänsä hoivaan jo pienestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
pitäisi ymmärtää, ettei isä tai kukaan muukaan hoitaja voi korvata noin pienelle lapselle äitiä.
Ei isä ole mikään hoitaja, vaan oma turvallinen vanhempi siinä missä äitikin!
Mutta jos ihan vakavasti sanotaan niin tällä palstalla on kumma tapa ihmetellä että "miksi et voi ottaa vauvaa mukaan" jos puhutaan siitä että vauva on hetken isänsä kanssa.
Itse olen alusta asti laittanut miehen hoitamaan lapsia niin paljon kuin mahdollista, ihan vain siksi että mies olisi varmempi sen vauvan kanssa. Kun se itkeminen voi olla sitäkin että vauva vaistoaa sen isän hermostuneisuuden ja jännityksen ja hermostuu siksi itsekin. Oma mies oli eskoisen kanssa sellainen että hän pelkäsi miltei koko ajan että "jos se vain alkaa itkemään eikä lopeta sitä ikinä", mutta kun hän oppi että se vauva ei mene rikki sylissä pitämisestä yms. alkoi vauvakin olemaan rauhallisempi hänen kanssaan. Toisen lapsen kanssa menikin sitten helpommin.
Mutta joo. Isien pitäisi ihan lähtökohtaisesti osallistua enemmän lapsiensa hoitoon. Tuttavapiirissäni monet äidit ihmettelevät että "Miten teille Erkki hoitaa vauvaa noin paljon" ja kertovat samaan hengenvetoon että heillä vauva vierastaa isäänsä.. No mikähän taas siinä mahtaisi ollas syynä? Joo, isät ovat töissä ja meilläkin mies tekee parhaimillaan 14h päiviä, on poissa kotoa jne. mutta kumpikaan lapsista ei ole vierastanut häntä.
tuntisia työpäiviä, niin on kuule ihan vauvan luonteesta kiinni vierastaako vai ei sen jälkeen.
Miellä mies on ollut lasten kanssa aina paljon, kahden kanssa jopa puoli vuotta hoitovapaalla, mutta siltä jokainen 3 kpl on noin 2,5-vuotiaaksi itkenyt aina äidin perään. Vasta 3-vuotiaana on tullut jokaiselle isäkausi. Esikoisen kanssa oltiin ihmeissään ja miesparka murheissaankin, toisten kanssa jo tiedettiin, että tilanne muuttui.
Meillä siis kaikki 3 on alle 2-vuotiana jääneet itkemään ja huutamaan paniikki-itkua aina kun lähdin pois.
En tiedä onko normaalia vai ei, mutta nyt ovat reippaita ja iloisia 5-10-vuotiaita. Ei näytä traumoja jääneen.
pitäisi ymmärtää, ettei isä tai kukaan muukaan hoitaja voi korvata noin pienelle lapselle äitiä.
Ei isä ole mikään hoitaja, vaan oma turvallinen vanhempi siinä missä äitikin!
Mutta jos ihan vakavasti sanotaan niin tällä palstalla on kumma tapa ihmetellä että "miksi et voi ottaa vauvaa mukaan" jos puhutaan siitä että vauva on hetken isänsä kanssa.
Itse olen alusta asti laittanut miehen hoitamaan lapsia niin paljon kuin mahdollista, ihan vain siksi että mies olisi varmempi sen vauvan kanssa. Kun se itkeminen voi olla sitäkin että vauva vaistoaa sen isän hermostuneisuuden ja jännityksen ja hermostuu siksi itsekin. Oma mies oli eskoisen kanssa sellainen että hän pelkäsi miltei koko ajan että "jos se vain alkaa itkemään eikä lopeta sitä ikinä", mutta kun hän oppi että se vauva ei mene rikki sylissä pitämisestä yms. alkoi vauvakin olemaan rauhallisempi hänen kanssaan. Toisen lapsen kanssa menikin sitten helpommin.Mutta joo. Isien pitäisi ihan lähtökohtaisesti osallistua enemmän lapsiensa hoitoon. Tuttavapiirissäni monet äidit ihmettelevät että "Miten teille Erkki hoitaa vauvaa noin paljon" ja kertovat samaan hengenvetoon että heillä vauva vierastaa isäänsä.. No mikähän taas siinä mahtaisi ollas syynä? Joo, isät ovat töissä ja meilläkin mies tekee parhaimillaan 14h päiviä, on poissa kotoa jne. mutta kumpikaan lapsista ei ole vierastanut häntä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllähän pienikin vaistoaa, ettei lähellä olekaan sama hoitaja, joka aina yleensä on. isällä saattaa olla epävarmemmat otteet. Mutta itkukohtaus olisi saattanut tulla vaikka olisit ollutkin paikalla tai sitten oli ikäväitkua. Mutta ei se pahaksi vauvalle ole. Hyvä, että tottuu olemaan jo ihan pienenä myös isänsä kanssa kahestaan.
T: Viiden äiti. Nuorin nyt 8 kk ikänen.
Vauva todennäköisesti kaipasi sinua ja ahdistui - tai sitten oli jotakin fyysistä kipua. Se ei tarkoita, ettet voisi koskaan olla pois hänen luotaan. Anna isän hoivata vauvaa paljon myös silloin, kun olet paikalla. Puhu isän kanssa siitä, ettei hän ole huono, vaikka onkin vauvan näkökulmasta nyt toissijainen vaihtoehto. Voi tehdä kaiken oikein, mutta vauva silti itskee. Tärkeintä on lempeys ja se, ettei jätetä yksin huutamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
I Olethan muistanut haukkua miehen ja kunnolla. Aikuinen ei osaa ruokkia lasta. Ihan perusjuttu. Miehen syytä tuo kaikki. Vähintäänkin kaksi kuukautta seksilakkoa ja jos ei kadu yhtään niin kaksi vielä päälle. Mies on ollut ajattelematon ja rankasti.
II Olet ollut ap ajattelmaton. Juuri tuon takia lapsella on nyt riski mielenterveysongelmista ja häiriökäyttäytymisestä tulevaisuudessa. Lapsi tulee ensin, siis ENSIN ja omat itsekkäät tarpeesi vasta sitten.
III Unohda muummohoito muutamaksi vuodeksi. Jos tuon kerrotun päälle tulee uusi traumaattinen hylkäys, niin lapen kehitys on peruuttamattomasti pielessä. Mikään isovanhempi tai muu vieras henkilö ei korvaa äitiä. Anna kun arvaan. Mies on pakottanut sinut elokuviin, ravintolaan tai muuhun ei tarpeelliseen toimintaan. Itsekästä myös häneltä.
Niin, itksekin järkeilisin niin, että vauvaa ja isää pitää totuttaa olemaan enemmän keskenään (isä on kotona ollessaan kyllä vauvan kans, mut sit kun hätä tulee, vain äiti kelpaa lohduttajaksi). Järkevä ratkaisu ei ole se, että mä en käy koskaan missään. Viikon päästä siis uusi yritys jättää vauva illaks isälle, ei se ainakaan huonommin voi mennä kun eilinen! Ja sitä ennen paljon syömisen harjoittelua ja yhdessöoloa isän kans. Ehkä tää tästä...
Onko tilanne helpottanut ajan kanssa?
kun vauva kasvaa ja huomaan, että isän kanssa on ihan yhtä hyvä kuin äidin.
Harvemmin ne teinit puhkeaa itkuun kun äiti poistuu talosta ;)
helpottanut ihan jo muutaman kk (alle vuoden) ikäisellä vai onko odotettavissa huutamista vielä kuinka pitkään?
Teini-ikäisen ehkä jo olettaisi tosiaan pärjäävän ilman äitiä muutaman tunnin :D
ei aina ole hätä jos itkettää
Miksi ihmeessä isä vasta viikon päästä hoitaa lasta illan? kai hän voi sitä tehdä vaikka oletkin paikalla...
Suurin virhe on nyt totuttaa se vauva siihen että aina äipän syliin kun vähän itkettää
Niin, itksekin järkeilisin niin, että vauvaa ja isää pitää totuttaa olemaan enemmän keskenään (isä on kotona ollessaan kyllä vauvan kans, mut sit kun hätä tulee, vain äiti kelpaa lohduttajaksi). Järkevä ratkaisu ei ole se, että mä en käy koskaan missään. Viikon päästä siis uusi yritys jättää vauva illaks isälle, ei se ainakaan huonommin voi mennä kun eilinen! Ja sitä ennen paljon syömisen harjoittelua ja yhdessöoloa isän kans. Ehkä tää tästä...
Alue: Aihe vapaa
Lisää neuvoja tai kokemuksia?
Isä ehtii siis normaaleina arki-iltoina olemaan suht vähän vauvan kanssa (ehkä tunnin illassa), viikonloppuisin ja lomilla enemmän. Vauva viihtyy hyvin isänsä kanssa, ei vierasta tms päivisin ja kun olen itse myös kotona, ongelma on vain silloin jos olen pois illan, jolloin vauva on muutenkin herkästi itkeskelevä.
Ahdistaa edelleen tuo oma iltameno nyt, kun vauvalla hätä kun olen pois :( Ymmärtääkö vauva tosiaan, et sillä ei ole "oikea hätä" kun isä on kuitenkin hänen kanssaan? Vaikka itkee paniikissa niin että ihan tärisee?
ap