Lue keskustelun säännöt.
Miten tulipalossa kaiken menettäneet selviävät henkisesti
07.01.2013 |
Jos/kun palossa menee kaikki muistot;valokuvat,kirjeet,säilytetyt vauvanvaatteet...mitä nyt kullakin on. Itse ajattelen ainakin,etten surisi telkkaria,vaatteita ym.vaan juuri tuollaisia muistoja
Kommentit (33)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Säilytetyt vauvanvaatteet? Kuka nyt jotain homeisia vauvanvaatteita vuosikausia säilyttäisi. Mihin muistot katoavat tulipalon myötä? Mielessähän ne asiat säilyvät.
Turhaa paperia ja roinaa on asunnon nurkissa muutenkin. Todelliset, tärkeät asiat ovat tässä ja nyt, ei jossain kankaan- ja paperinpaloissa.
Eikö ne vauvanvaatteet kannata laittaa kiertoon eikä säilyttää ja homehduttaa, kunnes tuli ne syö?
Älytöntä jemmailla jotain rättejä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselleni oli jonkinlainen helpotus, kun kaikki meni tulipalossa. Jäi vaan vaatteet päälle ja rahapussi käteen. Puolisoni oli järkyttynyt ja yritti epätoivoisesti pelastaa raunioista tavaroita. Vuokrattiin kalustettu asunto ja minulla oli suuri vapauden tunne, kun en omista mitään. Se tunne haihtui sitä mukaan kun sitten uusia tavaroita hankittiin ja asunto.
No olisit muuttanut telttaan tai luolaan.
Se ei ollut mahdollista lasten ja puolison takia. Nyt on puoliksi kuollut ja lapset aikuiset. Asun pienessä vuokra- asunnossa ja en ole haalinut tavaroita itselleni kuin välttämättömän. Omaisuuteni olen antanut lapsilleni. Olen onnellinen kun omistan mahdollisimman vähän. Sen ainakin se tulipalo herätti huomaamaan omalla kohdallani.
Mutta samaa et kuitenkaan halunnut lapsillesi?
Tuo olisi varmaan monen konmarittajan unelma. Kaikki turha roina kerralla pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselleni oli jonkinlainen helpotus, kun kaikki meni tulipalossa. Jäi vaan vaatteet päälle ja rahapussi käteen. Puolisoni oli järkyttynyt ja yritti epätoivoisesti pelastaa raunioista tavaroita. Vuokrattiin kalustettu asunto ja minulla oli suuri vapauden tunne, kun en omista mitään. Se tunne haihtui sitä mukaan kun sitten uusia tavaroita hankittiin ja asunto.
No olisit muuttanut telttaan tai luolaan.
Se ei ollut mahdollista lasten ja puolison takia. Nyt on puoliksi kuollut ja lapset aikuiset. Asun pienessä vuokra- asunnossa ja en ole haalinut tavaroita itselleni kuin välttämättömän. Omaisuuteni olen antanut lapsilleni. Olen onnellinen kun omistan mahdollisimman vähän. Sen ainakin se tulipalo herätti huomaamaan omalla kohdallani.
Jos puoliso on kuollut ja lapset jo aikuisia, niin nythän olet vapaa asumaan vaikka veneen alla.
Itseäni harmittaa kun minusta ei ole vauva-aikojen kuvia tai pari puoliksi palanutta. Toki jokapäiväinen harmitus on enemmänkin puoliksi palanut kroppa. Ja sitten nekin vähät valokuvat mitä isälläni oli tallessa, niin äitipuoli heitti vissiin roskiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselleni oli jonkinlainen helpotus, kun kaikki meni tulipalossa. Jäi vaan vaatteet päälle ja rahapussi käteen. Puolisoni oli järkyttynyt ja yritti epätoivoisesti pelastaa raunioista tavaroita. Vuokrattiin kalustettu asunto ja minulla oli suuri vapauden tunne, kun en omista mitään. Se tunne haihtui sitä mukaan kun sitten uusia tavaroita hankittiin ja asunto.
No olisit muuttanut telttaan tai luolaan.
Se ei ollut mahdollista lasten ja puolison takia. Nyt on puoliksi kuollut ja lapset aikuiset. Asun pienessä vuokra- asunnossa ja en ole haalinut tavaroita itselleni kuin välttämättömän. Omaisuuteni olen antanut lapsilleni. Olen onnellinen kun omistan mahdollisimman vähän. Sen ainakin se tulipalo herätti huomaamaan omalla kohdallani.
Mutta samaa et kuitenkaan halunnut lapsillesi?
En tietenkään, koska he eivät ole samanlaisia kuin minä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselleni oli jonkinlainen helpotus, kun kaikki meni tulipalossa. Jäi vaan vaatteet päälle ja rahapussi käteen. Puolisoni oli järkyttynyt ja yritti epätoivoisesti pelastaa raunioista tavaroita. Vuokrattiin kalustettu asunto ja minulla oli suuri vapauden tunne, kun en omista mitään. Se tunne haihtui sitä mukaan kun sitten uusia tavaroita hankittiin ja asunto.
No olisit muuttanut telttaan tai luolaan.
Se ei ollut mahdollista lasten ja puolison takia. Nyt on puoliksi kuollut ja lapset aikuiset. Asun pienessä vuokra- asunnossa ja en ole haalinut tavaroita itselleni kuin välttämättömän. Omaisuuteni olen antanut lapsilleni. Olen onnellinen kun omistan mahdollisimman vähän. Sen ainakin se tulipalo herätti huomaamaan omalla kohdallani.
Jos puoliso on kuollut ja lapset jo aikuisia, niin nythän olet vapaa asumaan vaikka veneen alla.
Aivan. Olen valinnut sen asumismuodon mikä minulle paras.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä oon pariin kertaan menettäny kaiken, en tulipalon vaan väkivaltaisen äidin takia mutta loppu tulema on ollut sama, jäljelle ei jäänyt kun vaatteet päällä.
Eka kerta oli aika hurjaa, tokalla kerralla ei edes stressannu, tavara menetti melkein kaiken merkityksen, ehkä ihan hyvä niin.
En säilytä mitään muistoesineitä ja valokuvia on kopioitu vaikka minne. Eli ei olisi paha paikka, jos henkilövahinkoja ei satu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pahinta varmasti siinä olisi jäljelle jääneet traumat, ei niinkään tavarat.
Se pelko mitä siitä jää ja turvattomuuden tunne. Vähän sama kuin joku tulisi ja ryöstäusi kotisi.
Voi mennä pitkään ennen kuin tulee nukutuksi yönsä hyvin.
Se ei ollut mahdollista lasten ja puolison takia. Nyt on puoliksi kuollut ja lapset aikuiset. Asun pienessä vuokra- asunnossa ja en ole haalinut tavaroita itselleni kuin välttämättömän. Omaisuuteni olen antanut lapsilleni. Olen onnellinen kun omistan mahdollisimman vähän. Sen ainakin se tulipalo herätti huomaamaan omalla kohdallani.