Kumpi muuttunut enemmän suhteenne aikana?

Sinä vai puolisosi ja jos niin miten?



Onko vaikuttanut suhteeseen hyvin vai huonosti?



Meillä minä, ennen ujo ja arka nainen. Mies aina kaiken keskipiste ja ulospäin suuntautunut. Ollaan yhdessä oltu yli 20 v.



Uuden työn myötä sain vastuun kautta rohkeutta ja kyvyn tehdä vaikeitakin päätöksiä onnistuneesti. Olen saanut hyvää palautetta ja nyt edelleen toisaalta ujo, mutta kuitenkin arvostuksen hankkineena uskallan sanoa mielipiteeni ja saada hankalatkin asiat onnistumaan.



Ennen aina hyväksyin miehen mielipiteen omaani parempana, enkä osannut kyseenalaistaa tai perustella omia mielipiteitäni.



Nykyisin meillä menee ihan hyvin edelleen, hankalia hetkiä on ollut kun mies on huomannut että uusiutunut vaimo herättää kiinnostusta muissakin (pettänyt en ole, älkää käsittäkö väärin) ja mua pidetään ns. hyvänä tyyppinä.



Siis mies edelleen samanlainen valovoimainen tyyppi kuin ennenkin, mutta vaimo ei enää ole seinäruusu ja hyväksy kaikkea liian heppoisesti ;). Miehen mielestä tämä on parempi näin, joten sikäli ei ongelmaa. Olen kuitenkin huomannut että vuosien varrella kummankin ns. mustavalkoiset mielipiteet ovat löytäneet paljon erilaisia harmaan sävyjä ja asiat puhutaan nykyisin halki.



Parasta kuitenkin se ettei mies enää pidä minua niin itsestäänselvyytenä kuten joskus. Oli enemmän teen mitä tahdon ja toi on mun nainen silti (pettämisistä tässäkään tilanteessa ei ollut kysymys).