Onko ihan normaalia, että 25v. tyttäreni ei halua lapsia

http://vapaaehtoisestilapsettomat.fi/

25v:na en kerta kaikkiaan pystynyt ajattelemaan itseäni äitinä.



Lapseni syntyivät ollessani 32v 33v 35v ja 37v.

Biologia ja ihmissuvun säilyminen ovat todella vahvoja voimia. Modernit ideologiset itkuraivarit taas eivät ole. Näiden kahden yhteentörmäyksessä ensimmäinen ryhmä kyllä voittaa.

Siinä olet toki oikeassa, että lisääntymisvietti on vahva luonnonvoima. Sanavalintasi paljastaa asenteellisuutesi ihmisen järjen voimaa ja valinnan vapautta kohtaan. Ihmisen erottaa eläimestä kyky ajatella ja tehdä älykkäitä valintoja sen sijaan, että antaisi vaistojen ja viettien ohjailla itseään.

Minulla ei ole kovin hyvä suhde äitiini johtuen hänen alkoholinkäytöstään. Ei olisi tullut mieleenikään kertoa äidilleni, että olen mieheni kanssa ollut vuosikausia hedelmöityshoidoissa. Onneksi hän ei koskaan kysynyt minulta mitään lastenhankkimisesta, en varmaan olisi pystynyt vastaamaan hänelle kovin kauniisti siinä tilanteessa. Hänellä kun ei ole mitään oikeutta tietää mitään minun asioistani. Nyt kun on tärpännyt ja hän on asian saanut valitettavasti kuulla muilta sukulaisiltani, hän on tuohtunut, kun en ole kertonut hänelle olevani raskaana. No, hän voi sitä miettiä ihan kaikessa rauhassa ja vaikka ajatella kaikkia niitä vuosia, joina viina meni lapsen edelle. Minun lastani hän ei tule hoitamaan päivääkään.



En tiedä, millainen ap tai hänen tyttärensä tai heidän suhteensa on. Jos teillä on hyvä ja avoin ja kunnioittava suhde, toki voit asiaa tiedustella. Tytär saattaa kuitenkin kokea asian niin, että painostat häntä johonkin, johon hän ei ole valmis tai halukas. Häntä varmasti surettaa, että tietää sinun haluavan lastenlapsia mutta että hän ei halua/voi niitä sinulle antaa. Se on kuitenkin tyttäresi päätettävissä, ja sinun on tyydyttävä siihen, mitä hän haluaa elämällään tehdä. Hän ei ole maailmassa toteuttamassa sinun halujasi.

Mut jos he ovatkin yrittäneet, eikä ole onnistunut. Silloin asia on arka

34v mulla oli niitä jo neljä.



asiat muuttuu, mielipiteet muuttuu, parisuhteet muuttuu.



minusta tuo on normaalia tuon ikäiseltä.

On kovin kiintoisaa, miksi on niin tärkeää saada lapsenlapsi. Kuulostaa sellaiselta lievähkösti narsistiselta toiveelta, kuten esim. oma äitini voisi ajatella. "Mutta kun MINÄ niin tahtoisin lapsenlapsen."



Lapsenlapsiuteluihin aion vastata, että taitaa tulla vähän kiire äitykällä niitä mukuloita vääntää lisää, koska olen ainoa lapsi enkä ole lisääntymisaikeissa.



Ikää mulla on 28 ja ei koskaan ole tuntunut siltä, että haluaisin lapsen. Ei ikuna kikuna. En osaa suhtautua lapsiin mitenkään, en pidä niitä mukavina, söpöinä, viattomina, kuten varmaan kuuluisi. En halua vauvoja/lapsia syliini ja olen todella kiusaantunut, jos joku niitä tuputtaa syliin. En minäkään pakota ketään pitelemään kissaani.



Olemme olleet mieheni kanssa yhdessä yli 7 vuotta, eikä tähän mitään lapsia todellakaan kaivata. Mistä sitä tietää, jos joku päivä pääni naksahtaa ja alan haluta lasta? Eihän sitä ihan oikeasti tiedä, mutta onneksi ikä alkaa pian tulla esteeksi, jos jostakin syystä sekoaisinkin ja haluaisin lapsen. Ei minua sinänsä lapsen hommaaminen tietty haittaisi, jos oikeasti sellaisen haluaisin, vaan kun en halua. En vaan halua.



Siihen ei oikein voi kukaan vaikuttaa.

Eli on asunut miehen kanssa 3v. yhdessä ja heillä on 2 koiraa. Kihloissakin ovat. Utelin sitten vähän lapsijuttuja, koska se ikä alkaa nyt vähän olla... Ilmoitti tylysti, etteivät he halua koskaan lapsia ja aiheesta ei kannata puhua enää. Tietysti ymmärrän, että utelullani saatoin pahoittaa hänen mielen, mutta onko se nyt ihan normaalia, että 25v. nainen ei edes mieti hankkivansa lapsia?

Kaikki eivät halua lapsia. Eivätkä ole silti yhtään sen huonompia ihmisiä kuin ne, jotka lapsia hankkivat. Ja miksi aloit painostaa, jos tyttäresi on vasta 25-vuotias? En tajua näitä äitejä, jotka alkavat udella, että koskas niitä lapsia tulee? Lapsen hankkiminen on jokaisen naisen/pariskunnan yksityisasia, eikä sitä pidä urkkia. Kertovat sitten kun on jotain kerrottavaa.

Totta kai on ihan normaalia! En itsekään halua lapsia (20v), enkä oo koskaan pitänyt itseäni epänormaalina sen takia.



Pidätkö sä sitten sitä epänormaalina?

En uskomettä pariskunnan kaveripiirissäkään kellään on vielä lapsia? Kyllä se sunkintytölle vauvakuume vielä ehtii tulla, jos on tullakseen. Jos ei tule niin jäävät sitten lapsettomilsi, mikäs siinä.

varma etten ikinä halua lapsia. Kunnes 38-vuotiaana mieleni muuttui ja sain lapsen 39-vuotiaana.



t. yhden ihanan tytön äiti

Ja se on ihan normaalia. Se on jokaisen oma asia! Vaikka olet kuinka äiti ja haluat kuulla mummu-uutisia, niin varaudu siihen, että sinusta ei vaan koskaan tule mummua ainakaan tyttäresi puolelta (en tiedä onko sinulla muita lapsia). Jotkut ihmiset nauttivat matkustelusta, eläimistä ja kahdenkeskeisistä ajoista eivätkä halua elämäänsä lapsia :) Se vaan on totta, joten hyväksy se.



Ja mistä tiedät vaikka heidän suhde olisikin ihan päin helvettiä, mutta yrittävät vaan sinnitellä yhdessä jonkun takia vaikka niiden koirien?? Ei silloin kannata mitään lapsia hankkia ja kun ikääkin vasta 25v.! Tai jos miehellä jotain ongelmia ettei voi saada lapsia... Nyt sitten oikeasti JÄRKI KÄTEEN äläkä puutu tyttäresi asioihin! Olet törkeä.

halusin itse matkustella ja tehdä kaikkea kivaa tuon ikäisenä, lapsen halusin kun olin yli 30v ja tämä sopi miehelle myös, en hallunnut kuin yhden lapsen.

äitini meinasi sitten pökertyä, kun 35-vuotiaana annoin äitienpäiväkortiksi ultrakuvan tulossa olevasta vauvasta. Tein kaksi lasta, tunsin ajan olevan vasta silloin "kypsä".



Väittäisin, että paljon paremmin ei lapsilla voi asiat olla kuin meillä, kun kaikki omat hömpötykset on saanut hömpöttää jo aiemmin ja työelämässä huhkia. Nyt on meistä molemmista ihan mahtavaa olla lasten kanssa, eikä kaivata oikeasti muuta, kuin perhe-elämää ja yhdessäoloa.

Ihmisten, naisten, omien tyttärienkään, yksityisasioita ei udella. Lisääntyminen jos mikä on yksityisasia.



Se, että sulla on lapsi ei automaattisesti tarkoita, että sun lapsesi haluaa / voi saada lapsen. Mummius ei ole äitiyden automaattisesti mukanaan tuoma bonus.



Sinuna pyytäisin tytöltä anteeksi, että työnsin nenäni sinne, minne se ei kuulu.

itse en todellakaan kertoisi äidilleni, että yritetään raskautta...viimenen niitti ois se mielikuva, että äiti ajattelee, että tärppääköhän pian.

Ihmisten, naisten, omien tyttärienkään, yksityisasioita ei udella. Lisääntyminen jos mikä on yksityisasia.

Se, että sulla on lapsi ei automaattisesti tarkoita, että sun lapsesi haluaa / voi saada lapsen. Mummius ei ole äitiyden automaattisesti mukanaan tuoma bonus.

Sinuna pyytäisin tytöltä anteeksi, että työnsin nenäni sinne, minne se ei kuulu.

mutta mielestäni se on outoa, jos äiti ja tytär ei voi keskustella asiasta.



On minunkin äitini kysynyt minulta, että meinaammeko hankkia toisen lapsen (ainokainen on jo melkein 10v), niin olen kertonut äidilleni ettei toista varmaankaan tule, koska olemme onnelisia näin. En ottanut äidin kysymystä uteluna, vaan koska hän on äitinin, niin tottakai voin hänen kanssaan jutella asiasta :)

Miksi sinä tuollaisia kyselet? a) 25v on niin nuori, että mieli saattaa vielä muuttuakin b) on täysin normaalia (mitä helvettiä se sitten tarkoittaakaan), että kaikki ihmiset eivät tahdo lapsia koskaan.

Sun kaltaiset ihmiset on vastenmielistä seuraa.