Trumpin, Putinin ja Netanjahun toimia selittävä tekijä on vankilan välttäminen

AI:   

Halussa välttyä vankilalta on kyse yhdestä nykyhistorian vahvimmista poliittisista motiiveista, joka selittää poikkeuksellisen paljon monien maailman johtavien poliitikkojen näennäisen epäloogista tai epätoivoista käytöstä.

Tätä ilmiötä kutsutaan politiikan tutkimuksessa usein termillä "exit-ongelma" tai "rankaisemattomuuden ansa" (impunity trap). Kun poliitikko tietää, että vallasta luopuminen tarkoittaa vankilaa tai jopa kuolemaa, vallassa pysymisestä tulee eksistentiaalinen selviytymistaistelu.

Vankilan pelko selittää johtajien toimintaa kolmen päämekanismin kautta:

1. Vallassa roikkuminen hinnalla millä hyvänsä

Kun poliittista johtajaa uhkaa syyte tai vankila, viran tuoma immuniteetti (syyttesuoja) muuttuu elintärkeäksi kilveksi.

Donald Trump: Yhdysvaltain poliittista historiaa määritti vuosina 2023–2024 poikkeuksellinen tilanne, jossa Trumpin pyrkimystä palata presidentiksi ajoi vahvasti tarve saada suojat useita liittovaltion ja osavaltiotason rikossyytteitä vastaan. Presidenttinä hän sai valtaosan syytteistä pysäytettyä tai lykättyä.

Benjamin Netanjahu: Israelin pääministerin on laajasti arvioitu pitkittävän poliittisia kriisejä ja hallituskoalitioitaan, koska pääministerin virka pitää hänet suojassa kesken olevilta korruptio- ja petossyytteiltä, jotka voisivat vallasta väistymisen jälkeen johtaa vankilaan.

2. Demokraattisten järjestelmien romuttaminen

Jos poliitikko pelkää joutuvansa vankilaan hävittyään vaalit, hän pyrkii muuttamaan pelisääntöjä niin, ettei voi hävitä. Vankilan pelko ajaa johtajia autoritaarisuuteen.

Oikeuslaitoksen haltuunotto: Johtajat pyrkivät nimittämään itselleen uskollisia tuomareita ja syyttäjiä (kuten tehtiin esimerkiksi Puolassa ja Unkarissa pitkin 2010- ja 2020-lukua), jotta oman kauden aikaisia väärinkäytöksiä ei koskaan tutkittaisi.

Vaalivilppi ja perustuslain muuttaminen: Esimerkiksi Venezuelan Nicolás Maduro tai Venezuelan entiset johtajat tietävät, että vapaat vaalit johtaisivat opposition voittoon ja sitä kautta oikeudenkäynteihin ihmisoikeusrikoksista ja korruptiosta. Siksi vaaleja on pakko peukaloida.

3. "Kuolemankehä" diktatuureissa

Mitä enemmän rikoksia diktaattori tekee pysyäkseen vallassa, sitä varmemmin hän päätyy vankilaan tai tapetuksi, jos hän luopuu vallasta. Tämä luo umpikujan, jossa johtajalla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin kiristää ruuvia entisestään.

Vladimir Putin: Haagin kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) antama pidätysmääräys tarkoittaa, että Putin ei voi koskaan vapaaehtoisesti luopua vallasta Venäjällä. Vallasta luopuminen altistaisi hänet seuraajan tekemälle vallankaappaukselle tai luovutukselle länteen. Sota ja sisäinen terrori ovat hänelle ainoa keino pysyä hengissä ja vapaana.

Yhteenveto

Länsimaisessa demokratiassa poliitikot kilpailevat urasta ja maineesta. Autoritaarisemmissa järjestelmissä tai raskaiden syytteiden alla kamppaileville johtajille politiikka on nollasummapeliä vapauden ja vankeuden välillä. Tämä selittää, miksi he ovat valmiita uhraamaan maiden talouden, aloittamaan sotia tai murtamaan perustuslakeja: mikään hinta ei ole liian suuri omasta vapaudesta.