Älysin juuri, että olen aspergeri. Tein testin!

selaamalla tietoa Aspergerista.



Tosi jännä juttu... Aika lievänä se mulla on, mutta on kuitenkin - näin uskon. Olen ensimmäiseksi opiskellut itselleni niinsanotun asiantuntija-ammatin, insinööriksi. En työllistynyt alalleni, vaikka sainkin hyvät paperit. Koin sosiaaliset suhteet täysin käsittämättömiksi, olisin tykännyt keskittyä "vain" työhön - joten kukaan ei palkannut minua :)



Ja nyt sitten, hoitaessani kehitysvammaisia, päiväni sisältävät ne puuduttavat rutiinit. Jaksan ne hirvittävän hyvin, jaksan höpötellä samoja juttuja asiakkaiden kanssa. He ovat mitä ovat eivätkä juurikaan muutu. Helppoa ja turvallista.



Saan työssäni riittävästi sosiaalisia kontakteja. Vapaa-aikana tykkään puuhastella itsekseni mieluummin kuin sannatä minnekään.



ap.

onneksi sairauslomalla =))

onneksi sairauslomalla =))

tai huonompi. Aspergerissa on vaan se ero bibon, että mä oon aina ollut tälläinen. Yleensä bipoon sairastutaan, eikös?

Mutta mulla on naurunkyyneleet silmissä kun mä luen noita aspergerin kuvauksia. Kaikki sopii niin loistavasti. Oman tiensä kulkija...

ap.

mä häpeän tätä diagnoosia niin paljon, etten tiedän jaksanko enää edes elää-



As ei ole edes leimaava asia

Joskus huvikseni teen noita nettitestejä, mutta suurin hyöty oivalluksestani on ollut lukea tilasta ja jutella muiden aspien kanssa.



Esimerkiksi minulle on ollut vapauttavaa jutella asp- työkaverini kanssa elämän pikkujutuista, kumpikaan meistä ei katso telkkaria eikä pysty juttelemaan jos on taustamusiikkia.



Samoin aistiyliherkkyys (minulla limaisen tuntuiset ruoat suussa ja monet äänet) ovat tuttuja asp- kavereillenikin.



Työkaverillani on myös samanlaisia erityispiirteitä muistissa, olemme molemmat Excel- narkkareita koska aivomme muistavat numero- värisarjoja tavisaivoja huomattavasti paremmin.



Olen 42v ja oppinut luovimaan ohi pahimpien asp- ryteiköiden (sosiaaliset rajoitteet)ja hyödyntämään ne plussapuolet (etenkin työssäni).



Asperger ei ole vamma tai sairaus, vaan ominaisuus.

mä häpeän tätä diagnoosia niin paljon, etten tiedän jaksanko enää edes elää-

As ei ole edes leimaava asia

Totta varmasti tuokin, että aspergeria ei tarvitse hävetä, se on vain joukko ominaisuuksia jotka minulla ja monella muulla on. Myös muuten mun lapsellani, tai ehkä jopa kaikilla lapsillani...

Mutta tohon sun elämiseen ja jaksamiseen. En tiedä jeesaako, mutta mä hyväksyin itseni omituisine ominaisuuksineni ja mietin että mitäs mä tällä elämälläni teen - ja vaihdoin alaa.

Opiskelin insinööripapereiden lisäksi myös lähihoitajan paperit ja etsin harjoittelujeni aikana sitä hommaa mikä minun juttuni voisi olla. Sieltä se löytyi.

Voisitko sä vaihtaa työnkuvaa? sosiaaliala on kuitenkin siitä kiva ala, että se on lempeämpi ja ihmisläheisempi, joustavampikin kuin moni muu ala.

ap.

Vaikka ilmeisesti olet suht hyvin elämässäsi pärjännyt, ymmärrät nyt heti itseäsi paremmin sekä eteenpäin että taaksepäin!



On tosi helpottavaa ymmärtää miksi on vähän erilainen.

minä olen myös insinäööri mutta eri alan hommissa... kuutonen :))

Joskus huvikseni teen noita nettitestejä, mutta suurin hyöty oivalluksestani on ollut lukea tilasta ja jutella muiden aspien kanssa.

Esimerkiksi minulle on ollut vapauttavaa jutella asp- työkaverini kanssa elämän pikkujutuista, kumpikaan meistä ei katso telkkaria eikä pysty juttelemaan jos on taustamusiikkia.

Samoin aistiyliherkkyys (minulla limaisen tuntuiset ruoat suussa ja monet äänet) ovat tuttuja asp- kavereillenikin.

Työkaverillani on myös samanlaisia erityispiirteitä muistissa, olemme molemmat Excel- narkkareita koska aivomme muistavat numero- värisarjoja tavisaivoja huomattavasti paremmin.

Olen 42v ja oppinut luovimaan ohi pahimpien asp- ryteiköiden (sosiaaliset rajoitteet)ja hyödyntämään ne plussapuolet (etenkin työssäni).

Asperger ei ole vamma tai sairaus, vaan ominaisuus.

Ikää 41 v. lapsia on kolme, aviomies myös. Exelistä tykkäsin minäkin, matikka on kivaa. Muistin pitkään esim. puhelinnumeroita ilmiömäisen hyvin, vaikka muuten muistin kanssa onkin vähän tuskaa. Nykyään ei vaan puhelinnumeroissa oo oikein mitään logiikkaa, joten ne on mielenkiinnottomia.

Lapsella on tuo ruokainhokkijuttu, mulla ei niinkään. Kiisselit oli pitkään kauhistus lapselle, mutta nykyään ne jo menee :) Telkkaa mäkin katson melko vähän ja juttelusta ei tosiaan tuu mitään jos on hälinää ympärillä. Ravintolaan ei huvita lähteä. voisin olla erakko.

miksi tämä asperger-epäily nousi niin paljon pintaan että aloin tutkia.



En muista :D



ap.

en saa olla lasten kanssa tekemisissä vaikka itselläni on 4 lasta joista jo kaksi maailmalla ja pärjäävät hienosti.



Nuorimmalla pojallani on As enkä ole koskaan pitänyt kuin luonteenpiirteenä.



Minä itse olen ollut (ennen lääkitystä) iloinen, reipas, älykäs, hoitanut ja järjestellyt asioita. Nyt en muista edes aamulla lukemani sanomalehden lisältöä.

Minulle asp- piirteitteni paras puoli on työelämässä ehdottomasti visuaalinen muisti. Minulla ei onneksi ole valokuvamuistia (joka kai lähinnä on normaalielämää haittaava ominaisuus),



mutta esim. viimeksi luin kirjaa ja noin sivulla 500 halusin palata aikaisempaan kappaleeseen. Näin tuon haluamani sivun silmissäni, en niin tarkasti että olisin voinut lukea sen kuten valokuvamuistiset, mutta vähän niinkuin väriliiduilla tehtynä- näin siis aukeamassa kappaleiden pituudet ja muutaman yksityiskohdan, sivunumero 13...jotain.



Samoin tunnistan kaavoja esim. kirjoitettuja nimiä vuosienkin takaa. Työssä tämä usein hämmentää työkavereita kun voin heti sanoa että tämä osoite on jo meillä, ja haku tietokannassa paljastaa että olen nähnyt sen kerran, vuonna 2008.



Asperger on monitahoinen piirre, jotkut oppivat pelaamaan sen vahvuuksilla ja jotkut sortuvat haittapuoliin.

laittaa linkkiä testiin? En viitsi googlata kun tulee monta vaihtoehtoa

en saa olla lasten kanssa tekemisissä vaikka itselläni on 4 lasta joista jo kaksi maailmalla ja pärjäävät hienosti.

Nuorimmalla pojallani on As enkä ole koskaan pitänyt kuin luonteenpiirteenä.

Minä itse olen ollut (ennen lääkitystä) iloinen, reipas, älykäs, hoitanut ja järjestellyt asioita. Nyt en muista edes aamulla lukemani sanomalehden lisältöä.

Mä oon ite nyt haltioissani wikipedian sivuilta löytyy mm:

"Erilainen vuorovaikutustyyli saattaa aiheuttaa ongelmia myös aspergereille itselleen. Koska puheenvuoron luovutus puhekumppanille tapahtuu yleensä katseen avulla, aspergereilla on usein vaikeuksia ajoittaa puheenvuorojaan.

Koska aspergerien kommunikaatio tukeutuu lähes yksinomaan kielelliseen viestintään, rehellisyys on onnistuneen kommunikaation ehdoton edellytys. Aspergerit ovatkin tunnettuja siitä, että he noudattavat viestinnässään vahvaa pyrkimystä totuudellisuuteen ja viestinnän täsmällisyyteen. Kommunikaatio voi kuitenkin epäonnistua, jos puhekumppani ei kykene lukemaan aspergerin puhetta sellaisenaan, vaan rupeaa etsimään siitä oletettuja sosiaalisesti motivoituja piiloviestejä tai rupeaa tulkitsemaan puhetta aspergerin niukan tai ylikorostuneen ilme- ja elekielen valossa.

Monilla aspergereilla on valtaväestön edustajia pienempi luontainen tarve ylläpitää tiheään toistuvia sosiaalisia kontakteja. Aspergerin syndroomalle tyypillinen omiin oloihinsa vetäytyminen ei kuitenkaan johdu kaikissa tapauksissa siitä, että yksilö olisi introvertti, vaan taustalla on usein myös kommunikaatiotilanteiden neurologinen kuormittavuus tai muut kommunikaatioon liittyvät ongelmat. Kasvokkain tapahtuva kommunikointi aiheuttaa aspergereille yleensä huomattavasti enemmän kuormitusta kuin valtaväestön edustajille[53].

Aspergerit ovat tyypillisesti valtaväestöä asiakeskeisempiä ja vähemmän ihmiskeskeisiä. Tämän vuoksi kommunikaatio palvelee aspergereiden kohdalla usein toisenlaisia tarpeita kuin valtaväestön keskuudessa. Onnistunut keskustelutilanne merkitsee aspergereille tyypillisesti asiapitoista mielenkiintoisten tietojen tai henkilökohtaisten näkemysten vaihtoa. Aspergereiden lähestymiskulma on tietyssä mielessä älyllisempi tai viileän analyyttisempi kuin valtaväestöllä, jolla hyväksynnän ja arvostuksen kaltaisten tunteiden viestintä on merkittävämmässä asemassa.

Mielenkiintoisiin aihepiireihin tutustuminen ja mielenkiintoisten elämänilmiöiden pohtiminen näyttelee yleensä aspergereiden elämässä huomattavasti suurempaa roolia kuin itsetarkoituksellinen oleilu muiden ihmisten kanssa. Aspergerit ovat usein kiinnostuneempia laajemmista tai monimutkaisemmista elämänilmiöistä kuin samoina toistuvien jokapäiväisten arkiaskareiden kuvailusta tai ajankohtaisen uutistarjonnan kertaamisesta. Aspergerit kokevatkin usein vaikeaksi osallistua small talk -jutusteluun, jossa keskustelun asiasisältö on toisarvoisessa roolissa. Myös mahdollinen muistihäiriö saattaa rajoittaa kykyä osallistua sujuvasti arkipäiväiseen jutusteluun. Esimerkiksi viikonlopun viettoa koskevaan keskusteluun on vaikea osallistua, jos viikonlopun tapahtumien mieleen palauttaminen on hidasta tai ei onnistu."

Tämä kaikki on niin minua!!!

Ihan hyvä, että ihmisiä on monenlaisia.

Mulla on ehkä piirun verran parempi "kuvamuisti" kuin sulla, mut ei paljon poikkea!



vwikipedian sivu:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Aspergerin_oireyhtym%C3%A4



Ja 14 olin myös mä



ap.

ap.

te muut aspit facebookissa? Jos olette, miten ja miksi käytätte sitä?

kenellekään että oon assi? Mietitäänpä. Ehkä työnantajille?



Kun jonkun verran on tuon vuorovaikutksen kanssa ongelmaa työkavereiden kanssa, niin olisi ehkä hyvä että pomo tietää syyn.



ap.

korvaan sillä ihmisten näkemiset ja niille soittelut :)



ap.