Voisitko olla ystäväni? Minulla on

kuulostat hyvin paljon samantapaiselta kuin minä. En ehkä ole ihan noin jyrkkä kaikissa asioissa ja tykkään vaatteista kuten muistakin kauniista asioista.

Mutta juorulehdet, julkkikset, tv jne ei nappaa.

Älä lähetä ainakaan kenellekään tommoista kirjettä itsestäsi ja toiveistasi. Hanki skype ja soita mahdollisille ystävillesi ja testaa mitä niistä jutuista voisi tulla. Aika näyttää kaiken - toi kirje ei kerro mitään.



On kasapäin ihmisiä, jotka voisivat tehdä kaikenlaisia listoja esim. asioista, jotka eivät kiinnosta pätkääkään. Sellaiset asiat saattavat kuitenkin muuttua jossakin tilanteessa. Esim. jos löydät jonkun kivan naisen ja se sanoo sulle, että kuule, sun bunkka on aivan hirveä ja mä laittaisin sen nyt sulle johonkin kivaan ja ihan uuteen uskoon. Sä saattaisit herätä ja tajuta, että tämä sisustus taitaakin olla joku tärkeämpi juttu. Se nainen ei kuitenkaan halua sisustaa sulle mitään vaaleanpunaista buduaaria, vaan haluaisi tehdä sinulle miehisen kämpän, joka kertoo sinusta... sä voisit kuule innostua niin, että sä et enää mitään ymmärtäisi itse ja löytäisit itsesi tuon naisen kanssa juoksemassa paikasta toiseen etsimässä juuri sinulle sopivia juttuja. Ja kyllä siinä sivussa tulisi puhuttuakin asiasta jotakin.



Sitten nainen haluaa, että kokkaat jotain hyvää ruokaa, koska miehet ovat parhaita kokkeja. Hän haluaa nähdä sinut peppu paljaana pieni essu päällä. Uskoisin, että voisit innostua ja ruveta harratamaan vaikka mitä lennokkaita reseptejä ja haluat näyttää naiselle, että kyllä tämä mies tietää miten se romanttinen ateria laitetaan, jolla nainen sitten kaadetaan - sinne kivan kämppäsi sänkyyn...



Entäs muuta yhteistä: kämppä, ruoka, seksi... juu, taustalle tarttee saada hyvät musiikit ja telkkariin sopivat filmit yhteisiä helliä hetkiä varten...



Kuule tätä kaikkea voit niiden missiesi kanssa toteuttaa jopa skypen välityksellä, koska se on kuin tulisi kylään... Yhteiseksi naisesi kanssa muuttuu koko elämäsi. Jos oma ja naisesi elämä ei sinua kiinnosta, niin sitten kyllä hukka vie sut eikä kukaan sääli... eikä kukaan tule herättelemään sua... sun on pakko olla kiinnostunut ja aktiivinen omassa elämässäsi...Sorry, vaan.

Mä olen monissa asioissa samanlainen, mutta en ehkä ihan noin jyrkästi.



Ammatin puolesta joudun keskustelemaan kaikenlaisista asioista, joten mitään paniikkia minulle ei tule, vaikka keskustelisinkin asioista jotka eivät oikeasti minua kiinnosta.



Mutta siis vallan mainiosti minulle kelpaisi sinunlaisesi ystävä.

kun et oikeastaan kerro mistä pidät (lähinnä vaan mistä et pidä). Myös jos suora ja rehellinen tarjoittaa epäkohteliasta niin se on inhottavaa. Mulla on joskus ollut sellaisia ystäviä jotka kokiolevansa rehellisia ja sitten loukkasivat toisia ihan urakalla. Mutta näin ei varmaan kohdallasi ole.

3: En usko, että kukaan saisi minua innostumaan sisustamisesta. Tähän ikään mennenssä olen kyllä huomannut että on muitakin tapoja sisustaa kuin vaaleanpunainen prinsessatyyli. Minusta on älytöntä ja ekologisesti väärin ostaa uutta, jos vanha vielä toimii.

Olen sokea sellaisille asioille, jotka eivät minua kiinnosta. En siis kiinnitä huomiota toistenkaan koteihin ja siksi en osaa sellaisista asioista keskustella.



Olen lähes intohimoinen ruuanlaittaja! Tosin sellainen ruoka josta itse pidän, on niin voimakkaasti maustettua, ettei tähän mennessä kukaan muu ole niistä voinut nauttia.



En usko, että olen ilmaisultani loukkaava. Olen saanut useasti palautetta miten rakentavasti osaan ilmaista itseäni. Mutta saatan joskus sanoa kärkevästi asioita, siis huumorini on sellaista. Osaan kuitenkin pyytää vilpittömästi anteeksi ja muuttaa toimintaani sellaisten ihmisten seurassa, jotka eivät huumoriani ymmärrä.

En haluaisi ystäväkseni ihmistä, joka puhuu naisista ämminä.

En pidä liian suorista ihmisistä - minulle se tarkoittaa puutteita sosiaalisissa taidoissa. Vaikutat turhan mustavalkoiselta näkemystesi suhteen. Väheksyt ihmisiä, jotka on kiinnostuneet asioista, joista sinä et ole. Kirjoituksesi perusteella vaikutat vähän tylsältä ja tylyltä.



Toisaalta monia asioita arvostaisinkin - kuten lojaaliutta, enkä mäkään arvosta kauheesti tyhjää small talkia.

hyvään tilannetajuun kuuluu myös se, että osaa olla kohtelias ja huomaavainen ihmisille ilman että nämä ovat ylimpiä ystäviä tai ylipäänsä sellaisia ihmisiä, joille haluaa mitään yksityistä paljastaa.



Minusta siis ap ilmaisi asiansa kömpelösti: minusta kaikki toivovat elämäänsä myös syvempiä ihmissuhteita, niitä, joiden kanssa synkkaa. Se ei tarkoita sitä, että tarvitsi käyttäytyä rumasti niiden seurassa, joiden kanssa ei sen syvällisemmin synkkaa.



Ehkä siis koen ap:n vähän liian kypsymättömäksi ollakseen ystäväni.:)

minun makuuni ap korostaa liikaa sitä, että "ei hienostele" eikä tee mitään turhaa tai hömppää. Omasta mielestäni tämä kertoo epävarmuudesta, josta en pidä. Esimerkiksi itse katson sekä älyllisiä dokumentteja että hömppää eikä minulla ole tarvetta korostaa, että en katso hömppää. En tietenkään katso mitä hömppää tahansa ja se ei ole elämäni keskipiste mutta ap:n asenne asiaan on omaan makuuni turhan jyrkkä. En siis vaan ota paineita, jos sattuisinkin itse tykkäämään jostain kauneusjutuista tai hömppäsarjasta. Itse myös tykkään käydä paikoissa, joissa on huoliteltuja ihmisiä mutta sellaisetkin paikat ovat ok, jotka ovat maanläheisempiä eikä niin hienoja. En siis vaan halua rajata niin tiukasti sitä, missä paikoissa voin viihtyä. Näkisin, että voin viihtyä molemmankaltaisissa paikoissa.

kuuluaksesi minun ystäväverkostooni.

Nämä ovatkin varmaan syitä, miksei minulla ole juurikaan naispuolisia ystäviä.



Minua ei häiritse ollenkaan mitä ihmiset katsovat tai ovat katsomatta TV:stä tai millaista musiikkia kuuntelevat jne. Ongelmani on, etten osaa keskustella asioista, jotka eivät kuulu omaan elämääni mitenkään. Tai korjaan, olen hyvinkin kiinnostunut monista asioista, jotka ovat minulle ennestään vieraita, mutta juuri nämä "naiselliset aiheet" tuottavat vaikeuksia.



Minä olen kuitenkin työssäni ihminen, jonka vahvuuksia on sosiaaliset taidot, vaikeiden asioiden puheeksiottaminen rakentavasti ja voimavarakeskeisyys. Että en minä ihan torvelo ihmisten kanssa ole, vaikka vaikeuksia onkin työelämän ulkopuolella.

Mutta tuon tasoinen ystävyys ei tapahdu hetkessä. Ystävyys rakentuu small talkin kautta. Small talk on sitä tunnustelua, mikä tyyppi tuo on, mikä tarina nappaa kiinni. Ja pikku hiljaa ystävyys syvenee toisille tasoille. Tai sitten ei syvene.



En minäkään jaksa puhua "säästä". Haluan enemmän. Mutta sosiaaliset suhteet vaativat "säästä" puhumisen tietyissä tilanteissa.