Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Olenko ainoa joka ei "kehtaa" hakea sairaslomaa?
04.01.2013 |
Olen töissä yrityksessä, jossa sijaisista on huutava pula ja tiedän kuinka korvaamattomia me työntekijät olemme tällä hetkellä. Tykkään työstäni ja pomoistani todella paljon ja olen aina viimeiseen asti vältellyt sairaslomia, kun tiedän että tuurareita ei oikeasti ole.
Nyt olen raskaana ja viikkoja on 25. Olen jo tässä raskaudessa joutunut olemaan sairaslomalla 3 kertaa, yhteensä 1,5 viikkoa kaikkineen. Nyt on tilanne se, että työpäivien jälkeen selkä ja lantio kipuni ovat niin hirveät etten pysty missään asennossa olemaan ja hengittäminenkin sattuu. Työpäivät siis vielä menevät, mutta illalla kipu iskee lamaannuttavana.
Tiedän, että saisin sairaslomaa, mutta en kehtaa hakea sitä. Jotenkin luonto ei anna periksi mennä lääkärille valittamaan, kun eihän raskaus ole mikään sairaus. Työni on fyysisesti raskasta ja uskon että pomoni ymmärtäisivät, mutta tiedän että he pettyisivät ja pelkään että saisin ns. lusmuilijan maineen.
Onko minulla kohtalotovereita vai olenko yksin nössöyteni kanssa?
Kommentit (13)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
lapsi on nyt tärkein.
Ehdottaisin että puhut työterveydesssä tms. tilanteestasi ja sitten varaat palaverin pomosi kanssa.
Parhaassa tapauksessa sinulle löytyy kevyempi homma jonka pystyt tekemään. Joka tapauksessa tulet kohta jäämään äitiyslomalle joten työnantajan on oltava valmistautunut työpanoksesi menettämiseen.
Palkataanko sinulle sijainen äitiyslomalle?
700 grammaisena, koska tein pitkään fyysistä työtä. Tyttö oli kuukausia keskososastolla ja leikattiinkin parikin kertaa ihan vauvana. Nyt on koululainen, mutta käy erikoisluokkaa. Toisessa raskaudessa olin kotona viikosta 20 eteenpäin.
Haluaisin vain muistuttaa, että olet aika etuoikeutettu, koska voit hakea sairaslomaa tuollaisesta syystä.
Et ole ainoa, joka ei kehtaa/pysty hakemaan sairaslomaa raskauden takia.
En ole ikinä ottanut sairaslomaa enkä ollut poissa töistä sairaan lapsen hoidon vuoksi - vaikka lapsia on monta. Satun olemaan varsin terve, vaikka ikää on jo 42 vuotta. Olen aina onnistunut järjestämään asiat ilman sairaslomaa. Ammatiltani olen opettaja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että myöskään minä en koskaan ole sairaslomalla. Mun mielestä noloa! En ole koskaan ollut, onneksi olen harvoin kipeä. Kuumeessa on erittäin kurja mennä töihin.
Sun tilanteessa kyllä ajattelisin myös ennen kaikkea lapsen hyvinvointia.
Moi. Mulla on aika lailla sama tilanne.
Mut on kans palkattu tuuraamaan vakituista työntekijää koska tämä on ollut tammikuusta lähtien sairaslomalla leikkauksen takia, ja saikku kestää maaliskuun puoleen väliin asti ainakin.
Nyt olen vasta viikolla 6, mutta pahoinvointi on jotain aivan käsittämätöntä. Olen myös koko ajan todella väsynyt ja uupunut. Nytkin olen töissä ja olen saanut ravata oksentamassa jo pari kertaa, ja onnistunut siinä onneksi ilmaan että kukaan on huomannut (no eipä oo paljo silminnäkijöitä kun täälä tosiaan on työvoimapula). Emme ole miehen kanssa tässä vaiheessa kertoneet raskaudesta vielä kenellekkään.
Työsopimukseni päättyisi huomenna, mutta olen luvannut käydä jatkamassa työsopparia- ihan vain sanallisesti eli työsopimusta jatkosta ei ole vielä tehty kirjallisena. Nyt pähkäilenkin kuumeisesti että jaksanko olla vielä kuukauden töissä, jos sama meno jatkuu pahoinvointieni ja väsymykseni kanssa. Toisaalta tämä piina saattaa loppua jo ensi viikolla. Ennustaa kun en osaa.
En tiedä kehtaisinko ilmoittaa että hei en voikkaan jatkaa, kun varoitusaika on näin lyhyt.. Tää on iha hanurista. Ekaa lasta odottaessani ei ollut mitään tämmöstä. Oli pahoinvointia mutta se kesti vain pari viikkoa ja iski aina iltaisin, mutten oksentanut kertaakaan.
Mitä tekisitte mun asemassani??
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kipuilu on raskaana on mutta jos sinuun oikeasti SATTUU niin riskeeraat raskauden. Itse ole ollut 5 kertaa raskaana eikä kipuilu aina ole ollut sellaista josta täytyy kotiin jäädä. Mutta kun niin on ollut niin ei ole ollut olo että edes voisin harkita lähtöä töihin. Ymmärrätkö mitä tarkoitan?
Olen ajatellut oman yrityksen perustamista ja jos oma työntekijä tekisi kuten sinä niin minä ainakin järkyttyisin. jos olet sairaana töissä niin ketä se hyödyttää? Huononnat vaan lisää omaa terveyttäsi ja puolikuntoisena panostuksesikaan ei ole hyvää. Todellisuus on että sinä et enää montaa viikkoa työssä ole ja kokoajan tilanteesi heikkenee. Miksi edes tulit raskaaksi jos elämääsi vaikuttaa noin paljon se että elet saikulla loppuajan? Tämä on todella häiritsevää miten nostat itsesi noin koska työnantajan on kuulunut jo kauan miettiä sijainen paikallesi.
Ja jos teillä on muutenkin puutetta työntekijöistä niin hänhän ei ollenkaan välitä miten te siellä painatte niska limassa! Sinun työnantajasi huiputtaa, ei saa enempää työntekijöitä on vaan puppua. Te teette ylikuormitettuna hommaa koska te teette työtä alivoimalla. Tästä tilanteesta työnantaja voittaa koska hänen ei tarvitse palkata ihmisiä.
Te teette noin, ihan loppuunpalamiseen saakka kunnes haette uutta työpaikkaa.
Jos yhtään välität työkavereistasi niin menet lääkäriin ja haet saikkua etkä palaa enää töihin koska silloin sinun tilalle tulee joku. Sinulle ei tule tätä ongelmaa ajatella miten muut pärjää koska sinun paikka täytetään.
Ihmettelen miksi ette tee liittoon valitusta työoloistanne.
OMA elämä menee aika työn edelle. AINA. Mieti sitä, jos saat vaikka keskenmenon...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sun pitää ajatella lasta ensin ja sitten vasta muuta. Tuntuu lusmuilulle nyt, mutta mitäs jos vauva syntyykin keskosena eikä siten terveenä? Syytät itseäsi järkyttävän paljon, kun et "kehdannut" ajoissa hakeutua sairauslomalle. Mieluummin palaat terveen lapsen äitinä töihin, kuin huonolla tuurilla olet lapsesi menettänyt ja masentunut, työkyvyttömyyseläkkeellä, tai vaikeasti kehitysvammaisen lapsen äiti, jonka elämä on sidottu lapsen hoitoon. Järkipäähän nyt.
En ymmärtänyt tästä vuodatuksesta juuri mitään:
[quote author="Vierailija" time="27.02.2013 klo 08:56"]
Kipuilu on raskaana on mutta jos sinuun oikeasti SATTUU niin riskeeraat raskauden. Itse ole ollut 5 kertaa raskaana eikä kipuilu aina ole ollut sellaista josta täytyy kotiin jäädä. Mutta kun niin on ollut niin ei ole ollut olo että edes voisin harkita lähtöä töihin. Ymmärrätkö mitä tarkoitan?
Olen ajatellut oman yrityksen perustamista ja jos oma työntekijä tekisi kuten sinä niin minä ainakin järkyttyisin. jos olet sairaana töissä niin ketä se hyödyttää? Huononnat vaan lisää omaa terveyttäsi ja puolikuntoisena panostuksesikaan ei ole hyvää. Todellisuus on että sinä et enää montaa viikkoa työssä ole ja kokoajan tilanteesi heikkenee. Miksi edes tulit raskaaksi jos elämääsi vaikuttaa noin paljon se että elet saikulla loppuajan? Tämä on todella häiritsevää miten nostat itsesi noin koska työnantajan on kuulunut jo kauan miettiä sijainen paikallesi.
Ja jos teillä on muutenkin puutetta työntekijöistä niin hänhän ei ollenkaan välitä miten te siellä painatte niska limassa! Sinun työnantajasi huiputtaa, ei saa enempää työntekijöitä on vaan puppua. Te teette ylikuormitettuna hommaa koska te teette työtä alivoimalla. Tästä tilanteesta työnantaja voittaa koska hänen ei tarvitse palkata ihmisiä.
Te teette noin, ihan loppuunpalamiseen saakka kunnes haette uutta työpaikkaa.
Jos yhtään välität työkavereistasi niin menet lääkäriin ja haet saikkua etkä palaa enää töihin koska silloin sinun tilalle tulee joku. Sinulle ei tule tätä ongelmaa ajatella miten muut pärjää koska sinun paikka täytetään.
Ihmettelen miksi ette tee liittoon valitusta työoloistanne.
[/quote]
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tiedä onko kyse kehtaamisesta vai miksi en saa sairaslomaa edes silloin kun todella tarvitsen?? Tuntuu että kaikki muut on jatkuvasti pikkujutuistakin lomilla??
Viimeksi eilen kävin lääkärissä - sairastan fibromyalgiaa joka aiheuttaa suunnattomia kipuja koko vartaloon, lisäksi kärsin pahasta unettomuudesta (osin noiden kipujen takia) - nukun n 2-3h yhtäjaksoista unta yön aikana.
2 lääkettä olen tähän mennessä kokeillut, molemmat sekoittivat pään täysin: en muista miten ajan töihin, unohtelen palavereja ja numeroita (esim yli 10 vuotta käytössä olleen tunnusluvun...) ja viimeksi eilen lähdin hakemaan kahvia langaton hiiri kännykän sijaan kädessä.... Työpanokseni on ollut n 20% luokkaa nyt lääkityksen aikana, en enää pysty kauaa salaamaan tätä oloani saati tekemättömiä töitä... Eikä ole varaa ottaa palkatonta lomaakaan.
Nyt vaihdetaan taas lääkettä ilman että saan lomaa aloitukseen (saati kipuihin tai unettomuuteen). Lääkeselosteessa lukee ettei autoa tms saa ajaa pariin viikkoon - miten lääkäri luulee että pääsen töihin jos olen aivan tokkurassa ja julkisilla matka kestää yli tunnin suuntaansa?? Yritin kysellä häneltä tätä mutta lääkärin mielestä ongelmaa ei ole, senkun ajelen ja sinnittelen....
Ihan oikeasti, kohta viimeinen vaihtoehto saada apua on ajaa rekan eteen!!
Alue: Aihe vapaa
Ei ole normaalia ajaa itseään loppuun raskausaikana. Mieti, minkälainen tilanne sulla on muutaman viikon päästä...