Lue keskustelun säännöt.
Onko kohtuutonta olettaa, että jos kouluikäinen lapsi on avioeron jälkeen
02.01.2013 |
vanhemmillaan viikko-viikkosysteemillä, niin molemmat vanhemmat kantaisivat täyden vastuun lapsesta, kun on se "oma viikko"?
Olenko kohtuuton ja ilkeä äiti, kun minua ihmetyttää ja välillä suututtaakin, kun
*lapsi "isäviikollaan" tulee 2-4 aamuna / viidestä kouluaamusta minun luokseni hakemaan sitä ja tätä unohtunutta kirjaa
*tulee koulun jälkeen isäviikolleen hengailemaan tänne minulle, jättää likaisen liikkakassin eteiseen iloisesti tervehtimään, tavarat täällä hujanhajan
*isäviikot eivät toteudu muutoinkaan koskaan täysin, isällään on työreissuja useasti ja lapsemme on minun luonani noin 65/35%. Tämä ei näy esim elatusmaksuissa, en ole halunnut enkä viitsinyt niitä alkaa edes tarkastuttaa, koska tietäisin sen kireyttävän lapsen isän välit välittömästi minuun. Nyt välit ovat asialliset.
En haluaisi tietenkään antaa lapselle mallia, että tänne kotiin EI SAA TULLA, mutta minua suututtaa enemmän isän malli, että hänen luonaan voi hengata ja tehdä kivoja juttuja ja kaikki vastuuasiat on minulla...kuten nuo unohtuneet kirjat yms...jos joku ymmärtää, niin kiva.
Asiallisia vastauksia toivoisin...
Kommentit (33)
En ole eronnut, mutta omasta mielestäni tuo teidän järjestely ei nyt toimi. Pahimmillaan lapsi teininä vedättää molempia vanhempia 6-0, tai sitten kumpikaan ei tiedä missä lapsi kulloinkin on.
Ota puheeksi lapsen isän kanssa, ja rupea tarkistamaan, että koulukirjat sun muut ovat mukana. Tai kehitä joku palkkiojärjestelmä, niinä viikkoina kun mitään ei ole unohtunut, lapsi saa extraviikkorahaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ramppaaminen. Luulisi ahdistavan lastakin, kun kaikki tavarat on siellä sun täällä ja aina jotain unohtuu, kun ei muista koko viikon tavaroita aina ottaa mukaan kerralla.
Kannattaisiko alkaa kunnolla organisoimaan sitä lähtöä kummassakin kodissa? Olisi selvät sävelet mitkä kaikki tavarat pitää katsoa, että ne tulee mukaan, ja mitä menoja on tulevan viikon aikana, että on oikeanlaiset vaatteet mukana. Ja se isä tekemään samoin siellä toisessa päässä.
Kerro viestissäsi tai kirjeessäsi, miten toivoisit hänen kohtelevan lastanne.
Ehkä hän ei hahmota tilannetta.
Vanhemmuus ei ole vuorotyötä, se on vastuunkantoa 24/7.
Missä sitten on lapsen koti, jos on sinun koti ja isän koti?!
Meillä on tämä hoidettu, niin että koulukirjat pysyvät äidillä, sieltä lähdetään kouluun, tehdään läksyt yms...
Koittakaa jo ymmärtää, että lasten tapaamissopimukset eivät ole vanhemman vastuusta vapautumis sopimuksia.
Vanhemmuus ei ole vuorotyötä, se on vastuunkantoa 24/7.
Missä sitten on lapsen koti, jos on sinun koti ja isän koti?!
Meillä on tämä hoidettu, niin että koulukirjat pysyvät äidillä, sieltä lähdetään kouluun, tehdään läksyt yms...
Koittakaa jo ymmärtää, että lasten tapaamissopimukset eivät ole vanhemman vastuusta vapautumis sopimuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
MIten lapsen isä voi olla vastuussa koulukirjoista jotka on SUN kotona.?
Eikös se tossa asiassa mene kuitenkin niin et SUN pitää katsoa et lapsella on kaikki kirjat mukana kun sinne isille lähtee?
On tavaton määrä hoivaavia ja osallistuvia isejä, jotka ovat kykeneviä vastuunkantoon. Yleiset käsitykset ja julkisuus ovat vaan muovanneet toisenlaisen kuvan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vanhemmuus ei ole vuorotyötä, se on vastuunkantoa 24/7.
Missä sitten on lapsen koti, jos on sinun koti ja isän koti?!
Meillä on tämä hoidettu, niin että koulukirjat pysyvät äidillä, sieltä lähdetään kouluun, tehdään läksyt yms...
Koittakaa jo ymmärtää, että lasten tapaamissopimukset eivät ole vanhemman vastuusta vapautumis sopimuksia.
Jos ennen perheessä on äiti pääsääntöisesti hoitanut kouluun, vaatetukseen ym. kuuluvat asiat, niin miten se lapsi ymmärtää, että äiti hoitaakin ne tästä lähin vain joka toinen viikko??
Veikkaanpa, että jos ero tapahtuu perheessä, jossa velvollisuudet on aina jaettu 50/50, niin se sujuu hyvin myös eron jälkeen...
Eli, ideaalihan olisi saada isä ymmärtämään vastuunsa mutta lapsen ei voi sitä olettaa ymmärtävän!
Onko reilua, että isä huitelee työmatkoilla ja ties missä juuri silloin, kun on hänen vuoronsa huolehtia lapsesta? Ai niin mutta tämä on av: naisen elämäntehtävä on tulla äidiksi ja äidin elämään ei mahdu muuta kuin lapset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi lähekkäin asuminen on yksi vuoroasumisen toimivuuden ns. elinehto.
Mutta ensikerralla isä voikin sitten tulla sinun kotiisi pakkaamaan lapsen tavarat, kun sinusta ei ole niistä huolehtimaan.
Oksettaa tuollaiset puheet MINUN luonani hengaamisesta ja isäviikot yms. Vanhemuutta ei voi jakaa tasan missään olosuhteissa. Se vanhempi vaan huolehtii enemmän, kumpaan lapsi ns. turvautuu.
Miksi lähekkäin asuminen on yksi vuoroasumisen toimivuuden ns. elinehto.
Mutta ensikerralla isä voikin sitten tulla sinun kotiisi pakkaamaan lapsen tavarat, kun sinusta ei ole niistä huolehtimaan.
Oksettaa tuollaiset puheet MINUN luonani hengaamisesta ja isäviikot yms. Vanhemuutta ei voi jakaa tasan missään olosuhteissa. Se vanhempi vaan huolehtii enemmän, kumpaan lapsi ns. turvautuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse tarvitse osata huolehtia tavaroistaan vaikka itse toivoikin asumista vuoroviikoin.
Lapsi sopeutuu ja lähipiirissänikin paljon erolapsia joista on tullut mallikansalaisia. Mutta eihän lapsen kuulu kasvaa ja oppia ottamaan vastuuta jos vanhemmat ovat eronneet,eihän?
Meillä ydinperhe mutta todellakin ymmärrän mitä ap tarkoitat, varsinkin mitä vanhemmaksi lapsi kasvaa.
myöhemmin vielä lukemaan, josko olisi uusia vastauksia. Vastata en tällä haavaa ehdi enempää.
Ap toivottaa mukavaa illanjatkoa! :)