Mä en koskaan tunne kuuluvani tähän työporukkaan
Aina ulkopuolinen olo. Onneksi on vielä oma perhe jonka kanssa viihdyn. Tämä ahdistaa todella. En juttele kellekään vaan syön vain ja palaan paikalleni. Mikä avuksi? Työpaikan vaihto vai? Töitä ei tällä alalla ole täällä.. Siis käyttäydyn kuin pahamaineinen teini ja olen lukkiutunut tähän rooliin. Se paheni kun tulin pitkältä sairaslomallta töihin. Onko siirryttävä eläkkeelle asian takia?
Kommentit (5)
Ap:han kirjoitti, että käy muitten kanssa syömässä, mutta lähtee syötyään heti pois tai jotain.
kahville tai syömään? Ota eri rooli.
tottakai ruuan jälkeen mennään takaisin töihin.
Jutteletko niiden muiden kanssa kahvitellessasi?
Olen nainen erittäin miesvaltaisella alalla. Ei minua koskaan ole mihinkään poikien lounas- ja kaveriporukoihin huolittu, mutta ei minua se oikeastaan haittaa. Totuin jo siihen opiskeluaikana että olen "erilainen" ja minun täytyy siis pärjäillä itsekseni. Kunhan työasiat kanssani hoitavat, se riittää, ei tarvi kaveerata.
Joka päivä käyn siis lounaalla yksin, kahvit juon omassa työpisteessä jne. Minusta tämä on ihan ok, toisaalta kivakijn kun ei tarvi olla osa mitään sosiaalisia kuvioita.
ole koskaan ollut vaikeaa käydä lounaalla miesporukan kanssa.... Minusta työpaikalla on tultava toimeen kaikkien kanssa, oli ne miehiä tai naisia tai pitkiä tai pätkiä tai tummia tai vaaleita...
kahville tai syömään? Ota eri rooli.