Tykkään pukeutua tyylikkäästi, ja haluaisin pitää huolta

että tuo "nenänvartta pitkin katsominen" ei ole vain sun pään sisällä? Mulla on yksi sukulainen, joka kuvittelee tuommoisia.

toisaalta en ole täysin varma onko kyse sittenkään ulkonäöstäni vai siitä että jotenkin muuten vaan annan ehkä tietämättäni tylyn tai luotaantyöntävän kuvan itsestäni.



Mutta on ollut sellaista oloa että varsinkin toiset naiset usein ovat aika etäisiä ja tylyjä minulle, ja mieheni on sitä mieltä että se johtuu siitä että olen liian näyttävän näköinen suomalaiseen kulttuuriin jossa on tapana olla yleensä hyvin arkinen. Toisaalta johtuipa mistä vaan, ei tämä minulle oikeastaan ongelma ole, koska en niin kaipaakaan suosiota ihmisiltä, mulle riittää oma perhe.

Eikö sinulla ole ystävä/tuttavapiiriä ennestään?



Toivon, että olet väärässä ja vain kuvittelet, mutta mistäs tuon tietää, jos sua arkaillaan kauneutesi vuoksi.

Ihmisiä ei syrjitä pelkän kauneuden ja tyylikkyyden perusteella. Mutta jos on kaunis, pukeutuu tyylikkäästi ja on itseään täynnä tai edes vähän ylimielinen asenne, niin ei siitä tykätä. Samoin ulkonäkökeskeisyys ja pinnallisuus on vastenmielistä. Usein ihmiset vaistoaa tuollaiset seikat, vaikka niitä pyrkisikin piilottelemaan.



Ja voihan ihmisellä olla myös muuten sellainen persoonallisuus, ettei siitä useimmat tykkää. Mä tunnen uskomattoman kauniin naisen, josta kaikki yleensä tykkää. Hän on aivan ihana ihmisenä, eikä edes tajua olevansa tyrmäävä. Tuo nainen on myös kaikin puolin "kadehdittava" (varakas, ihana koti, ihana perhe...), mutta mä en usko monenkaan kadehtivan. Mä itse ajattelen hänestä, että kerrankin joku, joka ansaitseekin " täydellisen elämän", on sellaisen saanut :)

Tunnet syyllisyyttä kun olet "kaunis"? Pelkäänpä että oma asenteesi tosiaan vaikuttaa, jos annat kuvan että olet syyllisen oloinen, niin eihän kukaan sellaiseen halua tutustua, tiedä mikä mt-potilas tämä on jne.

Samoin ulkonäkökeskeisyys ja pinnallisuus on vastenmielistä.

Ja varmaan olen aiheesta joskus tänne avautunutkin.



Minulla sama "vika", haluan olla huoliteltu, meikattu ja hiukset laitettuna, kauniit istuvat vaatteet päällä missä ikinä liikunkin. Lakkaan (lakkautan) kynteni, käytän pukukoruja ym. asusteita rajallisesti.



Melkein (huom, ei kaikki) kaikki tuttavapiirini naisihmiset kulkevat huonosti istuvissa farkuissa ja liian kireässä trikoopaidassa tai kulahtaneessa villapaidassa. Meikkiä ei käytetä kuin juhlissa.



Minulle ei helposti jutella, usein katsotaan sivusilmällä ja hakeudutaan samannäköisten joukkoon. Ja tämä ei ole minun pinnallisuuttani eikä ylimielisyyttäni, kaikkea muuta.



Olen auttavainen joka suhteessa (tuttuja ja tuntemattomia), empaattinen, ystäville se korva joka kuuntelee jne. Mutta ilmeisesti se ei näy huolitellun ulkoasun takaa.



Ymmärrän ap:tä aivan täysin. Olo on ulkopuolinen ja koska olen myös epätyypillisen suomalaisen näköinen, eli pitkä, tummahiuksinen, näyttävä (en siis lihava :)), jotenkin kai luotaantyöntävän näköinen. Kummallisessa mielessä siis.



Noh, olen tähän jo tottunut ja olkoon näin. En rupea itseäni muuttamaan, joten jos en kelpaa näin niin ei sitten.

Ja varmaan olen aiheesta joskus tänne avautunutkin.

Minulla sama "vika", haluan olla huoliteltu, meikattu ja hiukset laitettuna, kauniit istuvat vaatteet päällä missä ikinä liikunkin. Lakkaan (lakkautan) kynteni, käytän pukukoruja ym. asusteita rajallisesti.

Melkein (huom, ei kaikki) kaikki tuttavapiirini naisihmiset kulkevat huonosti istuvissa farkuissa ja liian kireässä trikoopaidassa tai kulahtaneessa villapaidassa. Meikkiä ei käytetä kuin juhlissa.

Minulle ei helposti jutella, usein katsotaan sivusilmällä ja hakeudutaan samannäköisten joukkoon. Ja tämä ei ole minun pinnallisuuttani eikä ylimielisyyttäni, kaikkea muuta.

Olen auttavainen joka suhteessa (tuttuja ja tuntemattomia), empaattinen, ystäville se korva joka kuuntelee jne. Mutta ilmeisesti se ei näy huolitellun ulkoasun takaa.

Ymmärrän ap:tä aivan täysin. Olo on ulkopuolinen ja koska olen myös epätyypillisen suomalaisen näköinen, eli pitkä, tummahiuksinen, näyttävä (en siis lihava :)), jotenkin kai luotaantyöntävän näköinen. Kummallisessa mielessä siis.

Noh, olen tähän jo tottunut ja olkoon näin. En rupea itseäni muuttamaan, joten jos en kelpaa näin niin ei sitten.

että osa tosiaan ei halua tutustua lähemmin, koska vieroksuu ulkonäköä tms.



Mutta lähipiirissäni on kaksi erittäin kaunista, ja aina huolitellun näköistä naista. Molemmat ovat todella kauniita myös ilman meikkiä, ja sen oloisia, että vaikka pukeutuisivat säkkiin, he olisivat kauniita. Olen huomannut heidän kanssa liikkuessani, että ympäristön suhtautuminen kyllä riippuu muustakin kuin kauneudesta ja huolitellusta ulkonäöstä.



Toinen on nauravainen, puhelias, kaikille ystävällinen. En ole koskaan huomannut, että kukaan välttelisi hänen seuraansa. Päinvastoin, hän on erittäin suosittua seuraa ja saa helposti uusia tuttavia, koska on niin iloinen ja huumorintajuinen.



Toinen on jotenkin tosikkomaisempi, ei hymyile juuri koskaan ja on aina jotenkin varaunut. Tiedän, että se johtuu osittain lapsuuden kokemuksista, tai on luonteessa. Ei siis halua olla töykeä tms. Mutta hänestä huokuu ulospäin sellainen kireys tmv että hänellä on vain muutama ystävä. Baarissa toki miehiä roikkuu aina perässä, mutta normielämässä hän on aika yksinäinen. Toki niille harvoille ystäville sitten hyvä ystävä. Sitä ei vain jotekin ehkä näe ulkopuolinen. Ulkokuori on niin kaunis ja kova.



Että voisiko olla sittenkin mahdollista, että sinusta huokuu jokin kovuus/varautuneisuus tms. jota et itse ole tiedostanut?

Että voisiko olla sittenkin mahdollista, että sinusta huokuu jokin kovuus/varautuneisuus tms. jota et itse ole tiedostanut?

joka usein tulkitaan äärimmäiseksi ylimielisyydeksi. Minulla on myös yksi tuttu, joka on hyvin kaunis, mutta myös ujo, vähän suorastaan ihmisiä pelkäävä. Todella harva ymmärtää että hän on ujo, vaan varautunut käytös tulkitaan sennäköiseltä ihmiseltä ylimieliseksi nirppanokkaisuudeksi, niin että "tavisten" seura ei hienohelmalle kelpaa kun on niin olevinaan. Tunnen tämän naisen niin hyvin että tiedän että hän itse asiassa kärsii huonosta itsetunnosta ja uskoo olevansa pikemminkin muita huonompi kuin parempi, mutta tätä ei yleensä ihmiset näe, vaan toteavat vain että onpa koppavan ja kovan oloinen ämmä.

Samoin ulkonäkökeskeisyys ja pinnallisuus on vastenmielistä.

Mutta tässäkin ketjussa moni kertoo, että ei ole tällainen ja rivien välistä paistaa tietynlainen omahyväisyys ja paremmuuden tunne verrattuna tuttavien venyneisiin villapaitoihin tms. Ihmiset osaa lukea tuollaista ylemmyydentunnetta tosi hyvin, joten ei ihmekään, jos ei tykätä.

Anteeksi vaan, mutta kyllä näidenkin vastausten perusteella se syy on selkeästi tuo alentuva suhtautuminen.

kyllähän se totta on, että ihmisen ulkonäkö vaikuttaa siihen, mitä hänestä ajatellaan. Yhtä totta on, että ihmisillä on erilaisia käsityksiä siitä, mitä on kaunis ja tyylikäs, näyttävä ja huoliteltu. Nämä erot heijastavat ihmisten esteettisiä tottumuksia ja jossain määrin myös arvomaailmaa: ulkonäkö on siis viesti. Juuri tähän perustuu se, että ulkonäkö vaikuttaa siihen, mitä toisista ihmisistä ajattelemme.



Kyse ei kuitenkaan ole siitä, että kukaan haluaisi kenenkään "pukeutuvan säkkiin ja antavan itsensä lihoa". Sitä vain hakee lähellen ihmisiä, jotka todennäköisesti ymmärtävät, mitä minä ajattelen ja puhun - vaikkeivät jakaisikaan kaikkea, jakaisivat edes sellaisen pohjan, jolta voitaisiin keskustella.



Erilaisia tosielämän näkemyksiä näyttävästä, tyylikkäästä ja huolitellusta pukeutumisesta:



http://www.emilaaltonen.fi/palkinto07.htm

http://www.google.fi/imgres?q=arja+ropo&hl=en&client=firefox-a&hs=jn0&s…



http://www.mtv3.fi/viihde/uutiset/muut.shtml/768086/nain-johanna-tukiai…

http://www.google.fi/imgres?q=kirsti+paakkanen&hl=fi&client=firefox-a&h…



Kaikki omalla tavallaan näyttäviä, huoliteltuja, omasta mielestään tyylikkäitä. Kenen luulet heijastavan parhaiten omaa arvomaailmaasi ja kenen kanssa ryhdyt mieluiten tekemisiin?



Ja sama miesten kuvilla...



http://researchandstudy.uta.fi/2009/12/10/howy-jacobs-is-professor-of-t…

http://www.uta.fi/ajankohtaista/vaalit/rehtori2009/haapala.html

http://www.niilohelander.net/images2/klinge.htm

http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/poliisi-paljasti-suuren-rikoll…

http://muropaketti.com/linus-torvalds-haukkui-nvidian-pystyyn-naytti-ke…

Tämmöstä olen muutamalta tosi kauniilta ihmiseltä kuullut. Kaksi heistä oli oikeasti luonnostaan ihania ihmisiä, joiden "syrjimistä" ihmettelin itsekin, mutta joukkoon mahtui myös kolmisen k-päätä, joille tärkeintä oli se oma ulkonäkö ja sitten vaan ihmeteltiin, kun ihmiset ei tykkää. He eivät oikeasti ajattele muita ihmisiä korkealle, elleivät nämä ole hyvännäköisiä. Esittävät kyllä, mutta aina sen huomaa.

Elikkä paljon tekee se oma asenne ja miten muihin suhtautuu. En usko, että ulkonäöllä on läheskään aina tekemistä asian kanssa, vaan omalla suhtautumisella. Tähän linkki:



http://imgur.com/gallery/HNl55

Jossa kanssani on pääosin nuoria naisia. Puolet heistä ovat nuoria äitejä, kuten itse olen. Ja heistä valtaosa, mukaanlukien KAIKKI nuoret äidit, ovat ylipainoisia ja pukeutuvat juurikin liisn kireisiin vaatteisiin, jotka paljastavat kaikki mahamakkarat jne.



Mutta toisaalta ihailen heitä, koska he eivät ilmeisestikään välitä mahamakkaroistaan, ainakaan sen vertaa, että peittelisivät niitä.



Itse olen syystä tai toisesta pysynyt hoikkana ja todellakin satsaan siihen, että olen joka päivä huoliteltu, siisti ja tyylikkäästi (ainakin sinne päin) pukeutunut.



En kyllä ole huomannut, että suhtautuminen minuun olisi mitenkään syrjivää, mutta itsessäni se ero vain herättää ihmetystä. Että miten nuoret naiset päästävät itsensä rupsahtamaan niin pahasti. Ja mikä oikeastaan heitä lihottaa niin paljon? En vain käsitä.



Hyvin tullaan juttuun, mutta minä olenkin sosiaalinen, iloinen ja ystävällinen kanssaihmisiäni kohtaan. Vaikka he eivät olisi minua kohtaan aina. :)