Muillakin varmaan samoja pelkoja..?

yrityksiä on takana ainakin 5 :/ itse käytin pillereitä yli 6 vuotta yhteen soittoon ja nyt tuon viidennen kerran jälkeen mietin että tuleeko sitä lasta ikinä?! anteeksi,tämä ei ollut kovin lohduttavaa mutta tuo teidän yritysaika on vasta niin lyhyt että ei syytä huoleen :) ja on normaalia että n.80-90%(en tarkalleen muista) pillereitä syöneet tulevat raskaaksi vuoden sisällä.



minua on myös pelottanut se että ovuloinko ollenkaan,sillä käytin yhdessä kierrossa meilestäni oikeaan aikaan ja suht pitkään tikkuja eikä ovulaatiota näkynyt. nyt olen yrittänyt bongata sitä limoista ja muusta :) mutta nyt ehkä tuntuu siltä että jotain on tarttunut mukaan,saa nähdä! tsemppiä teille yritykseen,tiedän,ja varmasti valtaosa yrittäjistä tietää että epätietoisuus ja odottaminen on erittäin raastavaa!

Iso kiitos vastauksestasi :)



Joo yk 2 on vasta todella vähän. Ja sitäpä pelkäänkin,että jos/kun on siellä yk5 kieppeillä ja yli,niin mitä se epätoivo silloin on. Kun se nyt jo tuntuu näin raastavalta.



Olin viime kierrosta bongaavinani ovulaation,mutta siitä en voi olla varma että oliko se oikeasti ovulaatio. Sillä en sitä ennen ole "joutunut" bongailemaan.



Tänään meille menossa yk2 kp 8/30. Eli ensi viikolla pitäisi aloittaa ahkera pupuilu. Ellei jo tämän viikonlopulla.



Ovulaatiotikut ajattelin ensi kierrossa ottaa käyttöön, jos nyt ei tärppää. (Ja tuskin tärppää)



Olen kova tyyppi muutenkin stressailemaan ja murehtia "turhia" liian aikaisin. Niin saati nyt sitten,kun oikein kovin odottaa jotain tapahtuvaksi,niin tää stressin ja pelon määrä on vietävä!

Olen nyt kuitenkin yrittänyt olla miettämättä asiaa sen enempää jottei stressistä tule yhtä syytä miksi raskautuminen olisi vaikeaa.







- Lisää vastauksia saa laittaa,kaikki on tervetullutta- :)

Tiedän niiiin hyvin tuon tunteen. Täällä tosin menossa "jo" yk6 ja nyt sitä vasta pelkääkin, että entä jos se ei luomuna tärppääkkään. Vaikka eihän tämäkään vielä pitkä yritys ole, mutta useampana kuukautena ollaan oltu oikeaan aikaan liikkeellä ja pupuiltu ennen ja jälkeen oviksen mutta ei. Joka kuukausi jossain vaiheessa aina toivo herää, mutta menkkojen alettua epätoivon tunne on valtava!



Itsekin olen 24 -vuotias, eli en siis vielä kovin vanha :D



Tänään kp 13/25 ovis oli todennäköisesti eilen, tai tänään.

"ihana" kuulla,että on muitakin,enkä ole tullut hulluksi.

sitä vaan on jo ruvennut miettimään,että mitä jos mulla on ollutkin joku tulehdus joskus mitä en olisi huomannut ollenkaan. Kaikki hulluimmat ajatukset puskee,juuri nyt päälle.

Eikai tähän mun hulluteeni muu auta kuin raskautuminen. Voi,kun Se olisikin niin helppoa.

Oli ihan pakko vastata sulle. En tiedä osaanko lohduttaa, mutta haluaisin ainakin kovasti.. Olen sua tuplaten vanhempi vauvakuumeilija, joka on yli 20 vuotta halunnut äidiksi. Oikeasti. Kohdallani elämä ei vaan mennyt ihan niinkun suunnittelin (todellakaan), mutta nyt olen -uskomatonta mutta totta- liki 3 vuoden aktiivisen yrittämisen jälkeen lopultakin raskaana!!! :)



Se, että pelkäät, ettet voisikaan saada lapsia on aivan normaalia, ja osoittaa vaan, että haluat äidiksi niin paljon :)



Muistathan, että pari isoa faktaa ovat puolellasi: Olet vielä todella nuori ja niin se vaan menee, että mitä nuorempi nainen, sen suuremmat mahdollisuudet tulla raskaaksi! :) Luonnon mukaan paras ikä äidiksi on jopa alle 20-vuotias, mutta harva sen ikäinenhän oikeasti olisi valmis vielä. Sulla on siis todella iso etu moneen täällä kirjoittavaan tuo ikäsi, ja että olet jo tavannut sen miehen, jonka kanssa perustaa perhe! Se on mahtavaa! :)



Toinen asia, joka on puolellasi on itseasiassa se, että olette vasta yrityksenne alussa. Jos vähän käyt lukemassa täällä vaikka noita kuukausittaisia kuumeilulistoja (heinäkuiset, elokuiset ym.) niin voit nähdä plussanneitten listasta, että moni nuori nainen plussaa jo ensimmäisen 6 yrityskuukauden aikana pillereitten poisjättämisestä! :)



Lisäksi vielä sellainenkin asia, että koska olet niin nuori, jos vaikka niin olisikin, että sinulla/teillä joku lapsettomuuden aiheuttaja löytyisi, niin teillä olis reilusti aikaa hoitaa se asia pois tai saada siihen apua. Tänä päivänä lapsettomuustervedenhuolto on jo todella huippulääketiedettä, ja sinun mahdollisten "äidiksi tulovuosien", sanotaanko seuraavan 20vuoden aikana lääketiede aina vaan menee eteenpäin!

Älä pelkää, en todellakaan usko, että teillä mene 20vuotta!



Vinkiksi haluaisin sanoa, että yrittäisit parhaasi mukaan olla stressaamatta. Se ei ole helppoa kenellekään, mutta stressi on todella suuri lapsettomuuden aiheuttja, taitaa olla itseasiassa se suurin.. Ihan oikeasti! Todella iso osa naisista tulee raskaaksi silloin kun he eivät sitä itse odota, siinä kuussa missä on vähiten vauva-asioita ehtinyt ajatella. Joten, nauti elämästä ja parisuhteestasi ja tästä uudesta vuodesta, pidä huolta itsestäsi ja omaksu terveelliset elämäntavat (oikea ruokavalio, riittävästi unta ja liikuntaa sekä tupakka pois molemmilta) yritä aktiivisesti unohtaa lapsettomuuspelko ja anna luonnon hoitaa loput!



Kaikkea hyvää teille. Pidän peukkuja.



t. Gabriela rv 6+2 :)

Ihan valtavan suuri kiitos,kumarrus ja niiaus.

Viestistäsi oli oikeasti apua. En ole huomannutkaan lukea noita heinäkuiset yms viestiketjuja.

Olen kyllä miettinyt,että onkohan tämä vauvakuume sivusto sittenkään juuri se oikea paikka paikka jossa pyöriä. Kun täällä kaikki,tai ainakin lähestulkoon kaikki on enemmän tai vähemmän aikaa vauvaa yrittäneitä. Enemmän kuitenkin niitä jotka on jo pidemmän aikaa yrittänyt vauvaa,mutta syystä tai toisesta ei ole raskautunut. Mikä osallaan pisti minutkin miettimään,että mitä _jos_ en raskaudukkaan :(



Ihana kuulla,että sinä olet pitkän yrityksen jälkeen raskautunut ja nyt saamassa omaa pienokaista! :)



Olen yrittänyt olla stressaamatta ja miettinyt,että alotaanko mieheni kanssa vain elellä tyyliin "tulee jos on tullakseen" en kuitenkaan tiedä pystyisinkö siihen.

Ensi viikolla kaiken järjen mukaan mulla pitäisi olla ovulaatio ja sen mukaan sitten meillä toimitaankin.



Aidosti iso kiitos sinulle! :) Viestistäsi oli todella apua minulle ja päivän piristys näin aamutuimaan luettuna :)



- Maissintähkä yk2 kp 9/30

eli nyt alkaa yk 6,hyvin epätoivoista. mietin että kuinkahan monta kertaa joutuu vielä katkeruuden kyyneileitä tirauttamaan ennenkuin oikeasti tärppää? ja niin kuin joku edellä mainitsi,taitaa se olla niin että kun vähiten odottaa ja miettii niin silloin se plussa pärähtää..mutta mutta..kuinka sitä vaan voi olla miettimättä :D

Heippa, mua myös pelottaa kyseinen asia.



Mä olen lopettanut pillerit viime juhannuksena, joita taisin viitisen vuotta syödä ja testiin tuli positiivinen marraskuun puolivälissä. Viikkoa myöhemmin aloin vuotaa verta ja keskenhän se meni.



Luulin jo olevani uudestaan raskaana, mutta keskiviikkona alkoi sitten (ilmeisesti) menkat. Mulla on siis ollut aina epäsäännöllinen kierto.



Mä olen 25v ja mies 27v, ja mua kyllä oikeasti pelottaa, että ei koskaan saada lasta vaikka vähän aikaa vasta ollaan yritetty ja ikää ei ihan liikaa ole. Mukavaa toisaalta, että on muitakin, joita sama asiaa mietityttää :)

Kiva huomata,että en todellakaan ole yksin ajatusteni kanssa! :)



Meillä on yk2 meneillään ja tällä viikolla pitäisi olla ovulaatio. Joten joka toinen päivä pupuillaan arkena, toivottavasti se riittää. Joka päiväiseen pupuiluun ei ole resursseja ja miehellä tuskin en intoa.



Edelleen olen sitä mieltä,että mun ei pitäisi pyöriä täällä näin usein. Olen yrittänyt olla miettimättä koko vauva asiaa ja ovulaatiota.

Onnistumattani tosin.

Heippa,

oon kohta 22 vuotias. Olen viime tammikuussa lopettanut ehkäisyrenkaan käytön, jonka jälkeen keväällä käytimme n. 1.5kk kondomia (lääkityksen takia). Nyt on menossa ehkä yk8. Minun kuukautiseni ovat epäsäännölliset, renkaan lopetuksen jälkeen ensin n. 35 vrk ja nyt on pari kertaa ollut 58/59 vrk. Minulla oli muutoksia papassa, joista melko kiireellisenä olin kolposkopiassa, jonka tehnyt lääkäri sanoi, ettei mitään rakenteellisia kummallisuuksia kohdusta ym. löydy, mutta että ei välttämättä munasoluja kehity (kivasti sivulauseessa tokaisi sen enempiä selittelemättä). On testattu kilpirauhasarvot, prolaktiini, yleinen verenkuva sekä klamydia tuon papan lisäksi. Prolaktiinista ja yleisestä verenkuvasta sekä jatkotoimista lääkäri soittaa perjantaina. Minulla on kohdunsuussa pitkittynyt tulehdus, jolle ei mitään tehdä, vaan seurataan uudella kolposkopialla toukokuussa. Näillä ajatuksilla ja pienillä tiedoilla olen sitä mieltä, että emme ainakaan helposti lasta tule saamaan. Olemme puhuneet myös, että ehkä jotain hormoneja voisi syödä, mutta mihinkään sen radikaalimpiin toimenpiteisiin emme ala, sillä on mielestämme luonnotonta, jos lapsi saa alkunsa keinohedelmöityksellä. Eli mikäli lasta ei kuulu, jokusen vuoden odotamme ja luultavasti hakeudumme adoptioneuvontaan.



Eli ainakin sen vinkin annan, jos on jotain ongelmaa vuodoissa tms. käykää keskustelemassa ja papa kokeessa ja kaikessa mahdollisessa naiset, pelkästään oman terveytenne tähden! Minulta on omasta pyynnöstä ja paikkakuntien vaihdosta johtuen otettu papa vuodesta 2007 joka vuosi (ehkä kerran jäi väliin yksi vuosi) ja nyt yhtäkkiä oli muutos siinä.

Enemmän minua ainakin ahdistaa oma terveyteni kuin se, ettei vauvaa ole kuulunut. Mikäli terveenä pysyn, on vielä vuosia aikaa lapsi saada.