Lue keskustelun säännöt.
En tiedä enää miten toimia =(
30.12.2012 |
Kaikki sai alkunsa 1½ vuotta sitten, kun jouduin hoitoalalla esimieheni ja muutaman työkverin kiusaamisen kohteeksi. Esimies oli vakuuttunut siitä, että olen osaston lääkekaapista varastellut rauhottavia lääkkeitä. Tuohon aikaan käytyin ko lääkettä, mutta minulla oli käyttämistäni lääkkeistä reseptit joita jouduin esimiehelle aina näyttämään.
Tilanne ajan kanssa vai kiristyi.. ja päätyi siihen, että eräs aamu esimies lähetti minut työterveyteen huumetesteihin. Työterveyslääkäriltä ei tukea herunut vaan päinvastoin olin "syyllinen" hänenkin silmissään. No, huumetesti oli negatiivinen, muttei asia tähän jäänyt. Minun oli toimitettava lääkeitä määränneiltä lääkäreiltä kirjallinen todistus miksi olen heiltä hakenut rauhoittavia. Pienessä kylässä tieto minusta levisi kulovalkean tavoin.
Töissä olin silmätikku, kaikki tekemäni oli suurennuslasin alla. Jouduin tekemään pelkkää päivävuoroa. Esimies jatkoi ahdisteluani, mikään ei ollut enää hyvin. Hän painosti minua irtisanomaan itseni.. jos en näin tekisi hän ottaisi yhteyttä sos.viranomaisiin ja minulta otettaisiin lapset pois.
En kestänyt enää tuota vaan anoin siirtoa toisiin tehtäviin.. mutta tilanne jatkui entisellään. Uusi esimies oli vielä ilkeämpi ja hän puuttui jopa ulkonäkööni, puhetyyliini jne.
Lopulta annoin periksi ja sanoin itseni irti. Olin ajojahdin jälkeen ajautunut psykoottiseen masennukseen. Jouduin psykiatriseen sairaalahoitoon, jossa minulle annettiin dg bipo II ja siihen lääkitys. Bipon kriteereinä oli vähäunisuus ja kova työnteko (ns soft bipo)
Nyt olen aivan tuuliajolla.. elämme kelan sairaspäivärahalla ja olen sairauslomalla ensi kesään. Päädyn tapauksen vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle.
Syömäni neuroleptit tekevät minusta hitaan, muistamattoman, väsyneen siis zombin. Olen tuosta 2-suuntaisesta ottanut selvää ja se ei oikein istu minuun.
Eli apua en psykiatrian puolelta saanut.. mihin otan yhteyttä? Vai annanko olla ja kärsin nahoissani?
Kommentit (6)
mutta oletko ihan varma, että pystyt ns. näkemään metsää puilta, eli arvioimaan omaa tilannettasi/elämääsi realistisesti?
Joskushan sairas tai vaikka masentunut ihminen ei kykene hahmottamaan tilannetta itse ja kokee joutuvansa erilaisen kiusan ja pahanteon keskelle, vaikka todellisuudessa tilanne ei niin paha olisikaan.
Jos todellakin olet varma, että kyse on siitä, että sinua vainotaan ja kiusataan, niin vaihda kokonaan suuntaan. Pidä sairaslomasi ja hanki elämääsi muuta sisältöä. Vaihda alaa ja kouluttaudu uudelleen, muuta vaikka toiselle paikkakunnalle kokonaan.
Turha koko elämäänsä on määrittää yhden työpaikan tai alan varaan. Elämässä on muutakin.
Oletko ollut yhteydessä liittosi luottamusmieheen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kyllähän psykoosi sen todisti.. mutta tilanne mikä psykoosin ajoi on edelleen olemassa ja voi hyvin.
En pääse eroon ajatuksen tasolla tuosta asiasta koskaan ja tiedän myös järjellä ajatellen ettei kukaan vuosia jaksa minua vainota, mutta tämä jätti sieluuni ikuisen arven ja tunnen tulleeni väärinkohdelluksi.
Se, että sanoin itseni irti oli kuitenkin askel kohti tervehtymistä, mutta mistä saan voimaa etsiä uuden duunin? Miten ikinä kehtaan tehdä enää töitä, kun taustani ovat tämmöiset?
En tiedä onko tuo bipo II dg siunaus vai kirous.. no sen avulla olen saanut päivärahaa ja edessä on joko kuntoutus tai määräaikainen eläke.
Masentunut olen, mutta masennuslääkettä en saa, koska se voi laukaista manian. Minulle syöteään neuroleptejä ja epilepsia lääkettä .. tunnen oikein miten elämä katoaa minusta.
Liiton luottamusmieheen olen ollut yhteydessä, hän vain sanoi että olen hyvä työntekijä ja minua on kehuttu.. että etsi vaan töitä.
Pystytkö todistamaan, että entinen esimiehesi kertoo ulkopuolisille arkaluontoisia tietoja sinusta? Yksiselitteisesti laki kieltää sen.
Jos pystyt todistamaan, niin tee poliisille tutkintapyyntö, vaikka oikeusavustajan avulla. Oletko ammattiliiton jäsen? Jos olet, sinulla on todennäköisesti oikeus maksuttomaan oikeusapuun liiton juristilta.
mutta keväällä 2011 kun etsin uutta työtä esimies kertoi minulle suoraan soittaneen mm lähialueen hoitoalantyöpaikkoihin ja kertoneen minusta asioita.
Minulla on yksi esimiehen laatima raportti minusta ja pari työkavereiden lähettämään fb-viestiä lapsilleni joissa ruoditaan elämääni lapsilleni.
Tunnen olevani heikoilla, koska työterveyshuolto leimasi minut aikoinaan.
Niin ja tuo entinen esimies on tässä kylässä iso nimi, koska tulee rikkaasta ja alueella vaikuttavasta suvusta.
Toisaalta voitanko mitään, jos otan lakimieheen yhteyttä? En tiedä.. mutta luulen, että tuo kortti kannattaisi kääntää.
Itse en söisi lääkkeitä, jos tuntuisi, että ne sopisi minulle. Alottaisin lopettamalla lääkkeet, hankkimalla töitä toiselta paikkakunnalta ja selvittäisin esim. asianajjajan kanssa mahdolliset korvausvaateet.
yrittänyt tehdäkin, mutta piirit on kuitenkin pienet ja kaikki kaatuu aina siihen, kun entinen esimies saa jostain kuulla minun olevan töissä uudessa paikassa hän soittaa tuonne "kertoo taustoistani"
Nyt en jaksa enää tätä, en jaksa =((
Otanko arkena yhteyttä lakimieheen ja nostan jutun? Kuka minua uskoo, kun olen vielä hullunpaperit saanut? Minä yksin isoa oraganisaatiota vastaan.. taidan jäädä häviölle.
Ei auta kuin alistua kohtaloonsa ja jäädä työkyvyttömyyseläkkeelle bipo II varjolla.