Vinkkiä roolileikkiä "yläluokkainen Suomessa" leikkiville!
Se on kyllä niin, että suomalaiset yläluokkaiset ovat omaksuneet kaikki alempaakin alemman luokan "otteet" jo kun ei häpeämättä koko itseään ja perhettään ja olemassaoloaan ylipäätään voi täällä edes hengittää. Siksi älä enää odota mitään joltain oikeasti yläluokkaiselta eikä kannata alkaa vetään mitään roolileikkiä. Tässä sulle vinkkiä siitä miten suomalaista yläluokkaista (oikeammin sellaisen jäännettä) esitetään. Tämä onkin kamalan vaikea leikki ja ainakin tämä Royal House of Finland on niin, niin sekaisin, että jospa pääsisi edes jonkun "Kakolan prinsessan" tai Madame Buketin tasolle niin voisi olla ikionnellinen. Täällä on ehkä jäänteenä, että käytetään lautasliinoja eikä koskaa pruksutella ihmisten kuullen eikä myöskään näytetä paljasta pintaa eikä rakastella niin että koko perhe ja muut näkee. Ennen pidettiin ruoka-ajat ja kun ruokailu oli ohi niin ruoka vietiin pois näkyvistä, mutta nyt kuka syö miten milloinkin hernesoppaa tai Helsingin sinistä lenkkiä ja ranskalaisia - siinä meidän nykymenu. Rahasta ei koskaan puhuta ja ollaan niin kuin ei rahaa olisikaan tässä maailmassa, mutta ollaan rutiköyhiä eikä rahaa mistään ole saatavilla. Sodan jälkeen syötiin läskisoosia ja perunaa, koska ei ollut käteistä eikä mistään voitu hakea rahaa - kuka meille olisi antanut yhtään mitään. Sodan aikaan opetettiin muitakin laittaan pettuleipää. Tässä sulle vähän lisää ideaa siitä miten esittää suomalaista yläluokkaista. Istuuko? Ja teillä asuu sitten kuin perheenjäsenenä sekä vanha lastenhoitaja että ankara kotiopettajatar. Vanhalla lastenhoitajalla on aina kuolemaansa saakka putipuhdas, valkoinen esiliina yllään. Ette myöskään ole ihan supisuomalaisia kielenkäytöltänne, vaan siihen kieleen on tullut jotain ulkomaalaista vaikutetta, esimerkiksi ryssää, ranskalaista, saksalaista ja vähän ruotsalaistakin. Näin ollen elekielenne ei stemmaa supisuomalaisen kanssa, vaan teitä voidaan pitää hieman erikoisina jotenkin. Luultavasti perheenne on omatoiminen esimerkiksi musiikin ja maalausten suhteen. Koruja teillä on saattanut olla, mutta enemmänkin niiden omistus kuuluu jonnekin Kremliin tai muuhun arvopaikkaan kuin että olette varakkaita ja muka omistatte koruja. Teillä on saattanut olla vaikka koruilla ostettu asunto vaikka jossain keskustassa, mutta vuosien (sotien) varrella se on aina vain vaihtunut pienempään ja lopulta joku todella hieno mummonne on saattanut asua vaikka jossain 20 neliön asunnossa ja vaarinne toisessa pienessä boksissa. Sotien aikana olette saattanut viettää aikaa myös jossain ulkomailla. Menittekö ehkä sinne pakoon tai miten? Teillä on joku erikoinen verkosto, mutta kukaan ei oikein tiedä, että ketä siihen oikeasti kuuluu ja ketä oikein tunnette. Onpa teille saattanut tulla jotain suklaalevyjä vaikka jostain Ruotsista joskus lapsena, mutta sinä et tiedä, että olivatko ne oikeasti terveisiä joltain Ruotsin kuninkaalta vai joku hupijuttu. Jos joltakin venäjää puhuvalta sukulaiselta on kysytty, että minkä maan kansalainen oikein olet, niin vastaus on saattanut olla vaikkapa, että minä olen tanskalainen. Etkä tiedä mikä pitää paikkansa, sillä hän voi olla vaikka ukrainalainen tai puolalainen. Pieniä juttuja kerrotaan, vaikka esimerkiksi, että olet sen ja sen roaylin joku kaukainen sukulainen, mutta oikeasti voit olla vaikka lähempikin. Teitä ei tietenkään löydy mistään aatelisrekisteristä, koska se olisi ollut liian vaarallista ja sellaisten, jotka ovat jotakin ei tartte olla missään rekisterissä kun tietävät muutenkin ketä ovat. Tarttis päästä jonnekin Kremlin arkistoon tutkimaan, mutta arkistot on luultavasti kaikki jo aikoja sitten ryövätty tai suljettu milloin minkäkin tarkoituksen vuoksi.
Ajatelkaas jos täällä todellakin on jäljellä jotakin jäänteitä siltä ajalta kun Suomi ei ollut tasavalta vaan Suomen suurruhtinaskunta. Ja ajatelkaas, jos noi ihmiset eivät edes itse tiedä keitä oikein ovat - luulevat vain olevansa jotakin taviksiakin taviksempia. Siis jotain aivan kamalaa vai olisko kaikki tommoset jälkeläiset todellakin kuolleet sukupuuttoon - voisivatko tosiaan olla kuolleita kuin kivi, nimet kaikilta vaihdettu eivätkä todellakaan tiedä keitä oikein ovat. Tämä aihe ei todellakaan ole mitenkään hauska vaan tässä on paljon kiviä, mitkä pitäisi todellakin kääntää. Se mitä te näytätte pitävän kovin yläluokkaisena saattaa osilta olla sellaisia, jotka ovat sitä seuraa tasoa tai jotain nousukkaita ja tuskin kukaan tietää niistä oikeista ja todellisista just yhtään mitään enää. Noiden oikeiden ei todellakaan ole koskaan tarttenut esittää yhtään mitään. Yläluokkaisuus ja kieli on imetty äidinmaidossa ja sitä ei noin vain pysty kukaan matkimaan.
Tämän kirjoitti Madame Kukkapuketti
Unohdin muuten sanoa, että joka viikko tarttee ostaa viikonloppuna leikekukkia pöydälle ja maljakon alla tarttee olla pieni liina. Niitä liinoja on muutenkin siellä sun täällä.
Kommentit (4)
niin ei ole edes välittänyt vaivautua jakamaan tekstiään kappaleisiin eikä ole kyse siitä, että ei osaisi. Hän itse määrää mitä tekee eikä ota neuvoja vastaan keneltäkään. Se kuuluu asiaan. Kommunikaatio on yksisuuntaista - häneltä tulee tekstiä ja sinä joko otat vastaan tai et ollenkaan. Siinä törmäät luokkarajaan jo. Sinä et sanele hänelle yhtään mitään. Ja jos sinä puhut ja häntä ei edes huvita kuunnella, niin hän puhuu tietysti päälle ja jyrää sinut alleen. Näin se vain menee. Ja jos olet nuorempi, niin sinun on vain hyväksyttävä, että homma menee näin kunnes itse olet se vanhin. Eikä tommonen ole oikeastaan ollenkaan hauskaa. Sinä tiedät kyllä asemasi ja sinua ei kuitenkaan kukaan tukahduta niissä ympyröissä, vaan saat kasvaa sellaiseksi kuin kasvat.
niin ei ole edes välittänyt vaivautua jakamaan tekstiään kappaleisiin eikä ole kyse siitä, että ei osaisi. Hän itse määrää mitä tekee eikä ota neuvoja vastaan keneltäkään.
mutta oikeasti tilanne on, että hän on kuin sukupolvien serkkuavioliittojen tulos, jossa sininen veri virtaa niin puhtaana että hän on degeneroitunut yksin nurkassa kuolaten omiaan höpöttäväksi idiootiksi jota ei jaksa kuunnella edes maksettu palvelusväki.
Miksi täällä jotkut haluavat leikkiä tommosta roolileikkiä, jos se nyt sitten on niin mätää? Ja joku sitten hyökkää kun joku vaivautuu kirjoittaan jotain, jota kukaan muu ei tuolla ketjussa vielä ole kirjoittanut. Sitä mätää ei kukaan halua kuulla, vaan jotain hienostoleikkiä, joka kuuluu joillekin muille kuin todellisille.
Opettele jakamaan teksti kappaleisiin.
Puuroa ei kukaan jaksa lukea, vaikka asiaa olisikin.