Ihan älyttömästi nuorten tyttöjen huostaanottoja!

mutta eihän se tarkoita sitä, ettei hänellä voisi olla erittäin suuria ja vakavia ongelmia...

ihan normaalistikin. Naiseksi kasvaminen ei ole ollenkaan helppoa.



Oman lähipiirin murrosikäiset ovat ovat sellaisia passiivisia möllyköitä. Tytöillä puolestaan on hyvissäkin perheissä rajua kapinaa.

Mun mielestäni aina ollut se mieleltään "sairaampi" sukupuoli. Ja sairaammaksi on mennyt koko ajan.

Näkeehän tuon kouluista ja sairaaloista. Vaikka yhteiskunta panostaa valtavasti naissukupuoleen on lopputulos karmea

Esim uusperhetilanteissa.

(joilla on taas muita vaikeuksia enemmän), ja masentuneet tytöt saattavat olla itsetuhoisia päihteidenkäytössä, seksuaalisuutensa kanssa jne. ja jotkut tytöt mielellään liikkuvat teineinä jo aikuisten miesten mukana (jotka saattavat olla sekakäyttäjiä yms.)Nämä tytöt pitää saada jonnekin turvaan ja katkaistua heidän syöksykierre, ja huostaanotto on siinä usein se ainoa tarkaisu - tosin silloin pitäisi olla myös nykyistä tehokkaammat terapiapalvelut siinä rinnalla!

Koska ovat hiljaisempia, rauhallisempia ja passiivisempia ulospäin? Meinaako av-mamma sitten, että lasta ei tarvitse kasvattaa ollenkaan koska on ulospäin rauhallinen eikä riehu? Itseä voi tietenkin kehua hyvästä kasvatuksesta kun tyttö on pienenä rauhallinen ja hiljainen. Omaa ansiota kaikki. Mutta sitten teini-iässä näkyy viitsimättömyyden tulos. Moni haluaa päästä vähimmällä ja tyttöjä ylistetään, koska ovat niin "helppoja".

kyllä näitä kasvatetaan, mutta eihän hyväkään kasvatus takaa, ettei masennus iske silloin teininä, sillä naiseksi kasvaminen on vaikeampaa kuin poikien miehistyminen.

kyllä näitä kasvatetaan, mutta eihän hyväkään kasvatus takaa, ettei masennus iske silloin teininä, sillä naiseksi kasvaminen on vaikeampaa kuin poikien miehistyminen.

osataan kyllä käyttäytyä pääsääntöisesti. Tällaiset kiltit kun masentuu, ei edes tuttavapiiri osaa sitä aavistaa...

Lapsi jonka tunnetarpeisiin ei vastata ja joka kokee, ettei ole vanhemmilleen tärkeä ja arvokas (= saa vanhemmilta läheisyyttä, läsnäoloa ja huomiota), ja jolle kehittyy välttelevä kiintymysuhde tämän seurauksena on paljon suuremmassa riskissä masentua kuin lapsi, joka saa edellämainittuja asioita.



Sen lisäksi erilaiset menetykset, kuten vanhempien avioero, lisäävät masennusriskiä, vaikka aina suoraviivaisesti jokin menenetys ei masennusta laukaisekaan, vaan pikemmin se miten menetystä on mahdollisuus käsitellä kotona vanhemman tai vanhempien kanssa. (tai muun aikuisen).

mutta että sitä seuraa huostaanotto? Kai vanhemmillakin on sitten jotain jäänyt pahasti tekemättä (tai tehty jotain väärää), ellei sitä masennusta voi hoitaa kotona asuen. Korjataanko teini-iässä satoa pidemmältä ajalta, eikö äidit osaa keskustella tyttäriensä kanssa, muodostaa läheisen suhteen?

Mistä tiedät miten helppo ja mukava tyttö oli?

Minua kasvatettiin ihan toisella tapaa kuin veljiäni. Minulta oli KAIKKI kiellettyä enkä esimerkiksi saanut joululahjoiksi toivomiani asioita, vaan äiti osti aina jotain ihan muuta. Hän kun kuvittelee tietävänsä minun asiani paremmin kuin minä itse.



Minua ei otettu huostaan, mutta keskivaikean masennuksen sain.

Jos äiti alkoholisti ja isä narkkari, voidaan se 15v ikäinenkin ottaa huostaan, vaikka olisi miten helppo ja kiva.



Tai kun erotaan ja molemmat löytävät uuden puolison ja haluavat aloittaa alusta, niin myös helppo ja mukava tyttö halutaan pois perheestä muistuttamasta siitä nuoruuden liitosta.



Vai ajatteletko niin, että kun 2v harhailee pakkasessa yöllä ilman vaatteita, on kyse lapsen helppoudesta tai vaikeudesta, ei vanhempien kyvyttömyydestä olla vanhempia?

Lapsi jonka tunnetarpeisiin ei vastata ja joka kokee, ettei ole vanhemmilleen tärkeä ja arvokas (= saa vanhemmilta läheisyyttä, läsnäoloa ja huomiota), ja jolle kehittyy välttelevä kiintymysuhde tämän seurauksena on paljon suuremmassa riskissä masentua kuin lapsi, joka saa edellämainittuja asioita.

Äitini kyllä rakastaa minua, mutta se ei ole ehdotonta. En osaa selittää asiaa, mutta jotenkin silleen, että äiti rakastaa minua, koska HÄN haluaa rakastaa. Hän ei hyväksy kaikkia kokemiani tunteita ja vähättelee niitä. Osan tunteistani ja teoista hän tulkitsee väärin ja loukkaantuu niistä, vaikka oikeasti en olisi ajatellut asiaa lainkaan niin kuin hän tulkitsee.

Minun on edelleen vaikea uskoa, että aviomieheni tahtoisi rakastaa minua minun itseni takia, että minä voisin olla rakkauden arvoinen.

Oma tyttäreni ei pidä lainkaan tästä kyseisestä mummista, hän näkee jo nuoresta iästään huolimatta suoraan mummin läpi. Ja minä yritän parhaani, että sukupolvien ketju katkeaisi...

t. 16

Ja valtaosa näistä teineistä on sellaisia, jotka ovat itsetuhoisia ja joilla on päihteidenkäyttöä, viiltelyä yms. On todettu, että näillä nuorilla on useita erilaisia "ongelmia" taustallaan.



Kyllä siinä takana on vuosien historia, tyhjästä ei ongelmat ilmaannu. esim. Espoossa Jorvissa johtava psykologi on todennut, että paitsi moniongelmaisista perheistä nykyisin huostaanottoja tehdään myös ns. uraperheiden lapsille enenevässä määrin. Näissä perheissä lapsilta on vaadittu suurempaa itsenäisyyttä ja yksinpärjäämistä mikä olisi ollut lapsen ikåkaudelle mahdollista ja kun lapsi sitten kasvaa teini-ikään, ei vanhemmat enää pärjääkään lapsensa ja tämän ongelmakäyttäytymisen kanssa. Kun lapsi on kasvanut ilman riittävää aikuisen ohjausta ja läheisyyttä, lapsi jää tunnetasolla etäiseksi ja löytää omasta viiteryhmästään - muista laiminlyödyistä lapsista - sen ryhmän jonka arvoihin ja toimintatapoihin sitoutuu.



No, osa laiminlyödyistä/liikaa itsenäistetyistä lapsista kyllä pärjää ihan hyvin, mutta osa lähtee syrjäytymisen polulle.

Että huostaanottotapauksissa tyttöjen kohdalla kiinnitetään enemmän huomiota seksikäyttäytymiseen ja se on yksi peruste huostaanotolle. Eli jos tyttö jakelee ympäri kylää, niin siitä rangaistaan. Poijat saavat paneskella minkä ehtivät. Eli huostaanoton perusteet ovat tytöille tietyissä asioissa tiukemmat kuin pojille.



http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Tutkija+Tyttöjen+seksikäyttäytyminen…

Ilmeisesti katsotaan, että sillä on suurempi vaikutus tytön kuin pojan hyvinvointiin ja että tytöillä se muodostaa suuremman riskin. Tytöllä se ehkä liittyy lähemmin itsetuhoiseen käyttäytymiseen kuin pojilla, välinpitämättömyyteen omasta terveydestä. Tytöt todennäköisesti harrastavat seksiä jo aikuisten miesten kanssa eivätkä samanikäisten. Pojillakin tosin on samanveroinen riski joutua hyväksikäytetyksi, mutta ehkä sitä tapahtuu kuitenkin heille vähäisemmissä määrin kuin tytöille? Ehkä teinipojilla seksisuhteet kohdistuu omaan ikäluokkaan enemmän kuin tytöillä.



Ja aivan varmasti myös asenne tyttöjen seksuaalisuuteen on ankarampi kuin poikien. Siksi onkin hyvä, että yliopistossa on mahdollisuus opiskella sukupuolentutkimusta sivuaineena, jotta näistä asenteista tullaan tietoiseksi mm. sosiaalipuolella ja lainsäädännösssä (tämä viittauksena tuohon toiseen ketjuun missä ihmeteltiin ko, oppiaineen tarpeellisuutta).

Nythän meillä kasvaa "vapaa" sukupolvi, jota kasvattaa "vapaa" yh-äiti, isä ei ole lasten elämässä mukana syystä tai toisesta. Kun puuttuu kuri, miehen malli ja ihailu isältä ym., niin sitä huomiota haetaan sitten pitkin kyliä. Myös pojat oireilevat, mutta lähinnä ottamalla yhteen oman sukupuolensa kanssa. Kun tähän lisää 2000-lukulaisen tyttöjen jalustalle nostamisen, tulokset puhuvat puolestaan.