Kivat anopit- ketju (jääköhän lyhyeksi;))

Ollaan mm. tehty paljon yhteisiä reissuja anopin ja appiukon kanssa. Ollaanpa jopa asuttu heidän luonaan pari kuukautta meidän remontin aikana. Kivaa seuraa siis.



Anoppi kyselee ja juttelee kuulumiset yms., muttei koskaan tyrkytä tai tuputa neuvoja tai viisauksia. Mutkatonta eloa.

Tullaan hyvin toimeen keskenämme.

Uuden anopin kanssa hiottiin vähän aikaa särmiä, nyt kun särmät on hiottu tullaan toimeen tosi mukavasti

Auttaa aina kun vaan voi ja jaksaa touhuta lasten kanssa (leipoa ja askarrella). Olemme hyvin erilaisia ihmisiä, mutta se ei ole vaikuttanut väleihimme.

Ollaan kyllä niin erilaisia, että ei meistä koskaan ystäviä tule, mutta ei ole mikään kauhu. Hienosti voidaan jutustella säästä kahvikupposten äärellä yhdessä sivistyneesti.

Harmi vaan että pojan kohdalla se omppu oli tippunut puusta turhan kauas!

Anoppi myös auttaa paljon meitä. Jos lapsi on vaikka sairaana, hän tulee hoitamaan lasta eikä meidän vanhempien tarvitse jäädä töistä silloin pois. Hän myös hoitaa lapsia joskus iltaisin, jotta pääsemme syömään/elokuviin tms. Aina kun anoppi käy meillä, hän myös siivoaa (ilman pyytämistä). Hänellä on meille avain ja joskus hän käy jopa pesemässä ikkunat, kun olemme töissä.



Harvoin pyydämme häneltä lastenhoitoapua, enkä edes kehtaisi pyytää häntä siivoamaan, vaan hän itse tarjoaa apuaan. Anoppi asuu yksinään, eikä ole enää työelämässä. Minusta tuntuu, että hän tuntee itsensä tarpeelliseksi auttaessaan meitä, joka taas tekee hänet onnelliseksi. Aluksi en pitänyt siitä, että hän pesi omin päin pyykkiä meillä tai siivosi keittiön, mutta sitten aloin ajattelemaan, että mitä minä oikein marisen, iloinenhan minun pitäisi olla jos hän meitä auttaa. Hän ei kuitenkaan koske henkilökohtaisiin tavaroihin, ei siivoa kaappeja tms. Pyykitkin viikkaa sängyn päälle, josta minä laitan ne kaappeihin.



Ihana anoppi minulla on :)

osanneet hoitaa, rakastaa ja kasvattaa mahtavan miehen. Reilu kymmenen vuotta samassa suvussa oltu ja paljon olemme toistemme kanssa tekemisissä.

Eilen viimeksi oli meillä syömässä..

Oikein pullantuoksuinen mummo lapsilleni. Kutoo villasukat ja -vaatteet.

Siksi voin sanoa että minulla on kiva anoppi.

ei puuttunut liikoja, mutta oli kuitenkin kiinnostunut ja antoi neuvaja vain kysyttäessä.monet kerrat juteltiin syntyjä syviä, myös hänen pojastaan...ikävä vaan että ex oli kaikkea muuta kuin äitinsä!

nykyisen miehen äiti taas on kaikkea muuta, mies taas aivan ihana!

Todella lämmin ja rakastava ihminen, mutta ei kuitenkaan tungetteleva. Antaa neuvoja pyydettäessä, kuuntelee ja keskustelee. On hienovarainen ja tunneherkkä, osaa tunnistaa milloin on syytä olla puuttumatta asioihin ja milloin kaipaamme apua. Tekisi mitä tahansa meidän hyväksemme. On ottanut mut ihanasti osaksi perhettä. Myös appi on ihana. Harmi vaan kun asuvat tosi kaukana.