Pettäjät huom!!! Mitkä ovat syynne/oikeutuksenne?
Olen aina ajatellut että jos pettää niin silloin ei rakasta ja kunnioita kumppaniaan tarpeeksi. Nyt olen alkanut miettiä että onko tuo vain minun ajatukseni että voiko rakastaa ja silti pettää?
Pettäjät kertokaa ajatuksianne kumppanianne kohtaan. Onko kumppani täydellinen mutta silti petätte vai mitkä ovat syyt uskottomuuteen?
Petättekö vaikka omassa suhteessa kaikki hyvin vai meneekö teillä huonosti?
-Utelias
Kommentit (31)
Mutta kun seksielämän on ollut pelkkää alamäkea useamman vuoden ajan, niin kyllä sitä läheisyyttä on tullut haettua muualta. Muuten vaimo ja perhe-elämä on täydellistä. Eikä näissä sivusuhteissa ole mitään tunnepuolta, kunhan käyn vähän tuulettumassa vaihtelun vuoksi...
Seksielämämme on kuihtunut lähes olemattomiin ja nekin kerrat kun seksiä on, niin vaimo makaa lahnana selällään ja minä saan hoitaa hommat molempien puolesta. Sieltä aidan toiselta puolelta saa kiihkeitä läpi yön kestäviä sessioita. Tämän takia petän.
Vaimo on muuden täydellinen nainen, mutta hänen kiihkonsa jäi alttarille ja synnärille sitten loput...
Mutta enemmän kuin kaveria, tai veljeä... Meillä on enimmäkseen kivaa yhdessä, mutta se jokin puuttuu. En halua häntä. Ja minusta tuntuu ettei hänkään halua minua. Haluaa kyllä seksiä, mutta ei MINUA. Haluan olla haluttu. Siksi petän. Oma tyhjyys, tylsyys ja itsetunnon pönkitys. Seikkailun halu. Salaisuuden kiihottavuus. Siinä "syitä". Mutta rakastan miestäni, enkä halua häntä loukata. Siksi en koskaan aio kertoa.
Minulle tunteet merkitsevät valtavasti. Sitä jotenkin addiktoituu salasuhteeseen koska siinä on valtavasti kaikenlaisia tunteita mukana. Uusi suhteeni on niin alkutekijöissään ettei tunnesiteitä ole vielä ehtinyt tulla. Kun tulee, itkenkin niitä. En siis iloa tai surua, vaan yleensäkin sitä että sisällä myllertää.
En enää rakasta miestäni, mistä syystä seksi on jo pitkään ollut huonoa.
Syyt rakkauden loppumiseen ovat moninaiset, mutta tärkein on miehen itsekkyys. Se oli läsnä jo tavatessamme, mutta sitä laimensi se kuherruskuukausivaiheen miellyttämishalu, ja toisaalta vasta lapset tekivät arjesta niin monimutkaista että miehen itsekkyys on noussut kunnolla ongelmaksi arjessa.
joita ei tuossa toisessa ketjussa millään myönnetty, väitettiin vaan että kaikki pettää. Aika suuri osa ihmisistä ei petä koskaan. Kyllä ihmisessä on itsessään jotain vikaa silloin kun pettää, jos tuntuu että oma puoliso on se syypää, niin sitten on vain otettava ero, ja nautittava siitä että saa panna ketä haluaa. En käsitä ihmisiä jotka pettävät sen takia että kotona ei saa kunnollista seksiä, ei varmaan se toinenkaan ole täysin tyytväinen seksielämään, vaan siinä "rakastavassa" suhteessa tuhlataan molempien elämää. Jos ei yhdessä pysty ongelmia ratkaisemaan, ei ole mitään järkeä pysyä aviossa kun kuitenkin "rakastaa ja ulospäin on täydellinen liitto". Meillä jokaisella on vain tämä yksi elämä, miksi tuhlata se väärän henkilön kanssa.
saan seksiä säännöllisesti (muualta) ja perhe-elämäni kukoistaa. Rakastan miestäni ja haluan 110 % olla hänen kanssaan, hän on ehdoton rakkauteni, en halua muita, mutta seksiä mun on pakko saada.
koska en vain jaksanut enää taistella vastaan himoa ja oikeutuksena pidin miehen "huonoa" kohtelua. Tosin mies ei mielestään kohdellut mua huonosti. Nyt kun tilanteesta hieman aikaa alan tajuta kuinka huonosti mies mua kohteli, MUTTA toisaaltaan annoin sen myös tapahtua joten kai se syy on myös minussa.
lisäksi seksittömyys, kotona seksiä oli tarjolla n. 1-2 krt vuodessa ja silloinkin mies lähinnä tyydytti itsensä minuun. Mies kohteli minua todella huonosti, mutta aiemmin ei vain riittänyt kanttia laittaa eroa vireille. Tavallaan oikeutin itselleni joskus jotain kivaa, kotona kun oli kamalaa. Oli ihana viettää aikaa ihmisen kanssa joka halusi tavata minua, jutella, olla kanssani ja siis myös sekstailla. Oma mieheni ei mitään edellä mainittua kanssani halunnut.
joita ei tuossa toisessa ketjussa millään myönnetty, väitettiin vaan että kaikki pettää. Aika suuri osa ihmisistä ei petä koskaan. Kyllä ihmisessä on itsessään jotain vikaa silloin kun pettää, jos tuntuu että oma puoliso on se syypää, niin sitten on vain otettava ero, ja nautittava siitä että saa panna ketä haluaa. En käsitä ihmisiä jotka pettävät sen takia että kotona ei saa kunnollista seksiä, ei varmaan se toinenkaan ole täysin tyytväinen seksielämään, vaan siinä "rakastavassa" suhteessa tuhlataan molempien elämää. Jos ei yhdessä pysty ongelmia ratkaisemaan, ei ole mitään järkeä pysyä aviossa kun kuitenkin "rakastaa ja ulospäin on täydellinen liitto". Meillä jokaisella on vain tämä yksi elämä, miksi tuhlata se väärän henkilön kanssa.
Niin, käsite serial monogamy.. Läpsystä vaihto vaan heti kun ei oo kivaa :D Kyllä minä sallin puolisolle ihan kaiken kuhan jakaa mun kanssa kasvatusvastuun, kodinhoidon, perhearjen, ilot, surut. Ei ole kyllä minulta pois yhtään jos joku toinen saa hänet laukeamaan.
kadun kyllä nyt sitä.
Mutta en voi enää asialle tehdä mitään..
Mutta kun näin tämän toisen tyypin, ajattelin että "vau mikä mies, täydellinen", vaikka yleisesti ajatellen oma mieheni on varmasti tasokkaampi, mutta jotain tässä toisessa oli.
Mutta rakastan yhä miestäni, vain häntä.