Lue keskustelun säännöt.
Seksitön liitto!
25.12.2012 |
Täällä 4-kymppinen äiti valittaa seksittömästä liitosta, onko kohtalon tovereita. Vuoden verran tätä on kestänyt, seksiä harvoin, aivan liian harvoin. Alkaa jo iskeä välinpitämättömyys ja turhuus.
Kommentit (49)
Mutta pitkä seksittömyys ja paha mieli (eli yli 2v.) , joita on itse tai puolison kanssa pyrkinyt ratkaisemaan, on mielestäni hyvä syy erota. Ei omaa elämäänsä kannata ja voi uhrata lasten vuoksi. Ymmärrän jos haluaa sinnitellä pikkulapsivaiheen yli , mutta kouluikäisten lasten kanssa voi jo ajatella muutakin kuin hyvin nukuttuja öitä ja vaipparallia.
Toki mielestäni seksittömyyttä tulee sietää useampi vuosi ja tehdä töitä sen eteen, että tilanne muuttuisi. Puolisolle on myös hyvä informoida asiasta, että parisuhde päättyy lopullisesti jos tilanne ei seuraavan puolen vuoden aikana muutu.
Meilläkin on ollut pitkiä seksittömiä (lähemmäs vuosi) kausia, mutta asia on ollut tiedossa ja sitä on työstetty. Kumpikaan ei vielä tuolloin miettinyt lähtemista. Silti oma onnellisuus on niin merkittävä asia, ihan jokaisen itsensä eikä lasten vuoksi, että kannattaa pyrkiä jossain vaiheessa parempaa. Toki jos itsestä tuntuu, että parisuhde seksittömyydestä huolimatta tarjoaa _itselle_ riittävästi, tilanne on toinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
eipä se mun mies minua halua,eikä rakasta myöskään. :( inhoittaa ajatella,että 34 vuotiaana on tuomittu olemaan ilman hellyyttä,seksiä ja rakkautta!
alussa naimme kuin kanit,sitten yhteisen lapsen myötä seksi väheni kerran kolmen kuukauden välein ja tällä tahdilla mentiin 6 vuotta. ja nyt tuo lokakuussa pamautti tuon pomminsa,ettei rakasta,niin nyt sitten oltu ilman mitään. ihan kauheeta!
oon uhonnu,että jos mikään ei tässä tule muuttumaan kesään mennessä,hankin rakastajan. voisiko minua edes syyttää siitä? mitä muuta vaihtoehtoa mulle jää,kun oma mies torjuu minut täysin?
Jos oma mies vaan torjuu ja torjuu, niin minkä takia tässä ei saada hankkia rakastajaa, voiko siitä syyttää...
ap
joka taas kohta käpertyy oman peiton alle, ei sit eilenkään tapahtu mitään...
En uskonut ett "meitä" seksittömässä liitossa olevia on näin paljon...
Kuinka paljon me kärsitäänkään...
ap
En ole edes ymmärtänyt miten paljon se loukkaa miestä..Ilmankos petti lopulta,koen kyllä osasyyllisyyttä.
Nyt yritetään molemmat muuttua koska erota ei haluta vaikka se olisikin ehkä helpoin vaihtoehto
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Että meinaatteko uhrata ainoan elämänne suhteelle jossa ei ole seksiä ja hellyyttä ? JA muka lasten takia? Juupa juu. Ei kovin järkevää eknenkään kannalta, ei edes niitten lasten. Tyhmyyttä?
Olen 27 ja mieheni 31. Avioliitossa 3,5v ja yhdessä yli 8v. Seksiä vuonna 2012 (toistaiseksi) harrastettu tasan 1 kerran maaliskuussa, sitä ennen 2 kertaa jouluna 2011, jolloin vauva sai alkunsa. Ollaan puhuttu toisesta lapsesta niin kai sitä seksiä on joskus tulevaisuudessa luvassa. Ymmärrän kyllä että ei seksi ehkä nappaa raskaana olevan kanssa, mutta nyt on jo synnytyksestä yli 3 kk. Kieltämättä yhden yön jutut alkaa himottamaan jos vaikka joskus baariin pääsisi..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nostan tässä tätä ketjua.. Meillä nyt 1v2kk täysin seksitöntä ja hellyyskin on kadonnut makuuhuoneesta kokonaan. Tätä ennen seksiä oli hiipuvaan tahtiin, mutta edes joskus sain -- joskus muinoin jopa viikoittain, sitten kuukausittain, sitten muutaman kerran vuodessa. Olen miestäni yli 10v nuorempi, ja miehellä 1-tyypin diabetes, mutta keskusteluyrityksistä huolimatta en saa asiaa avattua, koska mies ei halua puhua. Hän poissulkee koko ongelman, eli mitään ei ole vialla, kun kissaa ei nosteta pöydälle. Minusta tämä on ihan tolkutonta jo, enkä halua viettää loppuelämääni ilman seksiä. Pettäjäksi minusta ei ole, erota en (ainakaan vielä) halua, koska nuorimmainen on vielä niin pieni. No, minä sitten tunnesyöppönä syön tähän (mielestäni oikeutettuun) mielipahaan, se kun on enää tässä liitossa näköjään se ainoa nautinto. Ja viimeksi tänään mietin, että nyt äijä varmaan saa mielestään hyvän syyn olla vaimoaan panematta, kun kiloja on tullut jokunen. Tämä seksittömyys ja läheisyyden puute kiristää luonnollisesti välejämme, koska mua ottaa niin paljon päähän, että olen koko ajan äkäinen, enkä jaksa ymmärtää, ettei mies muka ymmärrä tätä syytä. Kysynkin nyt vaan ihan ohimennen, että onko täällä muita kohtalotovereita? Aiemmin näytti olevan, vieläkö on, vai paininko mä täällä maailman ainoana vaimona ilman munaa? Ai luoja, että ihan suututtaa, mitä enemmän mä asiaa pohdin. Pitkään onnistuin työntämään tämän taka-alalle, mut nyt kesän myötä taas jorma kasvaa. Siis otsassani, ei muuten.
Lasten etu ajaa minun onneni edelle. Olen aina säälinyt näitä kahden kodin lapsia, jotka joutuvat muuttamaan majaa viikottain tai joka toinen vkl. Omille lapsilleni en sellaista halua.