Ilta-Sanomat ja Vappu Pimiän jouluhaastattelu

Äiti huutaa ," Sä et oo mun pomo!" ,"Sun pitää ansaita tää ruoka! ", "Saatana kestä pettymyksiä! "





En kehtaa edes sanoa mitä ajattelen ihmisistä , jotka korostavat lapsen tulevan osaksi valtapeliä ja joiden filosofia lähtee siitä ,että kaikki pitää ansaita verellä ja hiellä.

Ihan ilolla luen tuollaisesta asenteesta! Olen yksityinen pph, ja ihan liikaa ollut tekemisissä perheiden kanssa, joissa (usein ainoa) lapsi on se Kuningas, ja koko elämä pyörii vain hänen ympärillään ja tahdon mukaan.

Ja voitte varmaan kuvitella, että lapselle tulee hoidossa, viimeistään koulussa, suurena yllätyksenä, että niin ei suinkaan ole.



Olen liian usein se ensimmäinen aikuinen, joka on lapsen elämän aikana vetänyt rajat lapsen käyttäytymiselle. Eka aikuinen, kuka on sanonut lapselle "ei"!

Minua kyllä totellaan, mutta heti kun hoitopäivä loppuu ja lapsi haetaan, alkaa jo pihassani se vanhempien pyöritys ja juoksuttaminen. Huoh.



Lapsi tarvitsee rakkautta ja rajoja. Sopivassa suhteessa. Niitä annan omilleni ja hyvin on sujunut.

Ihan ilolla luen tuollaisesta asenteesta! Olen yksityinen pph, ja ihan liikaa ollut tekemisissä perheiden kanssa, joissa (usein ainoa) lapsi on se Kuningas, ja koko elämä pyörii vain hänen ympärillään ja tahdon mukaan.

Ja voitte varmaan kuvitella, että lapselle tulee hoidossa, viimeistään koulussa, suurena yllätyksenä, että niin ei suinkaan ole.

Olen liian usein se ensimmäinen aikuinen, joka on lapsen elämän aikana vetänyt rajat lapsen käyttäytymiselle. Eka aikuinen, kuka on sanonut lapselle "ei"!

Minua kyllä totellaan, mutta heti kun hoitopäivä loppuu ja lapsi haetaan, alkaa jo pihassani se vanhempien pyöritys ja juoksuttaminen. Huoh.

Lapsi tarvitsee rakkautta ja rajoja. Sopivassa suhteessa. Niitä annan omilleni ja hyvin on sujunut.

Onko tuo oikea asenne 2 kk vauvaa kohtaan?? Ja Vappu sanoo, että isovanhemmat on ne, jotka lellittelee. Eikö äidinkin pidä lellitellä 2 kk vanhaa??

Ihan ilolla luen tuollaisesta asenteesta! Olen yksityinen pph, ja ihan liikaa ollut tekemisissä perheiden kanssa, joissa (usein ainoa) lapsi on se Kuningas, ja koko elämä pyörii vain hänen ympärillään ja tahdon mukaan.

Ja voitte varmaan kuvitella, että lapselle tulee hoidossa, viimeistään koulussa, suurena yllätyksenä, että niin ei suinkaan ole.

Olen liian usein se ensimmäinen aikuinen, joka on lapsen elämän aikana vetänyt rajat lapsen käyttäytymiselle. Eka aikuinen, kuka on sanonut lapselle "ei"!

Minua kyllä totellaan, mutta heti kun hoitopäivä loppuu ja lapsi haetaan, alkaa jo pihassani se vanhempien pyöritys ja juoksuttaminen. Huoh.

Lapsi tarvitsee rakkautta ja rajoja. Sopivassa suhteessa. Niitä annan omilleni ja hyvin on sujunut.

Onko tuo oikea asenne 2 kk vauvaa kohtaan?? Ja Vappu sanoo, että isovanhemmat on ne, jotka lellittelee. Eikö äidinkin pidä lellitellä 2 kk vanhaa??

No minä en ottanut kantaa juuri 2kk:n ikäisen vauvan hoitoon, vaan yleensä tuohon asenteeseen, että lapsi ei ole perheessä se asioista päättävä ja määräävä osapuoli.

Omapäinen ja vilkas lapsi minulla on, mutta kuten sanoin, myös tottelevainen. Eli uhmaa, koettelee rajoja jne. päivittäin mutta lopulta aina tottelee ja lopettaa niskoittelunsa. Kyllä tämän lapsen kanssa on väännetty aika tavalla, päiväkodissa olivat aluksi ihan huuli pyöreänä että onpas pikkumiehellä kova tahto.

Ihan ilolla luen tuollaisesta asenteesta! Olen yksityinen pph, ja ihan liikaa ollut tekemisissä perheiden kanssa, joissa (usein ainoa) lapsi on se Kuningas, ja koko elämä pyörii vain hänen ympärillään ja tahdon mukaan.

Ja voitte varmaan kuvitella, että lapselle tulee hoidossa, viimeistään koulussa, suurena yllätyksenä, että niin ei suinkaan ole.

Olen liian usein se ensimmäinen aikuinen, joka on lapsen elämän aikana vetänyt rajat lapsen käyttäytymiselle. Eka aikuinen, kuka on sanonut lapselle "ei"!

Minua kyllä totellaan, mutta heti kun hoitopäivä loppuu ja lapsi haetaan, alkaa jo pihassani se vanhempien pyöritys ja juoksuttaminen. Huoh.

Lapsi tarvitsee rakkautta ja rajoja. Sopivassa suhteessa. Niitä annan omilleni ja hyvin on sujunut.

Onko tuo oikea asenne 2 kk vauvaa kohtaan?? Ja Vappu sanoo, että isovanhemmat on ne, jotka lellittelee. Eikö äidinkin pidä lellitellä 2 kk vanhaa??

No minä en ottanut kantaa juuri 2kk:n ikäisen vauvan hoitoon, vaan yleensä tuohon asenteeseen, että lapsi ei ole perheessä se asioista päättävä ja määräävä osapuoli.

Voin kuvitella kun Vappu sormi sojossa selittää, että sinä olet nyt hiljaa kun äiti käy suihkussa. Sinä et minun päivärytmiä määrää. Tehtäväsi on kulkea siististi sivussa mukana kun riennän paikasta toiseen tehokkaana ja muuttumattomana Vappuna.

Ei se vauva mene rikki huutamisesta. Jos on kakka tai suihku kesken vanhemmalla niin hoitakoon sen rauhassa, sitä on itsekin rauhallisempi kun on saanut itsensä hoidettua eikä hoitoaineet päässä ala imettämään. En nyt tarkoita että vauva huutaa tunnin "kun äitin pitää saada meikattua tai feisbuukattua" vaan ihan jokapäiväisiä pakollisia toimia.

Ihan ilolla luen tuollaisesta asenteesta! Olen yksityinen pph, ja ihan liikaa ollut tekemisissä perheiden kanssa, joissa (usein ainoa) lapsi on se Kuningas, ja koko elämä pyörii vain hänen ympärillään ja tahdon mukaan.

Ja voitte varmaan kuvitella, että lapselle tulee hoidossa, viimeistään koulussa, suurena yllätyksenä, että niin ei suinkaan ole.

Olen liian usein se ensimmäinen aikuinen, joka on lapsen elämän aikana vetänyt rajat lapsen käyttäytymiselle. Eka aikuinen, kuka on sanonut lapselle "ei"!

Minua kyllä totellaan, mutta heti kun hoitopäivä loppuu ja lapsi haetaan, alkaa jo pihassani se vanhempien pyöritys ja juoksuttaminen. Huoh.

Lapsi tarvitsee rakkautta ja rajoja. Sopivassa suhteessa. Niitä annan omilleni ja hyvin on sujunut.

Onko tuo oikea asenne 2 kk vauvaa kohtaan?? Ja Vappu sanoo, että isovanhemmat on ne, jotka lellittelee. Eikö äidinkin pidä lellitellä 2 kk vanhaa??

No minä en ottanut kantaa juuri 2kk:n ikäisen vauvan hoitoon, vaan yleensä tuohon asenteeseen, että lapsi ei ole perheessä se asioista päättävä ja määräävä osapuoli.

Voin kuvitella kun Vappu sormi sojossa selittää, että sinä olet nyt hiljaa kun äiti käy suihkussa. Sinä et minun päivärytmiä määrää. Tehtäväsi on kulkea siististi sivussa mukana kun riennän paikasta toiseen tehokkaana ja muuttumattomana Vappuna.

Joulupäivänä on onneksi muutakin tekemistä kuin tämä, mutta vastaanpa vielä...

Vappu sanoi: "- Lapsi on tullut osaksi meidän elämäämme - ei toisin päin. Hän ei ole meidän pomomme, vaan me olemme hänen pomonsa. Lapsi kaipaa rajoja, se luo turvallisuutta. Hänen täytyy tottua myös pettymyksiin."

Tuo on se ajattelutapa, jota minä arvostan ihan työnikin puolesta. Ei se liity lapsen ikään, missään ei mainita, että noin toimitaan juuri nyt, vaan tuo on ohjenuora, jota aikovat noudattaa perheenä jatkossakin. Ja juu, ovat tuoreita vanhempia, kuten jokainen meistä on joskus ollut. Sitä ei kukaan tiedä, muuttuuko meno heidän perheessään jatkossa, eikä se edes meille kuulu, mutta itse olen tuolla tavalla pärjännyt omieni kanssa. Saavat ylenmäärin rakkautta ja hemmottelua, mutta meillä on myös selvät rajat.

Parasta mitä lapselleen voi suoda, on pettymykset. Niitä tulee elämässä vastaan ihan jokaiselle. Tulee, vaikka kuinka haluaisi lapsiaan varjella. Parempi pieniin pettymyksiin on opetella rakastavien vanhempien kanssa. Uskon, että se auttaa selviytymään paremmin sitten niistä suurista epäonnistumisista, joita eteen tulee. Sinun ei tarvitse olla kanssani samaa mieltä :)

Vauvakoulutus perustuu vanhemman ja lapsen välisen suhteen väärintulkintaan. Siinä oletetaan, että vastasyntyneet putkahtavat maailmaan hallitsemaan vanhempiaan ja että jollet ehdi ensimmäisenä hallitsemaan vauvaa, hän ottaa ohjat käsiinsä ja alkaa johtaa.



Vauvakoulutuksessa hahmotetaan lapsen ja vanhemman välille vihollisuussuhde. Tämä ei ole tervettä. Perhe-elämä ei ole kilpailua, jossa jonkun on voitettava ja jonkun hävittävä. Perheessä päämääränä on, että kaikki voittavat.



Vauvakouluttajissa on maallikkoja, mutta jotkut ovat psykologeja tai lastenlääkäreitä. He ovat etääntyneet kauas vauvojen ja äitien todellisuudesta, ja se näkyy heidän neuvoistaan. Usein he jättävät huomiotta tosiasioita joita ei voi mitata, kuten äidin intuition tai herkkävaistoisuuden.



Heidän ajatustavassaan vauvanhoito on pikemminkin tiedettä kuin taidetta ja vauva on pikemminkin projekti kuin persoona.



Vauvakouluttajilla ei ole lainkaan sietokykyä persoonallisuuseroille, eivätkä he anna arvoa äidin herkkyystason tai vauvan tarvetason vaihteluille.



Lähde:

Kiintymysvanhemmuuden kirja Onnellisen vauvan hoito-opas (William Sears & Martha Sears)

en minäkään joka inahdukseen puuttunut. Nykyään vanhemmat lukee vähän liikaa kaikemoista lapsipsykologiaa ja vetävät itsensä ihan piippuun.



Terve järki vauvanhoidossakin.

Ei se vauva mene rikki huutamisesta. Jos on kakka tai suihku kesken vanhemmalla niin hoitakoon sen rauhassa, sitä on itsekin rauhallisempi kun on saanut itsensä hoidettua eikä hoitoaineet päässä ala imettämään. En nyt tarkoita että vauva huutaa tunnin "kun äitin pitää saada meikattua tai feisbuukattua" vaan ihan jokapäiväisiä pakollisia toimia.

Kerran täällä kirjoitteli äiti, joka ei ehtinyt edes syödä, kun vauva kaipasi koko ajan huomiota. Ei se lapsi rikki mene, jos joutuu vähän aikaa itkemään ja vauvat nyt muutenkin itkevät aika helposti.

Äiti huutaa ," Sä et oo mun pomo!" ,"Sun pitää ansaita tää ruoka! ", "Saatana kestä pettymyksiä! "

En kehtaa edes sanoa mitä ajattelen ihmisistä , jotka korostavat lapsen tulevan osaksi valtapeliä ja joiden filosofia lähtee siitä ,että kaikki pitää ansaita verellä ja hiellä.

Vauvat itkevät lukemattomista eri syistä.

Vapulla on terve asenne. Luulen, että lapsesta kasvaa topakka ja reipas tyyppi.