Munattiinko etsinnässä pahasti?

koska sitä alettiin etsiä useiden tuntien jälkeen niin ei se olisi vaikuttanut lopputulokseen mitenkään. Olisi pitänyt löytää muutamien minuuttien sisällä.

Lumen alle tukehtuu 15 minuutissa.

Ei Arttua olisi saatu pelastettua mitenkään.

Pelastustyöt olisi pitänyt aloittaa oikeasta lumikasasta heti luolan romahdettua eikä se tässä tilanteessa ollut mahdollista.

Nyt en puhu siis vapaaehtoisista, vaan poliisin touhuista. Ensinnäkin tietoja annettiin hyvin vähän julkisuuteen, ei kunnollisia ulkonäkö-kuvailuja (pituus/ruumiinrakenne jne.) tai mitään. Sitten katoamisen aikataulu vaihteli niin rajusti, että etsijätkin alkoivat sitä ruotimaan julkisesti ja kokivat touhun sekavaksi. Koirat otettiin mukaan etsintöihin vasta toisena päivänä ja etsijöitä, vaikka olivatkin kaikki poliisin valvonnan alaisina, syytettiin mm. hajujälkien sekoittamisesta. Jotain metsää haravoitiin tuntitolkulla, mutta kukaan ei tsekannut lähipihoja + lumikasoja. Tilastollisesti tuon ikäinen lapsi kun "katoaa" yleensä kotinsa lähimaastoon.



Jos ajatellaan että Arttu katosi kuin tuhka tuuleen, vaihtoehtoja on tasan kaksi: sieppaus tai jääminen sortuneen lumen alle, kuten moni veikkasikin. Nämä vaihtoehdot eivät olleet poliisille vissiin realistisia, kun ei lähikaupungeista etsitty (samalla paikkakunnalla tapahtunut sieppauksia aiemminkin) eikä naapuripihoja käyty läpi kunnolla? Sen sijaan pyörittiin soramontuilla ja tapettiin aikaa metsässä (miksi 8-vuotias menisi sinne pimeällä?). Kun tietää pojan vilkkaudesta ym., lähtisin itse (ADHD:n äitinä) kyllä lähimaastoon ennemmin etsimään.

Olisi löytynyt ensimmäisenä iltana. Ja on todella käsittämätöntä että radiopeilaajat eivät muka löytäneet! Olisin voinut lainata heille matkaradiotani joka räksyttää sietämättömästi aina kun matkapuhelin kommunikoi tukiaseman kanssa.