Pakkoruotsi on tärkeämpää kuin muut kielet, jotka voidaan poistaa opetussuunnitelmista
"Joistakin ammattikorkeakouluista on jopa kuulunut viestejä, että muiden kielten kuin englannin ja ruotsin opinnot aiotaan poistaa kokonaan opetussuunnitelmista. "
http://www.proflang.org/?x103997=170790
Kommentit (62)
lahjattomampia kuin suomenkieliset. oliskohan syynä sisäsiittoisuus?
ruotsinkielisen vähemmistön palvelu pitää taata!
Palvelkoot toisiaan. Tai voisivat vähitelleen ruveta oppimaan maansa pääkieltä! Mamut oppivat vuodessa, mutta nämä bättrefolkit eivät sitten millään. Asenneongelma?
Kouluopetuksen tehtävä on antaa oppilaalle perusvalmiudet aikuisiän valintojen tekemiseen, niin asuinpaikan, ammatin kuin sosiaalisten suhteitten ja poliittisten kantojenkin osalta.
Koska a) kunkin koululaisen aikuisiän valintoja ei voi ennustaa ja b) resurssit eivät riitä laatimaan jokaiselle oppilaalle yksilöllistä opetusohjelmaa, on opetus järjestettävä kaikille perusteiltaan mahdollisimman samanlaiseksi. (Kauhulla odotankin esimerkiksi, miten käy elämässä niille nykyisissä muutamassa urheilulukiossamme opiskelevalle, joista ei tulekaan ammattiurheilijoita tai edes valmentajia, koska he eivät ole aivan kärkeä alallaan, ja jatkuvasti lisääntyvä koulutus tekee heistä tarpeettomia eikä heillä ole muuhun opiskeluun riittäviä perusvalmiuksia. Tietysti poliitikon "ura" on yksi mahdollisuus, mutta ei kai siinäkään kovin monelle ole tilaa.) Tässäkin suhteessa kaikki keskustelijat lienevät samaa mieltä.
Seuraava kysymys onkin sitten molempien kotimaisten opettamisen kannalta ratkaiseva: Miten taataan se, että jyväskyläläisellä sairaanhoitajalla on mahdollisuus valita vapaasti, edellä esitetyssä viitekehyksessä, asuin- ja työpaikkansa? Jos Närpiössä tai vaikkapa Jomalassa vapautuu virka, on hänellä oikeus sitä hakea. Yhteiskunnan koulutusjärjestelmän tulee myös taata, että hänellä on siihen muodolliset edellytykset. Edellä esitetyn tasa-arvoperusteen nojalla kuntatyönantajalla on oikeus, jopa velvollisuus, vaatia, että hakija osaa kunnassa puhuttua kieltä.
Kun viranhakija on ollut koulussa, ei kukaan ole voinut uskottavasti ennustaa, että hänestä tulisi sairaanhoitaja, ei edes hän itse. Toisaalta, jos hän nyt vaikkapa hakee sitä virkaa Jomalassa, eikä osaa ruotsia, ei ole mielekästä ajatella, että 1) hän viranhaun takia ryhtyisi opiskelemaan ruotsia ja/tai että 2) virka olisi vielä auki, kun hän on kielen oppinut. Ainoa mahdollinen ratkaisu on, että hänelle opetetaan molempia kotimaisia jo koulussa.
Kansalliskielten osaaminen on perustaito, sairaanhoitajan oppi erikoistaito. Tässä kohdassa kannattaa painottaa, että Ahvenanmaalla koulunsa käyneellä, ruotsin kieltä äidinkielenään puhuvalla, ei tätä valinnanmahdollisuutta ole, hänelle kun ei ole koulussa "pakolla" opetettu toista sitä kotimaista.
Yllä olevaan liittyen persut - ja muutamat järjissään olevatkin - ovat painottaneet sitä, kuinka tärkeää on oppia vieraita kieliä, joilla pärjää ulkomailla ja kansainvälisissä yhteyksissä. Perustelu on otettava vakavasti kun sitä tarjotaan toisen kotimaisen tekemiselle valinnaiseksi tai vapaaehtoiseksi Suomen suomen- ja ruotsinkielisissä kouluissa. Tilanne ei kuitenkaan ole vertailukelpoinen, mikä on helppo osoittaa.
Suomi ja ruotsi ovat kotimaassamme puhuttuja kansalliskieliä. Vaihtoehdoiksi esitetyt esim. englanti, saksa ja venäjä, ovat ulkomaalaisia kieliä. On selvää, että näiden kielten osaaminen helpottaa turistina pärjäämistä ulkomailla. On kuitenkin perusteltua kysyä: onko "pärjääväksi turistiksi" kouluttaminen yhteisin varoin kustannetun koululaitoksen perustehtäviin kuuluva asia? Mielestäni ei. Se kuuluu juuri niihin koulun toimintoihin, jotka on sijoitettava ryhmään "valinnaiset ja vapaaehtoiset" tai hoidettava vapaa-ajalla, koulun ulkopuolella.
Toinen ulkomaalaisten kielten opiskelun perustelu on kansainvälisen kaupan ja kansainvälisten suhteiden lisääntyminen. Perustelu on näennäisen pätevä. Lähempi tarkastelu osoittaa sen kuitenkin ainakin osittain ontuvaksi. Ylivoimaisesti suurin osa suomalaisista ei tule aikuisiällään saamaan tointa tai virkaa, jossa hän tarvitsisi ulkomaalaisia kieliä työssään. Suurin osa suomalaisista tulee aikuisiällään toimimaan työelämässä - mikäli nyt työtä sattuu saamaan - kotimaisissa yrityksissä ja julkishallinnossa sekä palveluammateissa.
Kuten sanottu resurssit ovat rajalliset. On selkeästi todennäköisempää, että pikku Kallesta tai Liisasta tulee opettaja tai sairaanhoitaja kuin kansainvälisen yrityksen myyntitykki. Resurssit on kohdennettava niin, että ne antavat perusedellytykset toiminnalle ja elämälle kotimaassa mahdollisimman monelle.
Kuten yllä olevasta, melko kattavasta vaikkei tietenkään tyhjentävästä, analyysistä selviää, pakollinen toinen kotimainen kouluissa paradoksaalisesti lisää kansalaisen valinnanmahdollisuuksia aikuisiällä, sen vapaaehtoiseksi tai valinnaiseksi muuttaminen vähentää niitä. Juuri Ahvenanmaan käytäntö on varoittava esimerkki; merkittävä osa maakunnan nuorista joutuu muuttamaan ulkomaille (pääasiassa Ruotsiin), koska heillä ei ole käytännössä mitään mahdollisuuksia ilman suuria ylimääräisiä ponnistuksia saada töitä kotimaastaan, Suomesta.
ei ollut mitään, mikä olisi perustellut pakkoruotsin.
Ainoa ongelma nyt on se, että jokaisessa virassa, täysin riippumatta todellisesta tarpeesta, vaaditaan ruotsin taito. Ei näin voi olla maaassa, jossa on vain 5% ruotsinkielisiä.
Pakkoruotsista pitää luopua ja virkojen kielivaatimukset muutettava tehtäväkohtaisiksi. Mikään muu ratkaisu ei ole kestävä.
jossa on samankokoinen suomenkielinen kielivähemmistö kuin Suomessa ruotsinkielinen, monipuolinen kieltenopetus on mahdollista eikä kellekään tule edes mieleen vaatia jotain pakkosuomea.
Suomenkieliset ovat Ruotsissa vahvasti alueellinen vähemmistö ihan samalla tavalla kuin ruotsinkieliset Suomessa. He palvelevat pääsääntöisesti toisiaan. Ei enemmistökielisillä ole mitään velvollisuutta opetella vähemmistökieltä.
vaikka denialistit sen tahtovat kieltää.
Ns. pakkoruotsin vastustajat kohkaavat ruotsinkielisten etuoikeuksista. Juuri sen estämiseksi, että vähemmistölle muodostuisi jotain de facto -etuoikeuksia, myös suomenkielisille opetetaan ruotsia. Ne paljon puhutut ruotsinkielisten ns. "etuoikeudet" eivät ole syntyperään eivätkä äidinkieleen sidottuja, vaan puhutun kielen hyvään taitoon. Toisin sanoen ne ovat avoimina myös hyvin ruotsia osaaville suomenkielisille. Jotta kaikilla olisi mahdollisuus päästä sellaiseksi, ruotsia tulee opettaa suomenkielisille.
Logiikka on seuraava:
1)- Kansalaisten tulee olla mahdollisimman yhdenmukaisessa asemassa.
Tästä seuraa, että:
2)- Suomen- ja ruotsinkielisiä syntyperäisiä suomalaisia tulee kohdella tasavertaisesti.
Tästä seuraa, että:
3)- Suomen- ja ruotsinkielisiä suomalaisia tulee palvella itse kunkin äidinkielellä.
Tästä seuraa, että:
4)- Tulee kouluttaa julkisen palvelun tehtäviin ihmisiä, jotka voivat palvella molemmilla kielillä.
Tästä (sekä suoraan yhdenmukaisuusperiaatteesta) seuraa, että:
5)- Molempia kieliä tulee käyttää opetuskielinä.
Tästä (sekä suoraan kohdasta 3) seuraa, että:
6)- Maassa tulee olla oppilaitoksia ja opintolinjoja, joissa käytetään ruotsia opetuskielenä (aivan samasta syystä kuin maassa tulee olla oppilaitoksia ja opintolinjoja, joissa käytetään suomea opetuskielenä).
Mutta koska 1) kansalaisten tulee olla mahdollisimman yhdenmukaisessa asemassa ja 2) suomen- ja ruotsinkielisiä suomalaisia tulee kohdella tasavertaisesti, niin:
7)- Suomenkielisille tulee järjestää mahdollisuus päästä oppilaitoksiin ja opintolinjoille, joissa käytetään ruotsia opetuskielenä. Kohdan 7) toteuttamiseksi tarvitaan ns. pakkoruotsia.
Ns. pakkoruotsin vastustajien tavoitteena on oletettavasti tilanne, jossa suomenkielisille ei opeteta pakollisena ruotsin kieltä, mutta ruotsinkielisille kylläkin pakollisena suomen kieltä. Tämä merkitsee käytännössä epäreilua kilpailuetua ruotsinkielisten hyväksi, koska tällöin ruotsinkielisillä on aina mahdollisuus hakea suomenkielisiin oppilaitoksiin (ruotsinkielisten lisäksi), mutta suomenkielisillä ei ole käytännössä vastaavaa tasa-arvoista mahdollisuutta hakea ruotsinkielisiin oppilaitoksiin (suomenkielisten lisäksi). Siispä ns. pakkoruotsin poistaminen johtaa itse asiassa uusien etuoikeuksien antamiseen ruotsinkielisille.
Epäilemättä ns. pakkoruotsin poistaminen johtaisi tällöin myös - ei suinkaan sovintoon, vaan - kielitaistelun kärjistymiseen entisestään, koska nyt ruotsinkielisillä olisi oikeasti etuoikeuksia. (On varsin todennäköistä, että ns. pakkoruotsin käyttöönoton yhtenä perusteena oli juuri ruotsinkielisten oppilaitosten avaaminen mahdollisuuksien mukaisessa määrin suomenkielisille, eli edellämainitunlaisten de facto -etuoikeuksien vieminen ruotsinkielisiltä.) Tavoitteeksi tulisi tällöin oletettavasti erillisen ruotsinkielisen koululaitoksen lakkauttaminen.
Mutta ilmeisesti ns. pakkoruotsin vastustajien tarkoituksenakin on nimenomaan kärjistää kieliriitaa, ei suinkaan saada oikeutta tai valinnanvapautta suomenkielisille.
muutamia vuosia sitten ystäväni(suomensuomalainen) yritti saada aikaa hammaslääkäriin. eka vapaa aika olis ollut seuraavana päivänä, mutta autsch, se olikin varattu ruotsinkielisille potilaille.
näin suomessa.
[quote author="Vierailija" time="21.12.2012 klo 11:09"]
ruotsinkielisen vähemmistön palvelu pitää taata!
[/quote]
Se taataan parhaiten, kun lakataan olettamasta että jokainen suomalainen osaa ruotsia koska on lukenut sitä koulussa. Kun ruotsin kieli tehdään vapaaehtoiseksi, sen opetuksen vaatimuksia voidaan nostaa. Nythän rima on hyvin alhaalla etteivät ne jää luokalle, jotka keskittyvät ruotsintunnilla lähinnä mölyämiseen.
Ruotsinkieliset palvelut turvataan säätämällä virastoihin ja laitoksiin säädetään kiintiöt, jonka verran siellä on oltava aidosti ruotsin taitoisia työntekijöitä. Näille työntekijöille voidaan maksaa taidostaan kielilisää, vastapainoksi heidän on ylläpidettävä kielitaitoaan aktiivisesti.
Näin kaikki voittavat.
[quote author="Vierailija" time="21.12.2012 klo 09:59"]
Tyhmät eivät menesty. Tämä saattaa tulla sinulle yllätyksenä, mutta niin se vain on aina ollut.
Nuoria ei kouluteta ensi sijassa sen takia, mikä heidän mielestään on kivaa, vaan sen takia, mitä yhteiskunta tarvitsee. Yhteiskunta tarvitsee koulutettuja ihmisiä, jotka oman erikoisalansa hallitsemisen lisäksi myös osaa elää yhteiskunnassamme lainkuuliaisena, kulttuuristamme monipuolisesti nauttivana ja yhteiskuntaan rakentavasti osallistuvana henkilönä. Yhteiskunnan etujen mukaista siis on, että henkilö A, joka on lahjakas tekniikassa ja matematiikassa sekä pärjää kohtuullisen hyvin ruotsissa, syrjäyttää henkilön B, joka on lahjakas tekniikassa ja matematiikassa ja on huono ruotsissa siksi että sabotoi ruotsinopetusta. A on nimittäin - oikeasti - lahjakkaampi, aikuisempi ja parempaa kansalaisainesta kuin B, ja A:han kannattaa investoida.
Sosiaalisesti lahjaton timpuri, joka ei viitsi opetella sosiaalisia taitoja, on huonoa kansalaisainesta. Lahjakkailla ihmisillä on oikeus koulutukseen vain ja ainoastaan sillä ehdolla, että he käyttävät lahjakkuuttaan yhteiskuntamme hyväksi, muuten he ovat täyttä painolastia, jota ei kuulukaan päästää opiskelemaan. Ei yhteiskunnalla ole mitään velvollisuutta järjestää moniongelmaisille ilmaista koulutusta, elleivät he itse viitsi tehdä yhtään mitään ottaakseen kontaktia muihin ihmisiin ja yhteiskuntaan.
Henkilö, joka osaa vain yhden asian todella hyvin eikä sitten yhtään mitään muuta, lasketaan ääritapauksessa jo kliinisesti kehitysvammaiseksi - yleensä käytetään ranskankielistä termiä "idiot savant", osaava idiootti. Tällaisten idioottien paikka ei ole sen alan koulutuksessa, jolla he pärjäävät hyvin, vaan hoitokodissa, kuten muidenkin idioottien. Opetus: erikoisalan osaaminen ei yksin riitä yhteiskuntaan sosiaalistumiseen. Tarvitaan myös yleistaitoja. Ilman niitä paraskin kirvesmies on pelkkä idiootti, olkoonkin että savantti idiootti.
[/quote]
Ruotsin kieli ei kuulu suomeen. Miksi ei samalla ruveta opettelemaan vaikka Swahilia? Yhtä hyödyllistä se on.
[quote author="Vierailija" time="21.12.2012 klo 12:28"]
Kouluopetuksen tehtävä on antaa oppilaalle perusvalmiudet aikuisiän valintojen tekemiseen, niin asuinpaikan, ammatin kuin sosiaalisten suhteitten ja poliittisten kantojenkin osalta.
Koska a) kunkin koululaisen aikuisiän valintoja ei voi ennustaa ja b) resurssit eivät riitä laatimaan jokaiselle oppilaalle yksilöllistä opetusohjelmaa, on opetus järjestettävä kaikille perusteiltaan mahdollisimman samanlaiseksi. (Kauhulla odotankin esimerkiksi, miten käy elämässä niille nykyisissä muutamassa urheilulukiossamme opiskelevalle, joista ei tulekaan ammattiurheilijoita tai edes valmentajia, koska he eivät ole aivan kärkeä alallaan, ja jatkuvasti lisääntyvä koulutus tekee heistä tarpeettomia eikä heillä ole muuhun opiskeluun riittäviä perusvalmiuksia. Tietysti poliitikon "ura" on yksi mahdollisuus, mutta ei kai siinäkään kovin monelle ole tilaa.) Tässäkin suhteessa kaikki keskustelijat lienevät samaa mieltä.
Seuraava kysymys onkin sitten molempien kotimaisten opettamisen kannalta ratkaiseva: Miten taataan se, että jyväskyläläisellä sairaanhoitajalla on mahdollisuus valita vapaasti, edellä esitetyssä viitekehyksessä, asuin- ja työpaikkansa? Jos Närpiössä tai vaikkapa Jomalassa vapautuu virka, on hänellä oikeus sitä hakea. Yhteiskunnan koulutusjärjestelmän tulee myös taata, että hänellä on siihen muodolliset edellytykset. Edellä esitetyn tasa-arvoperusteen nojalla kuntatyönantajalla on oikeus, jopa velvollisuus, vaatia, että hakija osaa kunnassa puhuttua kieltä.
Kun viranhakija on ollut koulussa, ei kukaan ole voinut uskottavasti ennustaa, että hänestä tulisi sairaanhoitaja, ei edes hän itse. Toisaalta, jos hän nyt vaikkapa hakee sitä virkaa Jomalassa, eikä osaa ruotsia, ei ole mielekästä ajatella, että 1) hän viranhaun takia ryhtyisi opiskelemaan ruotsia ja/tai että 2) virka olisi vielä auki, kun hän on kielen oppinut. Ainoa mahdollinen ratkaisu on, että hänelle opetetaan molempia kotimaisia jo koulussa.
Kansalliskielten osaaminen on perustaito, sairaanhoitajan oppi erikoistaito. Tässä kohdassa kannattaa painottaa, että Ahvenanmaalla koulunsa käyneellä, ruotsin kieltä äidinkielenään puhuvalla, ei tätä valinnanmahdollisuutta ole, hänelle kun ei ole koulussa "pakolla" opetettu toista sitä kotimaista.
Yllä olevaan liittyen persut - ja muutamat järjissään olevatkin - ovat painottaneet sitä, kuinka tärkeää on oppia vieraita kieliä, joilla pärjää ulkomailla ja kansainvälisissä yhteyksissä. Perustelu on otettava vakavasti kun sitä tarjotaan toisen kotimaisen tekemiselle valinnaiseksi tai vapaaehtoiseksi Suomen suomen- ja ruotsinkielisissä kouluissa. Tilanne ei kuitenkaan ole vertailukelpoinen, mikä on helppo osoittaa.
Suomi ja ruotsi ovat kotimaassamme puhuttuja kansalliskieliä. Vaihtoehdoiksi esitetyt esim. englanti, saksa ja venäjä, ovat ulkomaalaisia kieliä. On selvää, että näiden kielten osaaminen helpottaa turistina pärjäämistä ulkomailla. On kuitenkin perusteltua kysyä: onko "pärjääväksi turistiksi" kouluttaminen yhteisin varoin kustannetun koululaitoksen perustehtäviin kuuluva asia? Mielestäni ei. Se kuuluu juuri niihin koulun toimintoihin, jotka on sijoitettava ryhmään "valinnaiset ja vapaaehtoiset" tai hoidettava vapaa-ajalla, koulun ulkopuolella.
Toinen ulkomaalaisten kielten opiskelun perustelu on kansainvälisen kaupan ja kansainvälisten suhteiden lisääntyminen. Perustelu on näennäisen pätevä. Lähempi tarkastelu osoittaa sen kuitenkin ainakin osittain ontuvaksi. Ylivoimaisesti suurin osa suomalaisista ei tule aikuisiällään saamaan tointa tai virkaa, jossa hän tarvitsisi ulkomaalaisia kieliä työssään. Suurin osa suomalaisista tulee aikuisiällään toimimaan työelämässä - mikäli nyt työtä sattuu saamaan - kotimaisissa yrityksissä ja julkishallinnossa sekä palveluammateissa.
Kuten sanottu resurssit ovat rajalliset. On selkeästi todennäköisempää, että pikku Kallesta tai Liisasta tulee opettaja tai sairaanhoitaja kuin kansainvälisen yrityksen myyntitykki. Resurssit on kohdennettava niin, että ne antavat perusedellytykset toiminnalle ja elämälle kotimaassa mahdollisimman monelle.
Kuten yllä olevasta, melko kattavasta vaikkei tietenkään tyhjentävästä, analyysistä selviää, pakollinen toinen kotimainen kouluissa paradoksaalisesti lisää kansalaisen valinnanmahdollisuuksia aikuisiällä, sen vapaaehtoiseksi tai valinnaiseksi muuttaminen vähentää niitä. Juuri Ahvenanmaan käytäntö on varoittava esimerkki; merkittävä osa maakunnan nuorista joutuu muuttamaan ulkomaille (pääasiassa Ruotsiin), koska heillä ei ole käytännössä mitään mahdollisuuksia ilman suuria ylimääräisiä ponnistuksia saada töitä kotimaastaan, Suomesta.
[/quote]
Ongelmaan on yksinkertainen ratkaisu. Ruotsinkieliset opettelevat suomen tai lähtevät maasta. Missään uussa maassa ei pakoteta opettelemaan alle 5 prosentin vähemmistön kieltä. Tosin suomalaiset eivät osaa ruotsia. Suurin osa edes korkeakoulutetuista ei puhu ruotsia
[quote author="Vierailija" time="21.12.2012 klo 19:13"]
Kumpi maa mahtaa pärjätä paremmin tulevaisuuden kansainvälisillä markkinoilla?
Tämä saattaa tulla sinulle yllätyksenä - älä vain järkyty - mutta meillä tavallisilla ihmisillä on muutakin elämää kuin liike-elämää.
Peruskoulun tulee antaa nuorille valmiudet pärjätä suomalaisessa yhteiskunnassa, ei ulkomailla. Suurin osa suomalaisista viettää suurimman osan ajastaan Suomessa suomalaisten ihmisten seurassa.
Yleensäkin sinä ja hengenheimolaisesi puhutte ikään kuin peruskoulun pitäisi keskittyä opettamaan kauppatieteitä yleisten kansalaisvalmiuksien sijasta. Peruskoulu ei kuitenkaan ole mikään bisnesammattikoulu. Liike-elämän myyntitykit ovat yksi erikoinen ammattiryhmä, joka tarvitsee oman erityisen ammattikoulutuksensa. Oppivelvollisuuskoulun tehtävä ei ole antaa ammattikoulutusta, vaan Suomen kansalaisille kuuluvat perusvalmiudet, joiden pohjalta hän sitten voi tehdä täysivaltaise(mma)n päätöksen siitä, miksi haluaa tulla ja mihin ammattiin hän haluaa kouluttautua.
Ruotsia voi pitää kansalaisvalmiuksien ja hyvän elämän kannalta tärkeämpänä aineena kuin esimerkiksi algebraa. Aikuisena suomalainen voi ruotsin taitonsa avulla nauttia suomenruotsalaisesta kulttuurista, tutustua suomenruotsalaisiin ihmisiin ym., vallankin kun monet sisäsuomalaisetkin muuttavat aikuisina Suomen kaksikielisille rintamaille, lähelle ruotsinkielisten asuma-alueita. Ruotsin taito voi näin rikastuttaa kaikkien suomenkielisten elämää, myös teknisellä, luonnontieteellisellä tai millä muulla tahansa alalla toimivien.
Kuinkahan moni humanistisen koulutuksen saanut rentoutuu rattoisasti takan ääressä kolmannen asteen yhtälöitä ratkoen...hehheh. Taitaa olla se teikäläisten tyrkyttämä "pakkomatematiikka" huomattavasti vähemmän "universaalinen" aine kuin ruotsi.
Suomen ruotsalaisia on alle 5 % väestöstä. Suurimmassa osassa maata niitä ei ole yhtään. Suurin osa niistä puhuu suomea sujuvasti. Tunnen Suomen ruotsalaisia ja kaikki vastustavat pakko ruotsia.
Ei heillä ole mitään erillistä kulttuuria. Miksi heidän kanssa ei voi puhua suomea?
Epäilemättä ns. pakkoruotsin poistaminen johtaisi tällöin myös - ei suinkaan sovintoon, vaan - kielitaistelun kärjistymiseen entisestään, koska nyt ruotsinkielisillä olisi oikeasti etuoikeuksia.
Sinulla on oikeasti ihan kiero ajattelutapa. Tekstisi taitaa tulla suoraan RKP:n puoluetoimistosta.
Pakkoruotsin poisto pitää tietysti yhdistää siihen, että kaikki perusteettomat kielivaatimukset poistetaan. Ruotsinkielisiä palveluja voidaan tarjota, mutta sitä varten ei tietenkään tarvitse jokaisen osata ruotsia. Ruotsinkieliset ovat alueellinen vähemmistö, joten siellä missä on ruotsinkielisiä on myös palvelijoita.
Pääkaupunkiseutu taas on käytännössä suomenkielistä aluetta (kielilain prosenttirajat kaksikielisyydelle eivät täyty Kauniaisia lukuunottamatta). Täällä palveluja kyllä osataan ottaa vastaan suomeksikin. Ruotsinkielisille voi olla joku oma nimetty virkailija, jos joku asenneongelmainen RKP-änkyrä ei suostu suomea puhumaan.
Lahjattomien puhetta. Ihminen käyttää murto-osaa aivokapasiteetistaan.Hölmöläisen puhetta moinen, että yhden kielen opiskelu olisi toisesta pois. Päinvastoin!
Mitä enemmän kieliä osaa, sitä helpommaksi uusien kielten omaksuminen käy.
Onko Suomi todella näin täynnä lahjattomia, jotka kuvittelevat että kun sinne pääkoppaan ahdetaan ruotsinkieli, niin sinne ei enää muuta mahdu?
Lahjattomien puhetta. Ihminen käyttää murto-osaa aivokapasiteetistaan.Hölmöläisen puhetta moinen, että yhden kielen opiskelu olisi toisesta pois. Päinvastoin!
Mitä enemmän kieliä osaa, sitä helpommaksi uusien kielten omaksuminen käy.
Onko Suomi todella näin täynnä lahjattomia, jotka kuvittelevat että kun sinne pääkoppaan ahdetaan ruotsinkieli, niin sinne ei enää muuta mahdu?
Itse yliopistossa vierasta kieltä pääaineena lukeneena voin kertoa, että vieraan kielen opiskelu ei ole lasten leikkiä. Se on pitkäkestoista ja vaatii jatkuvaa harjoittelua, jos haluaa kielellä muutakin tehdä kuin tilata kahvia kahvilassa. Ja ennen kaikkea se vaatii motivaatiota.
Jos opiskelet muutaman vuoden peruskoulussa ja/tai lukiossa vierasta kieltä, voin kertoa sulle, ettei sillä todellakaan pitkälle pötki.
Lahjattomien puhetta. Ihminen käyttää murto-osaa aivokapasiteetistaan.Hölmöläisen puhetta moinen, että yhden kielen opiskelu olisi toisesta pois. Päinvastoin!
Mitä enemmän kieliä osaa, sitä helpommaksi uusien kielten omaksuminen käy.
Onko Suomi todella näin täynnä lahjattomia, jotka kuvittelevat että kun sinne pääkoppaan ahdetaan ruotsinkieli, niin sinne ei enää muuta mahdu?
Miksi Ruotsissa ei opiskella pakkosuomea, vaikka siellä on yhtä iso suomenkielinen vähemmistö kuin Suomessa ruotsinkielinen? Miksi Ahvenanmaalla ei opiskella pakkosuomea, vaikka siellä on yhtä iso suomenkielinen vähemmistö kuin mantereella ruotsinkielinen?
Eihän yhden kielen opiskelu ole toisesta pois! Mitä enemmän kieliä osaa, sitä helpommaksi uusien kielten omaksuminen käy. Onko Ruotsi ja Ahvenanmaa todella näin täynnä lahjattomia, jotka kuvittelevat että kun sinne pääkoppaan ahdetaan suomen kieli, niin sinne ei enää muuta mahdu?
Miksi Ruotsissa ei opiskella pakkosuomea, vaikka siellä on yhtä iso suomenkielinen vähemmistö kuin Suomessa ruotsinkielinen? Miksi Ahvenanmaalla ei opiskella pakkosuomea, vaikka siellä on yhtä iso suomenkielinen vähemmistö kuin mantereella ruotsinkielinen?
Eihän yhden kielen opiskelu ole toisesta pois! Mitä enemmän kieliä osaa, sitä helpommaksi uusien kielten omaksuminen käy. Onko Ruotsi ja Ahvenanmaa todella näin täynnä lahjattomia, jotka kuvittelevat että kun sinne pääkoppaan ahdetaan suomen kieli, niin sinne ei enää muuta mahdu?
Kuten ylhäällä on todettu, Ahvenanmaan käytäntö on varoittava esimerkki, kuinka oman maan kielen opettamatta jättäminen tekee vahinkoa nuorisolle. Toivottavasti manner-Suomessa ei samaa rasistista virhettä tehdä.
Miksi Ruotsissa ei opiskella pakkosuomea, vaikka siellä on yhtä iso suomenkielinen vähemmistö kuin Suomessa ruotsinkielinen? Miksi Ahvenanmaalla ei opiskella pakkosuomea, vaikka siellä on yhtä iso suomenkielinen vähemmistö kuin mantereella ruotsinkielinen?
Eihän yhden kielen opiskelu ole toisesta pois! Mitä enemmän kieliä osaa, sitä helpommaksi uusien kielten omaksuminen käy. Onko Ruotsi ja Ahvenanmaa todella näin täynnä lahjattomia, jotka kuvittelevat että kun sinne pääkoppaan ahdetaan suomen kieli, niin sinne ei enää muuta mahdu?
Kuten ylhäällä on todettu, Ahvenanmaan käytäntö on varoittava esimerkki, kuinka oman maan kielen opettamatta jättäminen tekee vahinkoa nuorisolle. Toivottavasti manner-Suomessa ei samaa rasistista virhettä tehdä.
Miksi Suomen kielipolitiikan pitäisi poiketa täysin Ruotsin kielipolitiikasta, vaikka EU oikein suosittelee harmonisoimaan naapurimaiden vähemmistökieliä koskevat lait?
Miksi Ruotsissa ei opiskella pakkosuomea? Miksi tämä ei ole kenellekään ongelma? Miksi Suomessa opiskellaan pakkoruotsia ja sen poistaminen olisi kaltaisillesi maailmanloppu?
Miksi Suomen kielipolitiikan pitäisi poiketa täysin Ruotsin kielipolitiikasta, vaikka EU oikein suosittelee harmonisoimaan naapurimaiden vähemmistökieliä koskevat lait?
Miksi Ruotsissa ei opiskella pakkosuomea? Miksi tämä ei ole kenellekään ongelma? Miksi Suomessa opiskellaan pakkoruotsia ja sen poistaminen olisi kaltaisillesi maailmanloppu?
Eli Ruotsin malli on hyvä ja se pitää pakottaa suomalaisille, hävittämällä ainutlaatuisen tasa-arvoinen kielipolitiikkamme? Kukahan tässä nyt onkaan se pakkoruotsittaja!
Kokemus on osoittanut, että Ruotsissa ei ole mitään, ei mitään, mistä meidän kannattaisi ottaa mallia. Aina kun Suomessa on apinoitu Ruotsia, on tulos ollut huonompi kuin lähtökohta.
Pakkoruotsia ei voi poistaa ennen kuin joissain valtion ja kaksikielisten kuntien ammateissa on pakko osata toista kotimaista kieltä.
Eli nuori, joka ei ottaisi ruotsia ,kun se on vapaaehtoinen, tekee karhunpalveluksen itselleen. Jää moni hyvä työpaikka saamatta tuon kielitaitovaatimuksen takia. Ruotsinkielisten kun on saatava ruotsinkielistä palvelua.
Mieheni pari ruotsinkielistä sukulaistätiä pitää kamalaa veuhkaamista ruotsin kielen tärkeydestä Suomessa. Ruotsinkielinen mieheni on todella hyötynyt työmarkkinoilla äidinkieliruotsistaan, kun on ollut vation työpaikoissa. Siis saanu töitä ihan sillä perusteella.
Niin, ei tietenkään. Siten väite "ei pakkoruotsi ole mistään pois" on täyttää paskaa, koska se vie aina yhden kielen tilan koulusta, eikä tosiaan voida olettaa, että lapset opiskelisivat lisää kieliä vapaa-ajallaan.