V*ttutaa, kun miehen aikuinen tytär miehineen ja lapsineen,

kuohuttaa niin tunteita, etten osaa kirjoittaakaan :(

Tai sanoisit ennen joulua, että tänä vuonna kaikki vieraat sitten osallistuvat kustannuksiin ja auttavat sinua muutenkin joulun laitossa? Ei pidä olla liian kiltti (=marttyyri)!

Tai mennä välillä tyttären luo, tai muitten. Vuoroin vieraissa...

että sinä et haluaisi sitä miehen tytärtä perheineen joka joulu sinne, vaan välillä voisi viettää ihan vaan vaikka ydinperhejoulun...

saa heiltä mitään kompensaatiota?

Eivätkö rahanne riitä jouluaterian tarjoamiseen muutamalle lähisukulaiselle?



Vai oletteko ainoastaan kitupiikkejä ja hyvä tahtokin puuttuu tykkänään?

Vittu, että mä vihaan marttyyriakkoja, jotka eivät saa suutaan auki edes omille lapsilleen.

Kulhot eteen, vatkaimet ja kuorintaveitset käteen ja jaat heille tehtäviä reippaasti sellaisella itsestäänselvällä äänensävyllä, että vastaväitteitä ei kerta kaikkiaan tule. Ei pidä nillittää yksinään ja leikkiä marttyyriä.

ja eikö miehesi osallistu kustannuksiin lainkaan

Soita heti tänä iltana miehesi tyttärelle ja pyydä, että hän tekisi ja toisi tullessaan vaikkapa rosollin ja/tai muuta joulupöytään. Pyydä huolehtimaan vaikka jälkkäristä!



Ja pyydä tytär ja anoppi paikalle niin aikaisin, että voivat auttaa pöydän kattamisessa ja muussa. Jaat vaan kylmästi tehtäviä.

syystä että sitten on niitäkin emäntiä, jotka loukkaantuvat kun vieras yrittää esittää jotain sirkeää pikku-heidiä ja kyselee, että voiko auttaa.



Aika usein ei nimenomaan saa auttaa, se on epäkohteliasta tai vie emännän aikaa vielä enemmän kun pitää näyttää, mistä laatikosta mikäkin veitsi löytyy jne.



Tarpeeksi monta vihmamielistä, hajamielistä, virnuilevaa jne. mulkaisua osakseni erinäisltä emänniltä saaneena en uskalla stressaantunutta emäntää enää häiritä yhdelläkään turhalla saanko auttaa -fraasilla, joka ei ikinä johda mihinkään.



Mutta, olisin enemmän kuin onnellinen, jos emäntä sanoisi reippaasti, millä summalla kukin voi osallistua ruuan kustannuksiin. SE on helppoa ja kätevää ja valmiista pöydästä oikeasti maksaa mielellään.



Maistuisi se ruokakin kerrankin hyvältä, kun siinä ei olisi se oman syyllisyyden ja emännän marttyyriyden kitkerä sivumaku :C. Joulu on niin perseestä. Ei sillä, ettenkö arvostaisi emäntien kovaa työtä... mutta jotenkin joulun pitäisi olla muutakin kuin sitä, että kaikilla on paha mieli, syyt vain vaihtelevat.

Pyydät niiltä nätisti apua. Tällä tavalla: "Pirkko, laittaisitko nuo astiat koneeseen, Lilli vois auttaa laittamaan loput ruuat jääkaappiin. Sopisko sulle Matti tehä tuo salaatti, kun minä lämmitän näitä laatikoita. Lapset voisivat odotellessaan pistää takkaan tulen(tai muuta ikään sopivaa askaretta)" Ja ennen joulua: "Meillä on rahat vähän vähissä, sopiskos jos kustannetaan jouluruuat yhdessä. Laskin, että teidän osuus olis viiskymppiä?"



Kuka tommosesta voi suuttua. Kaikki ei uskalla oma-aloitteisesti auttaa, munkin mielestä se on vaikeaa alkaa emännälle ehdottelemaan, että voikos tehä jotain, kun jotkut emännät vetää siitä herneet nekkuun. Toisaalta on vaivaannuttavaa vaan istua siinä pöydässä, kun todella se katkera raataja-emäntä tuhahdellen kattaa pöytää. Kaikista helpointa on, jos emäntä apua halutessaan pyytää sitä.

Tää on jo neljäskymmenes aloitus, jossa anoppi/äiti/sisko/kummisetä/koko sadan hengen suku änkeää jouluksi osallistumatta mitenkään mihinkään. Skarpatkaapas ja keksikää jotain uutta ja kiehtovaa.

...et ole tehnyt yhtään mitään. Siinä alatte sitten pikku hiljaa survoa yhdessä porkkanoita ja lanttuja.



Tepsii aina, etenkin jos vierailla on jo ykköset niskassa, niin voit olla varma, etteivät toiste tule jouluksi.