G: Minkä asian lapsuuden kasvatuksestasi tajusit oudoksi vasta aikuisena?

Mutta vasta vanhemmlla iällä tajusin, että kaverini aina niin iloinen ja hilpeä äiti olikin aina päissään. Siksi se oli niin hilpeä. Ei tästä mitään traumoja tullut, hauska tätihän se oli. Ylihuolehtivainen ja koko ajan oli auttamassa ja tarjoamassa juttuja. Suhteellisen tasapainoinen tästä kaveristanikin tuli.



Hauskaa kyllä miten se iski vasta vanhemmalla iällä, että juovuksissaanhan se. :D

ettei minulla tainnut olla lapsena juurikaan minkäänlaisia rajoja. Ei kotiintuloaikoja, ei juuri tarvinnut ilmoitella mihin on menossa jne. Sain mennä miten halusin diskoihin, liftaamaan, ryypätä jne, kun olin 14v.



Silti kyllä koin, että minua rakastettiin. Ajattelin vain aina, että äitini luottaa minuun niin täysin. Niin hän itse aina sanoi.



Ja ihan tavallinen (ja absolutisti..) minusta kai on tullut.