14-v.:t ehdottavat mielipidekirjoituksessa lukioon pitkää ja lyhyttä äidinkieltä

Lukiossa ei nytkään ole liian monta pakollista äidinkielen kurssia

Lukiossa ei nytkään ole liian monta pakollista äidinkielen kurssia

että pitkässä äidinkielessä olisi nykyistä enemmän kursseja ja lyhyessä mentäisiin nykyisillä.

Sellaista uudistusta pitäisin hyödyllisenä.

Ei. Ei. EI.

Miksi ehdotetaan juuri ÄIDINKIELTÄ tähän? Eikö nuoria äidinkielen salat ja (suomalainen) kulttuurintuntemus enää kiinnosta? Tarjotaanhan nuita höpöaineita lukiossa vaikka kuinka paljon, miksi näin tärkeästä oppiaineesta pitäisi tehdä pitkä ja lyhyt versio..

tällöinhän tietysti pitäisi muutta amyös kirjoituksia niin, että äidinkielen voisi kirjoittaa joko pitkänä tai lyhyenä. Itse olen kuitenkin juuri päinvastaista mieltä näiden kurssien sisällöstä: sen lyhyen pitäisi tutustuttaa suomen kieleen ja kirjallisuuteen yleissivistävänä kulttuurialana. Pitkä voisi sitten perehtyä kielioppiin. Oikeastihan kielioppia tarvitsee edes kirjailijana kovin vähän, sillä kielentarkastajat ja kustannustoimittajat ovat sitten erikseen.



14-vuotiaathan eivät ole vielä lukiolaisia. heillä on kuva vasta siitä, miten kaikki kiinnostus äidinkieleen pilataan peruskouluopetuksessa.

Lukiossa ei nytkään ole liian monta pakollista äidinkielen kurssia

että pitkässä äidinkielessä olisi nykyistä enemmän kursseja ja lyhyessä mentäisiin nykyisillä. Sellaista uudistusta pitäisin hyödyllisenä.

on jo nyt aika paljon tarjolla

mitä tuo "tärkein kielioppi" on? Ja lyhyt äidinkieli kuulostaa siltä, että kirjallisuus karsittaisiin pois. Jäljelle jäisi kuivakkaa oikeinkirjoituksen tankkaamista.



Ja oikeastaan kuulostaa myös siltä, että lukiolaiset lyhyttä äidinkieltä toivomalla ampuisivat omaan nilkkaansa, koska yo-kirjoituksista voi tuskin selviytyä hyvin sillä lyhyemmällä äidinkielellä.

Oikeastihan kielioppia tarvitsee edes kirjailijana kovin vähän, sillä kielentarkastajat ja kustannustoimittajat ovat sitten erikseen.

on ihan ok, että tekstit tuotetaan ihan minkälaisella suomella tahansa? Vaikka kebab-suomella? Ei häiritse edes se, että ei ymmärrä lukemaansa?

Eli jonkun pienen porukan tulisi osata huolitellumpaa suomea töiden takia ja muut voisivat kirjoitella mitä sattuu?

Oikeastihan kielioppia tarvitsee edes kirjailijana kovin vähän, sillä kielentarkastajat ja kustannustoimittajat ovat sitten erikseen.

on ihan ok, että tekstit tuotetaan ihan minkälaisella suomella tahansa? Vaikka kebab-suomella? Ei häiritse edes se, että ei ymmärrä lukemaansa?

Eli jonkun pienen porukan tulisi osata huolitellumpaa suomea töiden takia ja muut voisivat kirjoitella mitä sattuu?

Minä itse kirjoitan kirjoja ja artikkeleita sekä suomeksi että ulkomankielellä. On ihan tasan satavarmaa, että nuo ulkomaankielellä kirjoittamani kirjat ja artikkelit lisäävät pätevyyttäni enemmän kuin ne, joita kirjoitan suomeksi, vaikka osaan tietenkin kyseisiä kieliä huomatvasti huonommin - voisin olla pahasti lukihäiriöinen tai kebabmaahanmuuttaja, mutta silti minä saan ja minun pitää kirjoittaa niillä kielillä. Minä vain maksan jollekulle siitä, että hän sitten käy kirjoitukseni läpi ja korjaa ne oikeakielisiksi.

Samoin maksan muuten jollekulle siitäkin, että suomenkieliset kirjoitukseni käydään läpi, ja pilkut pannaan kohdalleen. Tämä siitä huolimatta, että olen kirjoittanut koko ikäni, romaanikäsikirjoituksia jo ala-asteella, kirjoitin laudaturin aineet ylioppilaskirjoituksissa ja olen opiskellut suomen kieltä yliopistossakin (tosin vain sivuaineena).

Joten kyllä, minusta se ei ainoastaan ole ihan ok, se on niin kuin pitääkin!

omalta kohdaltasi, koska olet kuitenkin nimenomaan hankkinut sujuvan tekstintuottotaidon, vaikka jostain kohdasta puuttuisikin pilkkuja jne. pikkuvirheitä. Minusta itsesi perusteella on huono tehdä sellaista yleistystä, että sellaisten, jotka tällä hetkelläkin tuottavat niin huonosti tekstiä, ei kannattaisi edes pyrkiä parempaan viestintäkykyyn, eihän oikolukijan tehtävä ole muotoilla kokonaan uusia lauseita ja aikaa menee monin verroin enemmän tekstin korjaamiseen, jossa ei ole alkeellisimpiakaan kielioppisääntöjä noudatettu.

Eikä tavallisilla ihmisillä ole mitään oikolukijaa käytössä..

ja muutenkin sitä että lukiosta tehtäisiin vähemmän yleissivistävä ja jo enemmän siihen suuntaava, mikä nuorta kiinnostaa. Yhtenä osana olisi tämä, että jos haluaa suuntautua matemaattisesti, voisi ottaa vähemmän kieliä, myös äidinkieltä.



Kyllä ne perusasiat kieliopista on jo opittu peruskoulussa, eipä siihen juuri enää kauheasti lukiossa tarvi mitään lisätä. Jotka eivät ole oppinut sujuviksi kielenkäyttäjiksi jo peruskoulussa, harvoin oppivat siihen lukiossakaan. Mutta ei se yleensä ongelma ole, koska ei nämä ihmiset suuntaakaan aloille joilla sujuva kielen käyttö on tärkeää. Yhtään sellaista ihmistä en ole vielä tavannut, joka olisi suomen kielen syntyperäinen käyttäjä ja jonka kieltä olisi vaikea ymmärtää. Kyllä minä ainakin ymmärrän ihan hyvin myös pilkkuvirheistä, puhekielimäistä, yhdyssanavirheitä sisältävää tms. suomea, jota näkee paljon sähköposteissa omalla alallani (IT-ala).

kyse ei ole siitä, että minä katson asiaa omalta kannaltani (vaikka ehkä katsoisinkin, en ole ainoa kaltaiseni) vaan siitä, että maailma muuttuu, eikä topeliaaninen kaunopuhesuomalaisuus enää merkitse yhtä paljon kuin joskus. Nykyään on niin, että jos yksi ihminen tietää asian, jonka muut ihmiset haluavat myös saada tietää, löytyy taatusti jokin keino, jolla tämä tieto voidaan kommunikoida. Sen ei edes ole pakko olla kirjoitettu kommunikaatio. Meillä on keinoja levittää puhetta ja kuvaa vähintään yhtä laajasti kuin kirjoitettua tekstiä. Niiden avulla voidaan myös tavoittaa suurempia ihmisjoukkoja. miksi siis juuri kirjoitetun tekstin hallinta olisi "se tärkein" kommunikaation laji, jonka hienoudet kaikkien pitäisi osata?

esittää asia noin, ottaen huomioon, että nytkin kommunikoimme kirjoitetulla kielellä, emmekä puhumalla?



Tottakai itsekin ymmärrän, että maailma muuttuu, pidän vain kummallisena ajatuksena sitä, että hyvä tekstintuottotaito olisi vain harvan ja valitun asia. Normitettu yleiskieli kun on ollut aika suuren porukan saatavilla. Se on siis se, mitä en itse muuttaisi.

ja sen kyllä huomaa lukiessaan ihan mitä sanomalehteä tahansa!

Kielioppi on ehdottomasti kaiken a ja o, sen pitää sisältyä äidinkielen opetukseen poikkeuksetta. Syvemmälle kielen rakenteisiin ja kulttuuriin voi luodata sitten "pitkässä äikässä". Niin surullista luettavaa on monien suomalaisten äidinkieli nykyään, että kielioppikursseja ei missään tapauksessa saa vähentää - päinvastoin!

Oikeastihan kielioppia tarvitsee edes kirjailijana kovin vähän, sillä kielentarkastajat ja kustannustoimittajat ovat sitten erikseen.

ja sen kyllä huomaa lukiessaan ihan mitä sanomalehteä tahansa!

Kielioppi on ehdottomasti kaiken a ja o, sen pitää sisältyä äidinkielen opetukseen poikkeuksetta. Syvemmälle kielen rakenteisiin ja kulttuuriin voi luodata sitten "pitkässä äikässä". Niin surullista luettavaa on monien suomalaisten äidinkieli nykyään, että kielioppikursseja ei missään tapauksessa saa vähentää - päinvastoin!

Juuri näin! Ei se riitä, että äidinkielinen lukija kyllä ymmärtää virheellisetkin rakenteet, ja siksi on ihan ok sanoa "venäjänkielinen internet" kun pitäisi olla "internetin venäjänkieliset sivut" - nämähän oikeasti tarkoittavat ihan eri asioita. Tämä oli esimerkki Njet parking -blogia käsitelleestä uutisesta.

Vastaavanlaisia virheitä on paljon ja jos sellaisia on vaikka jossain sopimuksessa on tuollaisia, sopimus kääntyykin ykskaks päälaelleen siitä, mitä on tarkoitettu.