Miten tansseissa ja voimisteluissa pidetään huoli ettei nuorille harrastajille tule syömishäiriöitä

Valmentaja ei kuitenkaan teille kotiin tuo ruokakasseja?

Sen sijaan oma tanssinopettajani huomautteli koko ajan painosta ja komensi laihduttamaan (ikä tuolloin 12 vuotta, pituus 162 cm, paino 39 kg). Anoreksia siitä seurasi

kuoli anoreksiaan 25-vuotiaana. Oli eri mallinen kuin muut ballerinat, joten valmentaja ei tykännyt siitä esityksissä. Oli pakko lopettaa lupaava ura 17-vuotiaana.

Ihanat julkiset punnitukset. Siis jonossa vaan vaa'alle ja valmentajan kommentit siinä koko porukan kuullen.



Ei ainakaan ennaltaehkäissyt syömishäiriöitä.

syömishäiriöiden ehkäisy ei kuulu kyseisten harrastuspiirien toimintaan.

Harrastin vuosia balettia tanssikoulussa, jonka opettaja ja omistaja oli hyvin tietoinen nuorten, erityisesti tyttöjen, ruumiinkuvan herkkyydestä ja siitä, että kyseisessä harrastuksen harrastajissa on varmaan keskimääräistä enemmän anorektikkoja.

Hän ei koskaan huomautellut mitään ulkonäöstä, tekeminen oli tärkeää, ei vartalon malli. Jokainen oli arvokas omana itsenään, vaikka ahkeraa harjoittelua arvostettiin.

Muistan hänen muutaman kerran teini-ikään tullessamme pitäneen pienen palopuheen syömisen ja terveyden tärkeydestä ja siitä, että hän tulee puuttumaan, jos epäilee kenenkään laihduttavan epäterveesti. Itseasiassa hän muistaakseni suhtautui aika karsaasti laihduttamiseen ylipäätään.

Kiitos vuosien jotka olen tuijottanut itseäni peilistä hyväksyvässä ilmapiirissä, minun on aina ollut melko helppo hyväksyä fyysinen itseni. Myös nyt kun painoa on päässyt kertymään, ei oma vartaloni ole mitenkään vastenmielisen näköinen vaikka pyrinkin taas takaisin terveempiin elintapoihin. En niinkään laihtuakseni vaan voidakseni paremmin.

Kyllä harrastuksessa voidaan ehkäistä ongelmia ja tukea tervettä kehitystä ja minun mielestäni pitäisikin tehdä näin.

ohjaa usein teinit ja istuttavat vankat syömishäiriön siemenet. Jotkut seurat ovat toki muuttaneet käytännön niin, että lapsia ja nuoria ohjaa vain aikuiset.

Kotiin tuli erilliset ohjeet ruokavaliosta, erityisesti mitä sen pitäisi sisältää ja kuinka treeneihin ja kisoihin tulee syödä ja mitä syödä niiden jälkeen. Vanhemmille muistuteltiin siis oikeanlaisen syömisen tärkeydestä, sekä urheilevan lapsen/nuoren korkeasta energiatarpeesta.



Kyseisessä lajissa ei ainakaan anorektista suosita, sillä siinä tarvitaan lihasvoimaa. Ne telinevoimistelijat (esim. olympiaedustaja Annika Urvikko) ovat pikemminkin joskus lihastensa ja lyhyyden vuoksi tanakan näköisiä. Eli ei taida tuossa lajissa olla huolta syömishäiriöistä.

Varmaan sillä, että opitaan syömään niin, että energiaa riittää tekemiseen. Mun veikkaus.

syömishäiriöiden ehkäisy ei kuulu kyseisten harrastuspiirien toimintaan.