Lue keskustelun säännöt.
Elämä keikahti, kihlat ja ero samana iltana.
09.12.2012 |
Olen vielä ihan sekaisin ja naamakin turvoksissa itkemisestä. Valvoin koko viime yön. Äitini tuli juuri hakemaan lapset pipareita paistamaan, joten saan vähän tuuletettua päätäni yksin.
Tiedän, että tämä on oikeia vaihtoehti, mutta pahalta tuntuu.
Erosin miehestäni lähes 2,5 vuotta sitten. Meillä on nyt 8 ja 10-vuotiaat lapset, jotka ovat joka toinen viikonloppu isällään ja hänen uudella vaimollaan. Siinä eron syykin. Uusi nainen tuli kuvioihin, mutta liitto oli kyllä väljähtynyt ja välit nykyään hyvät.
Mutta nyt. Olen seurustellut ihanan miehen kanssa jo reilun vuoden. Emme asuneet yhdessä, mutta se oli suunnitelmissa. Mies on ollut todella ihana minua kohtaan, mutta aina välillä hieman kärkäs lapsia kohtaan.
Olen yrittänyt selittää hänelle, että minä olen tälläinen paketti, nämä lapset tulevat mukana ja uusiakin saa tulla. Olemme puhuneetkin yhteisestä lapsesta.
Eilen illalla kun lapset olivat menneet nukkumaan, mies yllättäen kosi! Ihana sormus, ruusuja ja kaikki tuntui niin ihanalta. Olin onneni kukkuloilla. Hän haluaa naimisiin, muuttaa yhteen ja lapsia. Ilta ja yön alku oli ihana, kunnes menimme nukkumaan. Kaikki muuttui ja maailma romahti.
Nuorempi lapsistani oli kömpinyt sänkyyni nukkumaan. Hän tekee näin joskus, ja minä vien hänet sitten omaan sänkyyn nukkumaan. Tästä mies sai ihan hirveät raivarit. Ilmoitti, että tämä tälläinen loppuu heti, kun hän tulee nyt taloon ja että hän on sietänyt tälläistä huonoa käytöstä lapsilta jo ihan tarpeeksi.
Vein lapsen nukkumaan ja ihmettelin asiaa, niin mies kertoi suunnitelleensa muitakin asioita.
Koska me menisimme nyt naimisiin, ja minä olen ollut lasten lähivanhempi jo yli 2 vuotta, niin nyt olisi exäni vuoro. Se on kuulemma ihan normaalia, sillä onhan exänikin saanut laittaa "rauhassa" oman perheensä alulle ilman entisiä lapsia.
Olin ihan kauhuissani. Mieleen alkoi nousta kaikki muutkin kerrat, kun mies on vihjaillut lapsista, jotka ovat elämäni tiellä, mutta olen aina laittanut sen sen piikkiin, ettei hän tiedä, miten lapsia rakastaa kun ei ole omia vielä. Ja että kyllä hän sitten ymmärtää.
Tilanne kärjistyi niin, että yhtäkkiä tajusin sanovani miehelle, että tämä oli tässä, ole hyvä ja lähde. Mies lähti. En ole kuullut hänestä tänään mitään, eikä hän ole hakenut tavaroitaan.
Nyt yritän koota itseäni ja pysyä päätöksessä. En voi edes seurustella miehen kanssa, joka haluaa lapset pois kotoa. Tuntuu kuin yli vuosi olisi vedetty vessasta alas.
Kommentit (53)
Ihana kun pistit lapset etusijalle, joku muu olisi voinut toimia toisin! Nyt etsit jonkun muun ihanan miehen, joka ei ole tuollainen määräilijätyyppi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sinun pitäisi vain vaihtaa kirjoitustyyliä, tunnistaminen on liian helppoa ihan jo tyylin perusteella.
t.22
Älkää nyt pilatko hyvää tarinaa, sitä tiedä vielä mimmosia juonenkäänteitä pääsemme todistamaan tältä kynäilijältä ;)!
Arvasin että kaikki av-mammat ovat sitä mieltä että lapset ensin.
Itse näin sinkkumiehenä arvostaisin TODELLA PALJON, jos nainen vähän luopuisi lapsistaan ja antaisi aikaa MINULLE JA SEKSILLE. Se kertoisi todellisesta rakkaudesta.
"Lapset tulevat aina ensin"… voi jeesus… eli MITÄÄN kompromissia ei voida koskaan tehdä?
Miehen olisi pitänyt ottaa asia puheeksi joskus muulloin kun kihla-aikaan. Mutta naisen reaktio ei ollut kovin neuvotteleva.
pysyä aika pitkään sinkkuna...katsos kun todelliseen rakkauteen kuuluu sinun puoleltasi ottaa ihan koko paketti, ihminen pienine vikoineen ja rasitteineen (ne lapset) päivineen, siis jos sitä naista aidosti rakastat, eikä vaatia että tavoitteena on pelkästään sinun palvominen.
Luojan kiitos nykyinen miesystäväni ei ole kaltaisesi minä minä ensin-ihminen, joka vaatisi vähän luopumaan lapsistani. Minä en ikinä päivänä luopuisi "vähän" näiden lasten huoltajuudesta heidän mielenterveysongelmaiselle isälleen. Äiti kun on heille se tuki ja turva, ja satun rakastamaan lapsiani sen verran, etten kohtele heitä leluina.
Se mies ei ole sinua varten. Se mies haluaa vain sinkkunaisen jolla ei ole lapsia. Ei sinua!
No itse olen 35 ja mut on jätetty kuusi kertaa. Se oli siinä. Ei tule perhettä, ei seurustelua, ei kihloja jne. Ei sureta, koska ihmiset ovat paskaa. Joka kerta olin tosissani, mutta toinen osapuoli ei ja kenkää tuli heti alkuhuuman kaikottua neljän kuukauden jälkeen. Ei parisuhdeasioihin mielestäni kannata suhtautua tunteella. Toisen pääästäminen oman ihon alle on liian riskaabelia, koska aika monia eivät kiinnosta toisen osapuolen tunteet ja he voivat tehdä juuri tuonkaltaisia psykopaattisia tempauksia, kuin exäsi. Ei tunteille ole sijaa tässä pelissä.
Mä olen 38 ja mut on 3 kertaa jätetty pitkän suhteen jälkeen, mutta mä en ole ollenkan noin kyynistynyt silti. Haaveilen vielä, että voisin löytää itselleni sopivankin miehen ja saada ainakin yhden lapsenkin. Tiedän että kunnon miehiäkin on olemassa, vaikkei heitä ole vielä minun kohdalleni osunut.
Tunteistakin ajattelen vähän toisin. Minusta jokainen minunkin suhteistani kaikkine tunteineen intohimosta ja rakkaudesta lopun tuskaiseen itkuun on ollut todellista elämää, elämisen arvoista - parempaa kuin jos olisin elänyt tasaista tylsää sinkkuarkea nekin ajat. En haluaisi vaihtaa pois kokemiani suhteita, vaikka ne ovatkin päättyneet isoon itkuun kaikki. Olisin myös valmis uuteen suhteeseen, heittäytymään täysillä taas, vaikka tiedänkin että todennäköisyys saada taas turpaan henkisesti on suuri. Mutta ei se mitään, minä olen selvinnyt eroista ennenkin, ja selviäisin taas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihanaa kerrankin lukea av-palstalla naisesta, joka ei tuollaisessa tilanteessa edes harkitse, vaan tekee saman tien tismalleen oikean päätöksen!
Niin usein kuulee täällä tarinoita, joissa puolustellaan miehen törkeää käytöstä ja ladataan syyt lasten niskaan.
Sä olet vahva nainen, ap, ei olisi kenestä tahansa tekemään tuota päätöstä, varsinkaan kun on juuri kihlauduttu ja juhlittu sitä romanttisesti.
Miehestä ei ole kuulunut mitään. Hän saa jäädä.
että jos mies haluaa aloittaa puhtaalta pöydältä, hänen pitää valita nainen, jolla ei ole lapsia. Millainen hirviö vaatii äitiä hylkäämään lapsensa???
Älä vaan ota sitä takaisin, ap!
Hänellä on kuulemma oikeus aloittaa puhtaalta pöydältä, kuten miehellänikin oli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tossa ei ole mitään juteltavaa ja selvitettävää. Mies on tunnevammainen ääliö, ja ap saa olla onnellinen, että äijän todellinen karva paljastui nyt eikä esimerkiksi siinä vaiheessa, kun on jo yhteinen "rakkaudenhetelmä" tulossa.
mutta yrittäkää jutella ja selvittää. Kaikkea jaksamista!!
Arvasin että kaikki av-mammat ovat sitä mieltä että lapset ensin.
Itse näin sinkkumiehenä arvostaisin TODELLA PALJON, jos nainen vähän luopuisi lapsistaan ja antaisi aikaa MINULLE JA SEKSILLE. Se kertoisi todellisesta rakkaudesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
puhuimme lähes tunnin ja hän on todella pahoillaan. Haluaa jatkaa yhdessäoloa, mutta haluaa minun myös ymmärtävän asian hanen puoleltaan.
Hänellä on kuulemma oikeus aloittaa puhtaalta pöydältä, kuten miehellänikin oli.
Yritin selittää, että huoltajuussopimus on näin tehty, ja lapset lähellä koulussa, mutta että ennen kaikkea MINÄ OLEN ÄITI.
Hän sai minut tuntemaan todella syylliseksi oloni. Olen kuulemma uskotellut hänelle, että meidän suhde kestää kyllä ja että olisin valmis asettumaan jälleen aloilleni.
Mä olen nyt pettänyt hänet ja mitä kaikkea.
Lisäksi hän ei tiedä yhtään, mitä tekee kalliilla sormuksella. Syyllisti myös siitä, miten paljon on laittanut minuun rahaa ja panostanut yhdessäoloomme.
Onneksi sain jutella ystävän kanssa ja hän oli yllätyksestä toivuttuaan sitä mieltä, että mies ulos elämästä heti.
Lapset ovat nyt tulossa kotiin ja kai heillekin täytyy kertoa, että äidin miesystävä ei enää täällä näy.
ap
vissiin törmännyt ihan tyylipuhtaaseen narsistiin. Ensin koukutetaan, ollaan suorastaan liian hyvä ollakseen totta, sitten alkaa vaatimukset ja syyllistäminen ja alistaminen.
Sormus on hänen päänsärkynsä.
Nosta jätkän kassit oven ulkopuolelle ja vaihda lukot, ja vaihda puhelinnumerosi salaiseksi ja uudeksi. Hyvä kun tuli ilmi nyt, millainen mies hän todella on.
Ihan kauheaa. Teit aivan oikein! Lapset tulee ykkösenä, he ei ole mitään leluja.
terv. kolmen yh
mutta yrittäkää jutella ja selvittää. Kaikkea jaksamista!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt on kyllä rima niin korkealla lapsettomien naisten suhteen! yritetty on, huonolla menestyksellä
T: Toinen yh-iskä
...itse olen yh-isä. Tarkoittaa sitä, että lapset ovat äidillään joka toinen viikonloppu niin, että vien heidät sinne päivällä/illalla ja heti seuraavana aamuna haen takaisin. Tässä ovat sitten minun lapsivapaani, mikä tuntuu ruhtinaalliselta, kun lasten ollessa pieni vapaita ei ollut lainkaan. Olen sitten viime aikoina onnistunut tapaamaan naista näinä lapsivapaillani. Nainen on ollut aivan silmittömän rakastunut minuun tyyliin "sukat pyörii jalassa". Ja mikä ettei, tiedän olevani sairaan hyvä seksaamaan... Nyt sitten itsenäisyyspäivänä annoin naisen vilaukselta nähdä/tavata lapseni (hänen pyynnöstään). HETI seurasi "etäisyyden otto" minuun, tekstiviesteistä jäi pois rakkaudentunnustukset ja sitä rataa. Olen tehnyt harvinaisen selväksi, että minä en ole yksi vaan KOLME. Lakkaamatta ja koko ajan ihan TARKOITUKSELLISESTI puhun lapsistani ja kerron arjestani, joten tilanne ei olisi pitänyt olla mikään yllätys. Kaiken lisäksi lapset sattuivat käyttäytymään kuin pikku enkelit sen vähän ajan, mitä nainen näki vilaukselta lapsiani. Oikeasti MASENTAVAA tuollainen, että ei hyväksytä toisen lapsia. Ehkä järkitasolla se onnistuu, mutta sitten tunnetaso haraa narsistilla vastaan. Yleisesti ottaen miehet kyllä helpommin hyväksyvät sen toisen lapset, naisille se näyttää olevan vielä vaikeampaa.
Harva vain on valmis tekemään työtä sen eteen. Uusperhe ei synny helpolla eikä tyhjästä vaan siinä kaikki joutuvat tekemään kompromisseja, ehkä eniten kuitenkin se lapseton. Tärkeintä olisi tajuta myös sinun lasten isänä, että lapseton ei ole valmis suoralta kädeltä äidiksi ja että hänen on saatava rauhassa valita se roolinsa, jota sinun on myös kunnioitettava.
Ehkä vaan se seurustelu pitkään voisi olla paras ratkaisu?
Malttia, niin elämä voi yllättää.