Miksi ujo ja arka lapsi saa enemmän empatiaa ja ymmärrystä kuin vilkas ja rohkea?

luulen että saavat yhtä paljon. se ymmärrys vain osoitetaan eri tilanteissa ja eri tavalla tietenkin.

yritetään toivottavasti rohkaista. Rohkeaa hillitään turvallisuuden vuoksi. Vilkkaammalle ollaan suorasukaisempia. Ujon kanssa arkaillaan, ettei menisi enemmän lukkoon. Kohtelu näyttää ja kuuluu menevän lapsen näkyvän ja kuuluvan persoonan mukaan. Useimmille lapsille voi puhua normaalisti. Arkoja pidetään helposti pumpulissa. Curling-vanhemmat tasoittavat kaiken lapselta. Mitä sellaisesta tulee?

luulen että saavat yhtä paljon. se ymmärrys vain osoitetaan eri tilanteissa ja eri tavalla tietenkin.

Olen itse se arka ja hiljainen ja itse asiassa kärsinyt siitä. Vanhempani yrittivät "karaista" ja koin sen hyvin nöyryyttävänä. Toki reipastuin sitten aikani mutta vasta aikuisena ja itsetuntoani löytäneenä. En siis missään nimessä vähättele sitä, etteivätkö arat ja ujot tarvitse ymmärrystä ja paljon.

Nyt vain on niin, että olen kasvatusalalla ja huomannut sekä omassa että kollegoitteni käytöksessä selkeitä ennakkoasenteita vilkkaita lapsia kohtaan. Arat ja ujot ovat aina niitä kilttejä ja hyviä oppilaita. Kun arka ja ujo saa kokeesta huonon, tätä lohdutetaan, kannustetaan ja numerossakin ymmärretään. Kun vilkas saa hyvän numeron, on hämmästys suuri, sitä päivitellään kollegoiden kesken ja mietitään tarkkaan, voiko sitä kokeen mukaista numeroa antaa. Yleensä annetaan yksi numero alempi.

Silti usein ei ole kysymys ilkeästä tai ns. tuhmasta lapsesta vaan vain vilkkaasta, jolle on haasteellista pysyä hiljaa ja jota ehkä pitää välillä muistuttaa, että viittaamalla saa puheenvuoron. Siis samaan tapaan kuin sitä arkaa voidaan kannustaa vastaamaan, kun selvästi tietää vasauksen.

En väitä, että näin on aina, mutta aika usein se arka pääsee helpommalla. Olen ollut nyt mukana isossa kiusaustapauksessa, jossa pari arkaa ja ujoa tyttöä oli kiusannut toista arkaa ja ujoa tyttöä hyvinkin kamalalla tavalla. Sitä on vaikea uskoa,ja me aikuiset kaikki aivan ällistyneitä, että jotain sellaista on tapahtunut nenämme alla. Aika kuvaavaa on, että näitä vilkkaita poikia oli jo ehditty muutaman kerran syyttää näiden arkojen tyttöjen tempauksista.

Ei aina näin mutta joskus olisi hyvä muistaa, että persoonaeroille ei lapsetkaan voi mitään ja että se kiltteys tai tuhmuus ei tule sen persoonan mukana.

mulla kaksoset, joista toinen on ujo ja arka, toinen todella sosiaalinen huulenheittäjä. Musta tuntuu aina kurjalta, että ihmiset jättävät ujon itsekseen ja keskittyvät kuuntelemaan puheliaan lapsen tarinoita.

niitä jatkuvasti suuna päänä olevia. möykkääviä, "ulospäin suuntautuvia" muksuja ei ole niin mukavaa koko aikaa kuunnella. Niillä hiljaisilla saattaa olla oikeasti olla jotain sanottavaakin sen jatkuvan älämölön sijaan.

joskus sanottavaa, jos ei saa sanaa suustaan, mun puolesta saa olla tuppisuu ja omassa maailmassaan vaikka maailman tappiin asti.

niitä jatkuvasti suuna päänä olevia. möykkääviä, "ulospäin suuntautuvia" muksuja ei ole niin mukavaa koko aikaa kuunnella. Niillä hiljaisilla saattaa olla oikeasti olla jotain sanottavaakin sen jatkuvan älämölön sijaan.