Voiko ihminen olla sivistynyt, jos ei koskaan lue kirjoja?

Älkäämme unohtako, että on eri asia olla sivistynyt, älykäs tai viisas.

Sivistykseen liittyy usein jonkinlainen korkeakulttuurin tunteminen, samoin kuin hyvät käytöstavat noin yleisesti. Usein kultalusikka perseessä syntyneet ovat kasvaneet sivistyneiksi, koska vanhemmat ovat pitäneet huolta siitä että lapsi kasvaa yhtä "kultturelliksi" kuin he itse. Sivistyneisyyttä voi kuitenkin kuka tahansa opetella, jos haluaa ja ainakin käytöstavat olisi hyvä olla kaikilla hallussa. Sivistyneisyys ei kuitenkaan ole merkki mistään. Tunnen monia ns. sivistyneitä ihmisiä, joilta puuttuu täysin tunneäly, elämänviisaus ym. merkityksellisemmät asiat.

Viisauttakin on kirjaviisautta ja muuta viisautta. Mielestäni kirjaviisaus ei ole onnellisuutta ja ihmisen kasvua ajatellen yhtä tärkeää kuin sydämen viisaus, joka kasvaa ihmisen sisältä päin, elämänkokemuksien myötä.Sitä ei mikään sivistys opeta.

Älykkyyden liitän taas nokkeluuteen, ongelmien ratkomistaitoihin ja se on osittain myös matemaattista.

Puhuttiin vain sivistyksestä. Ei se pahitteeksi ole, jos ihmisellä on noita kaikkia.

Kertomakirjallisuus (fiktio) voi joksus valaista tilannetta enemmän kuin tietokirjallisuus (fakta).

Esim. Eve Hietamiehen "Yösyöttö" (silkkaa kuvitelmaa)auttaa ymmärtämään pikkulapsen kanssa elämistä 2000-luvun suomessa paremmin kuin Tilastokeskuksen vuosikirjan lapsiperheitä, äitejä ja isiä koskevat tilastot (totta). Fiktio avartaa ja lisää empatiaa, kykyä hypätä toisen housuihin.



Toinen pointti on se, että kirja vaatii syventymistä ja aistimista. Se on vahvempi kokemus ja herättää herkästi enemmän ajatuksia (yleensä)kuin netti artikkelit/keskustelupalstat.

Onhan sinusta vaikuttavampi elämys katsoa kunnon elokuva kuin hieno musiikkivideo?



Kokeile joskus kirjan lukemista - yllätyt iloisesti!

Suurin osa kirjoista on fiktiotamiksi sellaisten lukeminen olisi merkki jostain?

Vai tarkoitatko koulukirjoja? Niiden lukemiselta ei kai kukaan voi välttyä...

Ketjun aihe on mielestäni aika mielenkiintoinen, eikä ollenkaan itsestäänselvä. Itse en ajattele että sivistys tarkoittaisi niinkään tiettyä tietoa asioista x ja y (esim että olisi lukenut tietyt teokset) jne vaan enemmänkin näen sen liittyvän ajattelun taitoihin. Ts mitä merkitystä sillä esimerkiksi on onko lukenut Tuntemattoman sotilaan jos ei käsitä mitä merkitystä sillä on suomalaisen kulttuurin ja historian kannalta. Eli, paitsi tietoon, sivistys liittyy mielestäni vahvasti kykyyn suhteuttaa asioita, tarkastella niitä itsen ulkopuolelta ja rakentaa merkityksiä.

Kertomakirjallisuus (fiktio) voi joksus valaista tilannetta enemmän kuin tietokirjallisuus (fakta).

Esim. Eve Hietamiehen "Yösyöttö" (silkkaa kuvitelmaa)auttaa ymmärtämään pikkulapsen kanssa elämistä 2000-luvun suomessa paremmin kuin Tilastokeskuksen vuosikirjan lapsiperheitä, äitejä ja isiä koskevat tilastot (totta). Fiktio avartaa ja lisää empatiaa, kykyä hypätä toisen housuihin.

Toinen pointti on se, että kirja vaatii syventymistä ja aistimista. Se on vahvempi kokemus ja herättää herkästi enemmän ajatuksia (yleensä)kuin netti artikkelit/keskustelupalstat.

Onhan sinusta vaikuttavampi elämys katsoa kunnon elokuva kuin hieno musiikkivideo?

Kokeile joskus kirjan lukemista - yllätyt iloisesti!

Etkö todellakaan huomaa päivittäisessä elämässäsi viittauksia kirjallisuuteen, oopperoihin, näytelmiin ja eolkuviin? Minä huomaan, ja mitä enemmään niistä ymmärrän, sitä parempi.

Jostain syystä minä huomaan noissa viittauksia tavalliseen elämään.

Suunta, jossa vaikutteet menevät on juuri noin päin: tavallinen elämä oli ennen tarinoita, ei toisin päin.

Etkö todellakaan huomaa päivittäisessä elämässäsi viittauksia kirjallisuuteen, oopperoihin, näytelmiin ja eolkuviin? Minä huomaan, ja mitä enemmään niistä ymmärrän, sitä parempi.

Jostain syystä minä huomaan noissa viittauksia tavalliseen elämään.

Suunta, jossa vaikutteet menevät on juuri noin päin: tavallinen elämä oli ennen tarinoita, ei toisin päin.

Höh, kyllä sokeakin voi olla sivistynyt !