Lue keskustelun säännöt.
Miksi hermostun niin vauvaan niin helposti?
03.12.2012 |
Minulla on 2 viikkoinen poika ja minua häiritsee se, että hermostun vauvan vaativuuteen mielestäni liian helposti.
Vauva valvoo päivällä kuusikin tuntia putkeen eikä viihdy hereillä muualla kuin sylissä. Pieniä pätkiä voi mennä sohvalla / sängyllä. Nukahtelee välillä muutamaksi minuutiksi ja herää taas ja huutaa jos en ota syliin. Yöt nukkuu ja syö, ei huuda. En siis ole erityisen väsynyt koska saan öisin nukkua mutta nämä pitkät valvomispätkät päivällä saavat minut itkuiseksi ja hermostuneeksi kun se on koko ajan tississä kiinni tai muuten sylissä. Sitten mietin, että olen ihan hirveä, kun toisten vauvat saattaa huutaa tuntitolkulla eikä niiden äidit hermostu niihin ja ala itkeä tai mene vessaan kiroilemaan kuten minä.
Kommentit (24)
Itu johtuu myös hormooneista jotka tulevat synnytyksen jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On ensimmäinen lapsi.
Yritänkin nauttia ja inhoan itseäni kun en osaa itken vaan että nukkuisi jo vaikkei minulla ole mihinkään kiire (niinkun tästä nyt voisi johonkin lähteä).
No aika tyhmä oot jos et osaa vauvan kanssa olla. Vauva on vauva ja tarvitsee syliä.
Miksi et tätä ymmärrä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On ensimmäinen lapsi.
Yritänkin nauttia ja inhoan itseäni kun en osaa itken vaan että nukkuisi jo vaikkei minulla ole mihinkään kiire (niinkun tästä nyt voisi johonkin lähteä).
No aika tyhmä oot jos et osaa vauvan kanssa olla. Vauva on vauva ja tarvitsee syliä.
Miksi et tätä ymmärrä?
Ap:n ongelma lienee jo ratkennut neljässä vuodessa :'D
Ei huhhuh! Nyt on vissiin murot nenässä ja omaa pahaa oloa pitää sitten purkaa muihin?
Mulla oli ihan sama tilanne kuin sulla, ap. Vauva nukkui tuon ikäisenä jopa vähemmän kuin minä! Ihmettelin sitä kovasti, sillä olin ystävieni muksuista "oppinut", että vauvat ovat hereillä korkeintaan sen 7h koko vuorokaudessa, ei niin, että vauva nukkuu sen 7h vuorokaudessa. Ja kyllä, myös minulla on ensimmäisestä lapsesta kyse.
Lapsen ollessa 2kk olin jo aika piipussa, vauva kun ei viihtynyt muualla kuin sylissä ja liikkuvissa vaunuissa, eikä niitä vaunuja jaksa ikuisuuksia lykkiä. Kantorepussa vauva alkoi viihtymään vasta 4kk ikäisenä kun kasvoi niin isoksi että näki kunnolla repun reunan yli ja jaksoi kannatella päätään paremmin.
Ajan kanssa tuo helpottaa kyllä. Vauvan rytmi alkaa muodostua siinä 3-4 kk iässä ja silloin ainakin meillä tapahtui selkeä muutos parempaan. Tuntuu pitkältä ajalta tuossa vaiheessa, mutta valitettavan nopeasti se kuitenkin menee :)
Komppaan myös aiempaa kirjoittajaa ja kehotan hankkimaan sen lelukaaren. Meillä se viihdytti vauvaa just niin pitkään, että ehdin laittaa itselleni ruokaa ja jopa syödä sen. Nyt mun puolivuotias jaksaa touhuta jo melkein tunninkin itsekseen ja välillä jopa "työntää" mut pois, kun haluaa itsekseen tutkia mattoa tai mussuttaa lelujaan, eikä halua mutsia siihen hössöttämään ja lässyttämään :)