En jaksa miehen unissakävelyä =(

mies on myös unissakävelijä ja -puhuja. Ei nyt sentään joka yö mutta kyllä vähintään kerran viikossa herään tiettynä kellonaikana siihen kun useimmiten pomppaa istumaan ja/tai lähtee kävelemään ja saattaa huutaa paniikissa jotain tyyliin "missä se meidän lapsi on? Just se oli tässä! Auta!". Yritän siinä sitten aina hyssytellä että ole nyt hiljaa kun lapset nukkuvat, useimmiten menee suoraan takasin nukkumaan ja aamulla ei muista mitään. Valitettavasti mulla ei ole ratkaisua tohon sun ongelmaan mutta täällä kohtalotoveri :)

Mun yksi poikaystävä käveli asunnosta ulos alast pakkasella, onneksi naapuri pelasti.

Meidän esikoisen takia on ollut pakko lukita ulko-ovi, ettei lähde harhailemaan. Ruotsinlaivalla keskellä yötä yritti päästä ulos. Onneksi heräsin.

Mies ravistaa minua hereille ja hädissään kyselee mihin lapsi on mennyt, koita siinä sitten selittää että omassa sängyssä se on nukkunut jo monta kuukautta =D

Nukuttiin alkuun perhepedissä, mutta kun rakas apina 8,5kk ikäisen ryömi sängystä alas oli aika siirtää pinnasänkyyn...

Pahinta on se kun mies näkee painajaista, herättää minut, osoittaa johonkin ja kysyy "Mikä toi on! Näetkö!?" Vilkas mielikuvitus minullakin ja myönnän, pelkään pimeää... Koita siinä sitten nukahtaa uusiksi, kun mies jo jatkaa nukkumistaan tyytyväisenä =D



Joo, eli jäkeenpäin aina naurataa, mutta ei silloin kun mies pitää hereilä ja itsellään herätys esim kuudelta aamuvuoroon =/



ap

on ihan samaa! :D Siis just tota "mikä toi on?" tai sitten "heiheihei, älä tuu tänne, älä tuu lähemmäs"..Very nice!



t: eka vastaaja

Oli myös todella mukavaa kun mies oli nukahtanut yksi ilta kun tulin kotiin töistä, ajattelin houkutella vielä makkariin kattomaan telkkarii kanssani niin annoin pusun, ja mies kyllä innoissan pusutteli ja kun kysyin että tuleeko olohuoneeseen se vastaa "en mä voi mihinkään lähteä kun mun vaimo tulee kohta töistä".

Jippii =D



Ei oo edelleen kertonut ketä kuvitteli pussaavansa =D

Oisko se Liviltä vai Foxilta kun tulee tätä Nolot vartalot-sarjaa. Siinähän käsittellään kiusallisia "tiloja", peräpukamista ihottumiin, epämuodostumiin, ja kerran myös muistaakseni (jollei ollut siis eri ohjelma) unissakävelyä.



Brittimies heräsi joka yö ja videolle oli kuvattu miten tää huitoo ympäriinsä ja etsii tyynyn alta onkimatoja ja pitää vaimoa hereillä. Kukaan ei saanut nukuttua. Unitutkimuksissa ei selvinnyt mitään lääketieteellistä, mutta terapian kautta kävi ilmi, että mies on koko ikänsä oppinut tukahduttamaan tunteensa. Alitajunta sitten toi uniin työstressin ja arjen paineet, jotka sit purkautui tämmösinä, mitä tekin kuvailette. Tilannetta helpotti terapiakäynnit, ja pika-apuna tarjottiin myös kevyitä unilääkkeitä, jolla kierrettä oisi saanut katkaistua.



Itse oon kävellyt unissani nuoresta pitäen, ja pelottavinta oli muutta yksin asumaan, kun pelkäsin herääväni alasti torilta joku aamu. Tai laittaneeni hellan tms päälle. Pienikin stressi, niin olen kävellyt, siivonnut pisin kämppää. Ja parisuhteiden aikana tiuskinut ties mitä :D ja tuommoisia "*osoittaa kattoon* MIKÄ H*LVETTI TUO ON! KATO NY! KÄSKE SE POIS!!!!" :'D unessa katossa liikkui jotain..



Mies on vain pari kertaa tehnyt vastaavaa unissaan 5 vuoden aikana, mutta sekin ihan tarpeeksi. Herään yöllä, mies mumisee jotain, ja kun käännyn katsomaa tätä, tää tuijotttaa mua silmät kahvitasseina (hyi s***tana) O__O "MÄ EN NÄE SUA TÄN MATERIAALIN LÄPI"-äänenä semmoinen sielunsa perukoilta asti pelkäävä sävy.... HYIHYIHYI. Tokaisin sitten että täällä on vaan pimeetä, koska on yö. Kysyin mieheltä mitä yöllä tehdään "Nukutaan". Niin, no alappa sitten nukkumaan, toimi :D Joskus olen kiusallani myös keskustellut unissapuhuvan mieheni kanssa. Tosin sai näpeilleni samantien, mies tokaisi toivovansa että mulla olis isommat rinnat :'D

10. kerroksesta alas. Makasi 10 kk koomassa ja kuoli.