Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Onko vanhemman pakko olla lapsen urheiluseuran toiminnassa mukana?

Vierailija
27.11.2012 |

Te, joiden lapsi harrastaa esim. jalkapalloa tai jääkiekkoa, onko vanhempien pakko osallistua seuran toimintaan?



Miehen suvussa on aina pelattu jäkistä ja on nyt saanut pojan innostettua, että lähtisi pelaamaan. Itse kannattaisi mielummin jotain yksilölajeja.



Voin kyllä heittää pojan harrastuksiin, mutta ei kiinnosta pätkän vertaa rytmittää koko perheen viikonloppuja joidenkin kisojen mukaan. Lähteä kisamatkoille, seistä kentänlaidalla, myydä makkaraa, osallistua johonkin talkoisiin, yms. Onko se pakollista?



Mies lupaa nyt tietysti hoitaa kaiken. Mutta olen ihan saletti, ettei sitten kuitenkaan ehdi ja homma kaatu minun harteilleni...

Kommentit (11)

Vierailija
1/11 |
27.11.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

kuljettaminen ole sinun ja poikasi välinen asia, jos mies ei ehdi. Silloin sovit pojan kanssa, että tämä jää sillä kerralla kotiin.



Tuo makkaranpaisto ja muu rahainkeruupuuhastelu ja kisamatkojen huoltajaksi osallistuminen on sinun ja urheiluseuran välinen juttu. Et tietenkään osallistu niihin, jos ei huvita.



Vierailija
2/11 |
27.11.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

osa harrastusyhdistyksistä ilmoittaa jäsenen liittyessä, että vanhempien on osallistuttava toimintaan (kuljetuksiin, varainkeruuseen jne), jotta lapsi voi olla mukana. osa taas ei sano sitä suoraan, mutta sosiaalinen pakko pitää vanhemmat mukana. osassa taas kaikki saavat valita, eikä vanhempia painosteta mukaan.



moni harrastusohjaaja tekee työtään täysin ilmaiseksi ja maksaa siitä itsekin, osa saa pienen korvauksen ja vain pieni osa kunnon palkkaa. kuitenkin usein esim. harrastustilat (myös ne jääkiekkokentät) eivät pysy kunnossa ilman rahallista apua tai talkootyötä. mun mielestä on pientä, kun mulla menee yhden lapsen kahdessa harrastuksessa viikossa aikaa keskimäärin pari tuntia (eikä tää tietenkään sisällä kuskauksia yms). välillä menee montakin tuntia myyjäisissä yms., välillä taas ei tuntiakaan. en oleta, että joku tarjoaisi lapsilleni laadukasta ja edullista harrastamista, jos itse vain seisoisin tumput suorina.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/11 |
27.11.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Työkaverini lapsi taitoluistelee. Kaveri on milloin missäkin marketissa vapaapäivänä inventoimassa tavaraa, valvoo öitä autossa kaupan pihalla uudenvuoden aikoihin vahtimassa rakettikontteja, yms.



Minulla ei ole tuollaiseen aikaa eikä mielenkiintoa. Tiedän, että mies ei taatusti lähde minnekään makkaraa myymään.



Onko seuroilla vaihtoehtona jotain lisämaksua, jonka voi suorittaa, ettei tarvitse ryhtyä orjatyöhön?

Vierailija
4/11 |
27.11.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vitsi mikä asenne, luuleksä et noi seurat pyörii ihan vaan itsestään? Mä todella toivon ja suosittelen et tuuppaat poikaas johonkin yksillajiin, ja vieläpä niin että ette harrast minkään seuran mukana. Kyllä tonne lenkkipoluille ja hiihtoladuille mahtuu!

Vierailija
5/11 |
27.11.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vitsi mikä asenne, luuleksä et noi seurat pyörii ihan vaan itsestään? Mä todella toivon ja suosittelen et tuuppaat poikaas johonkin yksillajiin, ja vieläpä niin että ette harrast minkään seuran mukana. Kyllä tonne lenkkipoluille ja hiihtoladuille mahtuu!

Olen miehelle aika kärppäinen, että sai pojan jallitettua innostumaan tuohon jääkiekkoon. Nyt hän ihmettelee, että ei silloin 70-80-luvulla hänenkään vanhemmat missään seuran toiminnassa olleet. No, se taisi olla silloin se...

Miten teitä jaksaa kiinnostaa?

Vierailija
6/11 |
27.11.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ainakin omien lasteni harrastuksissa vanhemmat saavat vaikuttaa siihen, miten joukkueelle kerätään rahaa. Minusta on ihan hyvä, että vanhemmat voivat esim. noilla inventariokeikoilla rahoittaa lapsensa harrastusta, jos haluavat, mutta meillä se on ollut vapaaehtoista. Eli tuon tyyppisillä töillä voi pienentää lapsensa harrastusmaksuja, mutta tottakai voi maksaa koko summan rahalla. Vuosittaisissa kokouksissa on sovittu miten rahaa kerätään ja olemalla itse kokouksessa aktiivinen voi tuohon päätökseen vaikuttaa.



Lisäksi on joitain vuosittaisia talkoita (seuran järjestämiin tapahtumiin liittyen), joihin pitää osallistua, mutta niissäkin on eri tehtäviä ja itse voi valita mitä haluaa tehdä. Ei ole pakko myydä makkaraa. Toki näissä joskus nopeat syövät hitaat...

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/11 |
27.11.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Onneksi onnistuttu. Ei tulisi mieleenikään lähteä paistamaan ja myymään jotain pullia, kun voin hyvin laittaa vaikka 200e lisää rahaa vuodessa seuran tilille. Mutta kun ei yleensä tällaista ole tarjolla vaihtoehtona. Mulle vapaa-aikani on tärkeää, sillä harrastan itse ja haluan pitää siitä vähästä kiinni omaksi ilokseni ja siksi olen valmis vaikka maksamaan ylimääräisestä vapaa-ajastani.

Vierailija
8/11 |
27.11.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ainakin omien lasteni harrastuksissa vanhemmat saavat vaikuttaa siihen, miten joukkueelle kerätään rahaa. Minusta on ihan hyvä, että vanhemmat voivat esim. noilla inventariokeikoilla rahoittaa lapsensa harrastusta, jos haluavat, mutta meillä se on ollut vapaaehtoista. Eli tuon tyyppisillä töillä voi pienentää lapsensa harrastusmaksuja, mutta tottakai voi maksaa koko summan rahalla. Vuosittaisissa kokouksissa on sovittu miten rahaa kerätään ja olemalla itse kokouksessa aktiivinen voi tuohon päätökseen vaikuttaa.

Lisäksi on joitain vuosittaisia talkoita (seuran järjestämiin tapahtumiin liittyen), joihin pitää osallistua, mutta niissäkin on eri tehtäviä ja itse voi valita mitä haluaa tehdä. Ei ole pakko myydä makkaraa. Toki näissä joskus nopeat syövät hitaat...

Olen itse parissa yhdistyksessä mukana. Ihan tarpeeksi on, kun yritän ehtiä niiden kokouksiin ja talkoisiin. En kaipaa siihen päälle vielä kokouksia aihepiiristä, joka minua ei yhtään kiinnosta.

Tuntuu itsestäkin kurjalta, että ajattelen näin. Mutta kun jalkapallo/jääkiekko on se viho viimeinen asia, joka minua kiinnostaa. Jos lapsi alkaisi harrastaa vaikka pianonsoittoa olisi ihan eri asia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/11 |
27.11.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Voisitte vaikka yllättyä, kun lähtisitte lapsen kanssa sinne kentänlaidalle :) Mulle kävi juuri niin, meinaan et kun mulle olis pari vuotta sit sanottu et oon se innokkaampi treeneihin viejä kuin mies, en olis uskonut. Mut lapseninnostuksen myötä mäkin oon innostunut fudiksesta, ja se taas on lähentänyt mua ja poikaa ihan eri tavalla, meillä on tavallaan yhteinenjuttu. Saatetaan puhua fudiksesta vaiks vielä nukkumaan mennessä, illan treeneistä jne. Joten voihan sille harrastukselle antaa mahdollisuuden, varsinkin jos lapsi sitä haluaa!

Vierailija
10/11 |
27.11.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Voisitte vaikka yllättyä, kun lähtisitte lapsen kanssa sinne kentänlaidalle :) Mulle kävi juuri niin, meinaan et kun mulle olis pari vuotta sit sanottu et oon se innokkaampi treeneihin viejä kuin mies, en olis uskonut. Mut lapseninnostuksen myötä mäkin oon innostunut fudiksesta, ja se taas on lähentänyt mua ja poikaa ihan eri tavalla, meillä on tavallaan yhteinenjuttu. Saatetaan puhua fudiksesta vaiks vielä nukkumaan mennessä, illan treeneistä jne. Joten voihan sille harrastukselle antaa mahdollisuuden, varsinkin jos lapsi sitä haluaa!

Kiva juttu teille! En nyt kuitenkaan oikein usko, että tapahtuisi minun kohdallani...

Mitä olen työkaveria seurannut, se hänen lapsen harrastus vie niin paljon aikaa, ettei omille jutuille sitten työn lisäksi juuri mitään jää. Ollaan hänen kanssa saman yhdistyksen jäseniä ja aina, kun on sen kulttuuriyhdistyksen joku tapahtuma, hän toteaa, että voi kun ois kiva, mutta kun on ne Petterin harkat.

En halua samaan tilanteeseen!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/11 |
27.11.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

niin sitten kannattaa tosiaan kiertää mahdolliset lapsen harrastukset kaukaa ja harrastaa vain itse. TUolla makkaranmyynnillähän ei ole juuri mitään tekemistä noiden harrastuskuskausten kanssa, ei siellä treeneissä makkaraa myydä vaan turnauksissa tms. Tai tietysti voi antaa lapselle ehdoksi, että saa harrastaa vain sellaista, mihin vanhemien ei tarvitse kuskata eikä mitenkään muutenkaan osallistua.

Tai sitten voi ajatella, että lapsi tarvitsee harrastuskuskausta vain aika lyhyen ajan aikuisen elämässä. Niitä kulttuuriyhdistyksiä voi harrastaa ihan tarpeeksi sittenkin, kun lapset ovat jo omillaan. Nyt voisi nauttia niistä muutamista vuosista, kun lapsi arvostaa, että häntä kuskataan ja vahemmat ovat hänen harrastuksestaan ja mielenkiinnon kohteistaan kiinnostuneita. Vaikka en äitinä olekaan jalkapallosta tai jääkiekosta niin kiinnostunut, niin voin kuitenkin nyt lastani kuskata, koska hän on niistä kiinnostunut ja se on lapselleni tärkeää. Käyn jopa talkootöissä kerran vuodessa, mutta varainkeruuhommat hoidamme rahalla.

Voisitte vaikka yllättyä, kun lähtisitte lapsen kanssa sinne kentänlaidalle :) Mulle kävi juuri niin, meinaan et kun mulle olis pari vuotta sit sanottu et oon se innokkaampi treeneihin viejä kuin mies, en olis uskonut. Mut lapseninnostuksen myötä mäkin oon innostunut fudiksesta, ja se taas on lähentänyt mua ja poikaa ihan eri tavalla, meillä on tavallaan yhteinenjuttu. Saatetaan puhua fudiksesta vaiks vielä nukkumaan mennessä, illan treeneistä jne. Joten voihan sille harrastukselle antaa mahdollisuuden, varsinkin jos lapsi sitä haluaa!

Kiva juttu teille! En nyt kuitenkaan oikein usko, että tapahtuisi minun kohdallani...

Mitä olen työkaveria seurannut, se hänen lapsen harrastus vie niin paljon aikaa, ettei omille jutuille sitten työn lisäksi juuri mitään jää. Ollaan hänen kanssa saman yhdistyksen jäseniä ja aina, kun on sen kulttuuriyhdistyksen joku tapahtuma, hän toteaa, että voi kun ois kiva, mutta kun on ne Petterin harkat.

En halua samaan tilanteeseen!