Kaksi lasta, joista toinen erityislapsi ja toinen tavis - miten muut äidit jaksatte?

Minulla on 11-v. omatoiminen, läksyistään ja tavaroistaan huolehtiva, hyvin kaikesta suoriutuva lapsi sekä 10-v. adhd-lapsi, joka tarvitsee aikuisen tukea, ohjausta ja patistelua vielä lähes kaikkeen.



Välillä tuntuu, että konkreettisesta ajastani 90% kuluu 10-vuotiaasta huolehtimiseen, ja 11-v. joutuu pärjäämään omillaan. Koetan kyllä antaa hänellekin aikaa aina kun mahdollista, kysellä kuulumisia ja tehdä jotain yhdessä. Silti on huono omatunto ja tunne, ettei minusta riitä molemmille tarpeeksi.



Onko kukaan muu kokenut samaa?